Jämähaaste2017, kesäkuu: vauvakutsuille viirinauhoja ja vauva-alias (lataa ilmaiseksi)

Ystävän vauvakutsuille askartelin viirinauhoja ja kaitaliinoja, lorupussin ja vauva-aliaksen. Niin, ja kakun (edellisestä kakusta viisastuneena). Juhlista on jo hetki aikaa, mutta kivahan niitä on muistella vielä pitkään tämän jälkeenkin! Kiitos kaikille osallistujille!

Edellisistä viirinauhoista poiketen tein nämä kankaasta, joten ne sopivat ulkokäyttöönkin. Jatkuvassa ulkokäytössä jokin homehtumaton kangas olisi parempi valinta, mutta nämä ovat ihan Ikean puuvillasta (Emmie rand). Lankavärjättynä sopivat kaksipuoliseen käyttöön. Keväällä sain harjoitella rullapäärmettä aivan olan takaa näissä. Kolmiot on kiinnitetty kirpparilta löytyneeseen kanttinauhaan, jota on edelleen kaapissa metreittäin. Viirit olivat tulevan äidin mieleen, sillä lyhennetty versio saa paikan vauvan sopesta. Tarjoilupöydälle laskettiin samasta kankaasta rullapäärmätyt kaitaliinat.

Mun kontolla ohjelmasta oli muun muassa lorupussiarvuuttelu ja vauva-alias. Emme yhdistelleet perinteisesti osallistujia vauvakuviinsa, vaan heidän valitsemiinsa lorupussikortteihin. Kasatessani arvelin tehtävää vaikeahkoksi, mutta suhteellisen sulavasti tuleva äiti ilmoitti aina kortin kokoajan. Kortit lahjoitettiin tietysti jatkokäyttöön vuoritetussa Raksu-pussissa (täällä oma ohje).

Vauva-aliaksen pelilaudassa oli neljänlaisia tehtäviä: perinteinen selitys, pantomiimi, piirtäminen ja yhden sanan arvaus. Tuo viimeinen oli haastava, joten varmaankin sitä kannattaa pelata vaikka viiden vinkkisanan arvauksena. Sanasta arvaaminen toimii myös, jos arvattavat sanat ovat etukäteen pelaajien tiedossa. Peli ohjeineen on tulostettavissa täältä. Tiimalaseja saa esimerkiksi Tigerista. Kuvaan oli merkitty vapaa käyttö.

 

Muistiin vielä itselle helppo kässäohjelmanumero hieman tumpelommallekin: harsopainanta (Eilen  tein).

Piristystä seikkailuun (jämähaaste2017, tammikuu)

Vaarallisia vesiä piristin NOSHin yksivärisellä trikoolla ja taskulla. Kaavan pohjana on Be Cool (OB 1/2015), mutta helmakaitaleen jätin pois, etukappaleen saksin kahtia ja taskun lisäsin summamutikassa. Taskunsuun vahvistin tukikangaalla. Kooksi määrittyi useampi pikkuauto. Muutoin paidan koko on 98 cm.

Oon tyytyväinen siihen, että sain jotain kirkasta ujutettua Pojan paitaan. Tiedän, etten ihan pinkkiin osaisi tuota pukea, mutta mieli taistelee tyhmiä värierotteluja vastaan. Tämä on siinä mielessä oikein onnistunut välimuoto, ettei ole tyttömäinen, muttei liian poikamainenkaan.

Malli on mun silmään hieman omituinen olkapäältä laskeutuvine hihoineen, mutta menköön. Ensi kerralla taskukin voisi olla vähän syvempi. Muita toteutuksia Vaarallisista vesistä on täällä ja täällä. Tiedot pitkistä kalsareista täältä.

MInkä värinen on fasaani?

Fasaanin väri selvisi mulle tilattuani Noshin kankaita. Ja kyllä, pidän. Tosi paljon. Ja vielä enemmän, kun sain ne vaatteeksi asti. Ja kaikista eniten siitä, ettei tämä mitenkään selvästi ole minkään sukupuolen väri mun silmissä. 

 

Kaavana on nyt monta kertaa koeteltu Raw Edge Details (OB 1/2017) omaan makuun muutettuna. Tämä muistaakseni tarkoittaa suoraa alareunaa ja taskun poistamista. Hihoja en muistaakseni muistanut tähän paitaan lyhentää. Koko on 98.

Etupuolelle applikoin Racoon Dreamsin (Selia) pesukarhun. Pitäisköhän sitä jonain päivänä muistaa tilata applikointipaininjalka ja ehkä jopa -lankaakin, niin voisi saada hieman vetämättömämpää jälkeä. Vai onko muita olellisia niksejä applikointiin aloittelijalle?

Tähtiainesta (jämähaaste2017, tammikuu)

Leikkelin Pehemiän Yhdessä-kangasta ja Noshin koivua kolmeksi paidaksi lapsille (Täällä ja täällä). En oikein tiedä, mikä niistä nyt on se jämä, mutta tähän ainakin nuo applikaatiot on saksittu jäljelle jääneistä tilkuista. Ne kiinnitin kaksipuolisella liimakankaalla.Ilmeisesti irtirevittävää tukikangasta olisi aiheellista käyttää, jotta viimeisetkin rypyt jäisivät pois.

Hieman iso tämä 104-senttiselle tarkoitettu peruspaita on (OB:n Blaa blaa, 1/2016), mutta onpahan jotakin jo seuraavassa koossa. Helman pyöristyksen suoristin. Puoli metriä riitti hyvin korkeudessa. Kaverina NOSHin koivua. Jotenkin olen näin kesällä kaipaa vaaleampia sävyjä. Täytyis nyt tehdä varastoon muitakin vaaleita, että sitten ensi talvena sopivia kokoja olisi yksi pyykkikoneellinen.

Jämähaaste2017, kesäkuu: Krtek - ainoa tsekinkielinen sana, jonka tiedän

En muista tehneeni tästä kankaasta mitään, mutta ilmeisesti olen, sillä kangas ei enää ollut suorakulmainen, kun aloitin saksimisen näihin haalarishortseihin. Ainakin muistan ostaneeni kankaan joskus kirpparilta. Kesä yllätti taas ompelijan, joten pistin kappaleiksi vanhaa Marimekkoa kevyisiin ja vaaleisiin kesähousuihin. Oikeastihan me tarvittais pitkiä vaaleita pöksyjä ja lierihattu (isompi vanha kun jonnekin hukkui), mutta vaikea on tarttua pakkoihin.

Shortsihaalarit on mukavia nekin kesällä, mutta mieluummin sitä käyttäisi auringolta ja punkeilta suojaavia asuja. Sellaiset on saksittu, että ehkä kohta. Yhtä kaikki tämäkin on pihalle, kun en ole puutarhaan oikein mitään keksinyt tehdä. 

 

Kaavana on OB:n Krtek (3/2017), koossa 98. Lahkeita pidensin, jotta ne saa käännettyä ylöspäin kouruksi. Näin maksimoin hiekkalaatikon hiekat eteisen lattialla. Olkanauhat lyhensin vain yhteen kokoon sopiviksi, ja mittauksista huolimatta liian lyhyiksi. Otin sitten takaa vähän ylemmäksi sen jälkeen, kun olin ristiompeleet kiinnittänyt. En muuta enää. Neppeinä kamit. 

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): ja oikeasti viimeinen eli pipoja

Erinäisten jämäpaitojen jäljiltä jäi pipoksi kelpaavia paloja. Pipoja tein ongittaviksi varmuuden vuoksi, jos vaikka paitakoot loppuisivatkin kesken. No, eivät loppuneet.  Ja nyt mulla on käsissä viisi pipoa. Onpahan pienille päille vietävää, jos iskee akuutisti tarve. Päällimmäisen jätin meille.

Kaavana on Noshin lippapipo, josta jätin lipan pois. Kuvittelin M-koon olevan sopiva parivuotiaille, mutta se on meidän 50-senttiselle kuulalle ehkä jo inasti kireä. Koivu-pipo on L-kokoinen, mutta jos totta puhutaan, en oikein eroa huomaa. Ilmeisesti kankaan paksuus ja laatu vaikuttavat aika paljon. 

Kankaat takaa eteen sekä linkit toisiin muotoihin:

Kullankeltainen lintukangas (Kangashamstereilta): paita ja paita

Rotondo (EK:sta, mutta Kangaskapinalta saa myös)

Plusmiinus (Kangaskapina): paita ja samanmoinen

Stamped Grove Daylight (Majapuu, Art Gallery): paita ja samanmoinen

Aallokko (EK): paita

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): viimeinen

Tämä oli musta jotenkin tönkkö sekä visuaalisesti että tuntumaltaan, joten himmaillin tätä varapaitana onginnassa. Nyt se todennäköisesti kokee hylkäämisen kohtalon johonkin vaatekierrätykseen. Ei taida olla kaavaa, enkä muista pohjakankaankaan ostopaikkaa. Yritin ryydittää noilla Star Warseilla (aiemmat täällä ja täällä), mutta ei.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): viimeiset t-paidat

Näissä kahdessa kaavana on ollut Mushroom (OB:n 4/2014), jolla aiemmin tein epäonnistuneen taskukokeilun. Molemmat ovat koossa 92 cm. Kultalinnun (?) ostin Kangashamstereilta ja siniraitainen on Kangaskapinalta. Resoreista ei ole mitään muistikuvaa. Muokkauksina siis taskujen poisto ja jälkimmäisessä myös hihojen lyhentäminen.

Kultalinnusta tein myös Pojalle paidan, kunhan vain muistan senkin postata jossain vaiheessa (EDIT 19.6.2017 näemmä olen jo postannut). Siniraitaisesta kankaasta napsin samalla kertaa yöpaidan, t-paidan ja vielä alushousukokeiluunkin palat, mutta nuo muut vielä odottavat paininjalan alle joutumista. 

Kirja sopii hyvin käyttäjäkokoiselle.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): neljäs tai viides sarja t-paitoja

Mä veikkaan, että nämä ovat Raw Edge Details -mallia, mutta toiseen on oikeasti tehty mallin kaartuva takakappale. Ehkä. Ja taskut. Ja lyhennetty hihat.

Etumus on Art Galleryn trikoota, kuten myös molempien taskut. Takakappale on EK:n vedenvihreää.

Tässä toisessa taas on Mutturallan suunnittelemia hauskoja piirrettyjä raitoja (Jyväskylän kangaskauppa), joita kuvittelin voivani yhdistää vaikka mihin kuoseihin, mutta nuo onkin aika vaativat sekä kuvioltaan että väriasteeltaan. Jälkimmäinen on koossa 128 cm, ja jäi meidän kaappiin odottamaan aikaa parempaa.

 

Kolmantena sitten Kangaskapinan Plusmiinusta ja harmaata, kokona 128 cm.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): pitsiä paidassa ja mekossa

Tein aika paljon vieraille t-paitoja, sillä juuri sellaisiin kankaat yleensä riittivät, ja ne olivat myös tarpeeksi yksinkertaisia tehdä. Sitten oli kuitenkin niitä kankaita, joita oli enemmänkin jäljellä. Mun piti ensin tehdä kokopitsitetty mekko hihoilla, mutta tajusin leikanneeni noita helman rimpsuja liian lyhyinä ja liian vähän, joten liitinkin ne luonnonvalkoiseen trikooyläosaan. Jostain 122-kokoisesta kaavasta katsoin hieman mallia. Alaosa on suorakaitale, johon pitsipalat on liitetty. Tästä tuli ilmeisesti aika nafti kokonsa puolesta, mutta istuu saajalleen tämän kesän.

Pitsin ostin männä kesänä Jättirätistä, ja sain tehtyä siitä itselleni pitsimekon. Aika monet vierastavat tällaista keltaoranssia, joten oli oikeastaan hyvä, että jouduin sitä tasapainottamaan Kangaskapinan valkoisella. Ehdottomasti koitan vielä uudestaan noita pavunmuotoisia suikaleita mekkoon.  Ehkä omaankin. Pitää vain ommella tiiviimmin, ettei alikangas vilku. Ohjeessa lapsen mekkoon sanottiin riittävän 15, mutta mulla on tuossa 19, ja silti liikkeessä paljastaa valkoista trikoota alta liikaa. Aika paljon sai kangasta menemään ja alaosasta tuli sen verran raskas, että hylkäsin ajatuksen hameesta.

En tietenkään heittänyt alkuperäisen koon 128 yläosaa menemään, vaan siitä muotoutui paita. Valmiina mulle tuli tästä hyvin pikkuvanha fiilis, mutta eipä vieraitakaan ollut tämän kokoisia.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): t-paitasarja numero kolme

Mulla on tässä vaiheessa jo ihan sekaisin, että mitä on tullut tehtyä, kun tuli lopuksi sen verran kiire, etten ilmeisesti mihinkään kirjannut muistiinpanoja. Tai sitten hukutin ne. Mut mä luulen, että kaikki tämän postauksen t-paidat ovat Be Cooleja (OB 1/2017).

Tämä on koossa 98 cm, ja tuota Mutturallan suunnittelemaa Bubble Gumia (Jyväskylän kangaskauppa) jäi reilu paitapala kotiinkin. Takana ja hihoissa on EK:n vedenvihreää. 

Tämä toinen on koossa 110 cm. Siinä on Art Galleryn (Majapuu) kankaita yhdisteltynä, joita on jo tässä sarjassa nähty.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): toinen sarja t-paitoja

Tässä sarjassa pohjana oli Whales & Tigers (OB 3/2017), mutta muokkasin sivuhalkiot pois ja pääntiestä tein useammissa tuollaisen puoli-v:n. 

Ensimmäisessä kuvassa on Noshin tiikeriä koossa 92 cm sekä Kangaskapinan luonnonvalkoista trikoota, Racoon Dreamsin kuva (Selia) ja Art Galleryn mustia viivoja (Majapuu). Myös tämä AG:n kangas nukkaantui huomattavasti ensipesussa. Kestää aikansa, mutta uudestaan en osta.

Toisessa setissä on niin ikään AG:n jäätelökauppaa (Ice Cream Shop; Majapuu), joka vaalean värityksensä vuoksi kesti ensipesun hieman mustaa parempana. Toinen on kokoa 92 ja toinen 98. Tuon isomman piti jäädä meille, mutta molemmat taisivat sittenkin päästä uuteen kotiin. Namit ne onkin, jos ei aivan läheltä syynää.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): helmoja helmoja!

Ajattelin, ettei voi tulla somempaa kuin Metsän sirkuksesta, mutta ilmeisesti tämä Lionella (OB 3/2015) on mallina vain niin ylisöpö, että kaikista kankaista tulee syötäviä vaatteita. Olin jo ehtinyt kyllästymään Paapiin Myyryn herukoihin omassa paidassa, mutta ihastuin uudestaan.

Tein tätä samalla kaavalla kuin edellistäkin, mutta mekon yläosaan riitti korkeutta hintsusti, joten tämä vastannee kokoa 92 cm. Samaten jouduin nipistämään puhvihihoista. Muotoa tein laskoksilla molempiin hihansuihin. Ommellessa unohdin, että laskokset oli tarkoitettu myös hihan pyöriöön, ja venyttelin vain kankaat sopiviksi. Meneehän se niinkin.

 

Helmassa on ohjeesta poiketen samankorkuiset kaitaleet läpi leveyden. Piilossa oleva kaitale on aivan eri kankaasta ja vieläpä langansuunnan vastaisesti. Jämää siis on.

Eilisen toisintoa

Nämä tein sitten omalle taaperolle. Osaan meni ihan uusia kankaita, osassa on eilisen postauksen tavoin käytetty osia. Tiedä sitten, mikä niistä on se jämä ja mikä ensisijainen. Eikä sillä ole väliäkään. Eilisestä postauksesta löytyvät myös tarkemmat tiedot paidoista.

Ensimmäisessä paidassa on EK:n Aallokko-trikoota. Tästä tuli aivan superihana mun silmiin. Erityisen ylpeä olen tuosta pääntien kanttauksesta, joka on kauniista kokosininen. Voisin käydä ostamassa samaa itselleni omaan paitaan, vaikken sinisestä niin tykkääkään. Raitojen kohdistuskin onnistuu, kun ovat noin epämääräisiä! Koko on 98 cm.

Kultalintu on Kangashamstereilta ja sitä tuli myös ongintasarjan t-paitaan EDIT 19.6.2017: ja paitaan. Harmaa lienee EK:n. Selkämys on mun makuun hieman tylsä tummahkojen housujen kanssa. Hieman pitkät tässäkin on hihat, vaikka ensimmäisen valmistuttua jätin kyllä saumavarat leikkaamatta ja käänsin reippaasti. Kokona tässä on samainen 98 cm.

Minä jaksan toistaa joitakin asioita lukemattomia kertoja, joten tein mallin myös Kangaskapinan Plusmiinuksista. Tässä varioin hurjasti niin, että sekä eteen että taakse tuli keskelle kappaletta pystysauma. 

Neljänneksi tein sitten vielä omalle lapselle Art Galleryn toisesta puoliskosta pitkähihaisen. Kaverina oli niin ikään Kangaskapinalta ostettua vaaleanharmaata, vaikka ehkä onnistuneempi toteutus oli se eilisen luonnonvalkoinen.

Tässä vielä osakoonti:

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): sarja paitoja

Menin ommellessa aivan sekaisin malleista ja kokojen määrästä, etten tiedä, muistanko aina postaukseen mahduttaa kaikki samanlaiset vaatteet. Tässä on nyt kuitenkin OB:n Raw Edge Detail -kaavalla tehtyjä paitoja kasa. Mallissa oli muistaakseni kaartuva helma ja rintatasku, jotka poistin. Paidan hihat tuntuivat kokoon nähden aika pitkiltä, joten niitäkin hieman lyhensin, kun olin alkuun päässyt.

Ensimmäisenä esittelyssä Kangaskapinan Plusmiinus-kankaista koottu paita. Poika sai peilikuvaväreissä saman vaaleanharmailla hihoilla (huomisen postauksessa).

Toinen tuplasti tehty paita oli tämä Art Galleryn koivu, jonka sininen ei ihan hirveästi mua miellytä, mutta kuosi muutoin on aika hauska. Toivon, ettei tuo tai muut AG:n kankaat nukkaannu sen enempää kuin mitä esipesu vaati. Ne tuli aika käytetyn näköisinä hienopesusta ulos, joten en kankaiden ihanista kuoseista huolimatta niitä aio enää tilata. Harmillista kyllä.

Kolmantena esittelyssä on Onnit-paita (Verson puoti), jonka kaverina on Kangaskapinan harmaata. En kyllä enää muista kokoa (92 tai 98 cm).

Flamétakin pääsin ensi kertaa koittamaan. Vaikka esipesin ohjeiden mukaan, tuntui siltä, että Noshin kangas tiivistyi koppuraiseksi. Kuuluuko sen tehdä niin? Vai oliko kyse kakksolaadusta, sillä kilopussista tämän sain. Tällaisessa paidassa se ei ehkä niin haittaa, mutta jos tavoittelee jotain laskeutuvaa, niin peli on menetetty. Muista poiketen tämä sai resorit sekä pääntiehen että hihoihin.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Yhdessä-paita

Pojan paidan jämistä (tai toisin päin, kun samalla kerralla näitä leikkelin) tuli 104-senttiselle ihan peruspaita OB:n Blaa blaan kaavalla (1/2016). Helman pyöristyksen suoristin. Pehemiän Yhdessä-kangasta oli 50 cm, mikä riitti siis kolmeen eri tekeleeseen (t-paita täällä). Kaverina Noshin koivua (aivan ihana mitättömäksi väriksi!).

Pääntien kanttasin tuolla koivulla myös, koska en jaksanut siirtyä puolta metriä ihmettelemään resorien sopivuutta. Taitoin reilusti sisään, joten pääntielle jäi vain pieni kaitale.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): vaaleansininen pitsimekko

Omasta juhlamekosta jäi yli juuri tämän verran pitsiä, tylliä ja kreppiä:

Yläosan ja pätkäistyjen hihojen pohjana on Hummingbird (OB 4/2016) koossa 122 cm. Jätin kuitenkin pois pääntien halkion. Koko määrittyi pitsin riittävyyden mukaan, ja sen käytin kyllä niin loppuun, ettei meinannut enää testitilkkua ompeluun olla. Kreppikin meni lähes kokonaan, sillä pituutta mekkoon tuli jälleen se, mihin kangas riitti. Tyllistä sen sijaan saksin pois kokonaiset kymmenen senttiä! Toinen kerros olisi ollut kiva, mutta ei nyt. En osta pelkästään näitä ongintapalkintoja varten uusia kankaita.

Koska omalle mekolleni kävi hieman hatarasti pesussa, käänsin muuhun mekkoon pitkähkön tyllin kauttaaltaan helmasta, ja heitin koneeseen, jotta saaja näkisi heti, millaisen vaatteen saa. Hattaraksi sekin meni.

Toivon vain, että tämän pääntie on tarpeeksi avara, sillä OB:n malli oli tarkoitettu joustaville. Huolittelin kyllä pääntien hieman isommaksi kuin kaavassa.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Teeppareita Vaarallisista vesistä yhdessä karhujen kanssa

Vaarallisista vesistä jäi vielä pojan teepparin ja ongintasarjan pitkähihaisen jälkeen etukappale ja hihat t-paitaan. Sininen kangas on Kangaskapinalta. Paita on tehty kokoon 98 cm.

Samalla OB:n kaavalla (1/2015 Be Cool) ja samoilla sinisillä langoilla tuli myös Pehemiän Yhdessä-kankaasta ja EK:n beigestä trikoosta isompi teeppari, 110 cm.

Karhuperheeseen muistin tehdä pidennetyn helman, sillä jätin helmakaitaleen leikkaamatta, mutta Vaarallisilla vesillä on hieman lyhyempi versio.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Vaaralliset vedet

Hieman on, tuota, mietittävää tässä mallissa. Tykästyin siihen kovasti, mutta en uskalla tehdä lisää, ennen kuin tuo tyyppi on isompi. Kinnaako tuo kainalo noin myös sitten oikeasti 98-senttisenä? Niinpä laitoin tämän hieman haudottuani suoraan ongintaan jollekin sopivammankokoiselle.

Onko teillä kokemuksia Ottobren Steampunkista (6/2015)?

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa ompelukoneen yliluotteluommelta ja hämmästyin siitä, kuinka helposti hyvää jälkeä saa aikaan. Harjoittelulla tulisi varmaan erinomaista! Olen hieman kartellut näkyvästi erivärisillä langoilla ompelemista epäsiistin jäljen takia, mutta tätä voin koittaa uudestaankin.

Kaltaisilleni aloittelijoille voin kertoa, että sauman ompelin ensin ihan tavallisella suoralla ompeleella ja sen jälkeen tikkasin saumanvarat päältä toiselle puolelle tuolla yliluotteluompeleella.
 

Kangas on Käpysen Vaarallisilla vesillä.