Piparinleipojaisten yhteydessä päiväkodista pyydettiin laittamaan lapsen mukaan essu. Mulle on kauhean työlästä tällaisia muistaa, joten kulutin yhden lauantaipäivän ommellen muutaman siinä toivossa, että ensi vuonna pääsen pälkähästä. Ja ehkä muutama muukin vanhempi. Henkilökunta tuntui olevan erityisen mielissään tällaisesta joululahjasta. Essuja taisi tulla viitisentoista.

Ruosteinen oranssi ja kukkakangas ovat Kangaskapinalta. Keltainen essukangas taitaa olla EK:n palalaarista vuosia sitten ja lahjapussikangas kirppikseltä. Malli on oma. Googlettelin alustavat mitat verkosta ja sitten suunnittelin kangashävikkiä vältellen leveydet ja pituudet.

Ompelin mä samalla yhdet kotiinkin, mutta taisi pienempi jäädä sinne päiväkotiin sekin.

Päiväkotiryhmän muistaminen aikuisille

Nämä tehtiin joulukuussa 2019 päiväkotiryhmän yhteisissä pikkujouluissa muistamisena päiväkodin aikuisille. Kuvan kangaskassi on peruskauppakassia pienempi. Sormien sijaan kehotan painamaan reilusti kämmenlehtiä, niin puusta saa hieman vehreämmän.

Väreinä on Emon kupari ja tummansininen, hieman hipaistiin myös helmiäisvalkoista lehtiin. Mulla piti olla tarpeeksi kangasta pohjakankaaseen häämekon raakaversion helmoista, mutta jouduin kuitenkin sitten ostamaan lisää. 

Kun tässä keväällä kaivelin kätköjä, tajusin, että mulla olisi ollut valmiiksi ommeltuja kangaskassejakin, eikä vain kangasta, tätä tarkoitusta varten. Mutta annoin nämä sitten värinloppujen kanssa eräälle kaverille äitienpäivälahjatarpeiksi. 

Muutama Ensemble

Viime keväänä tein muutaman paidan Ensemble-kaavalla (OB 6/2014). Isommalla on se on kaikissa kuvissa koossa 122 cm. Ruudukon jätin toki tekemättä, mut tää on kiva kaava tuollaiselle kukkakeppimalliselle lapselle. 

Päärynä-kangas on Majapuulta, ja oon aivan rakastunut siihen! Povaan sille pitkää ikää laadun puolesta, sillä kangas on sileä. Eri asia sitten, kestääkö valkoinen lasten ruokailun. Pienemmän kaavaa en näemmä laittanut muistiin. 

Salamakangaskin on Majapuun. Tästäkin riitti pienemmän paitaan, kun hieman kikkaili tuohon alareunaan suikaleen. Eipä se menossa näy.

Ja sitten vielä tässäkin taitaa olla. Pienemmällä Lil' Bear (OB 4/2016) koossa 98 cm. Hihoihin ei enää riittänyt kokonainen pala, niin tein tuollaiset jatkokset ja resorilla pelastin lopun.

Kiitoksia

Tämäkin teksti on jo viime keväältä:

 

Koitan epätoivoisesti tyhjentää kaappeja langoista ja kankaista. Kankaiden puolella olen onnistunut melko hyvin, sillä ompelematta on vain muutama kangas, jotka ajattelin tähän mennessä kevättä saada vaatteiksi. Lankojen saralla en ole ihan niin onnistunut, sillä fysiikka ei kestä samalla tavalla neulomista. Mutta jotain sentään eli villasukkia kolmet parit kiitokseksi hyvästä työstä. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.

Nämä naisten villasukat ovat noin kokoa 38. Lankana on vaaleanruskeaa Jannea (452) hieman päälle kerä ja loput Sockista. Ohje on täältä ja aiemmin olen tehnyt melko samanlaiset. 

Miesten villasukkiinkin halusin jotain eloa, joten koitin broken seed -neuletta tällä ohjeella. Aloitin 60 silmukalla, joita neuloin 15 krs oikeat kiertäen.  Neuloin kerroksen oikein ja vähensin samalla 4 silmukkaa. Sitten tein neljän kerroksen broken seed -neuletta kuusi kertaa. Tämän jälkeen taas alun resoria 10 kerrosta. Kantalappuun tein 26 kerrosta, ja kantalapun kavennuksien jälkeen puikoilla oli 8 silmukkaa. Siirsin etupuikoilta silmukoita sivuun niin, että toisella ja kolmannella puikolla oli 11 s. Tähän määrään kiilakavensin myös ekan ja vikan puikon silmukat. Sitten sopiva määrä posotusta ja aika pikainen jokapuikonkavennus.

Lankana on vaaleanruskea Janne (452) sekä Socki Stonewash (granite, B115).

Kolmansissa villasukissa on niin ikään pohjavärinä vaaleanruskea Janne (452). Socki Stonewashilla (granite, B115) on saatu vähän väriä.

 

Jokainen vuodenaika on hyvä tehdä himmeleitä

Järviruo'ot olivat olleet leikattuina vaikka kuinka pitkään - siis vuosia - ja kahdessa illassa taisin tehdä tämän valmiiksi. Postaamiseen menikin nyt sitten toinen vuosi. Tykkään tuosta järviruo'on vaihtelevasta väristä ja paksuudesta. Tehdessä pysyi ehjänäkin, mutta kotiin kuljettaessani lipesi tämä käsistä ja otin hieman liian lujaa kiinni. Tuskin sitä kukaan huomaa kuitenkaan, kun käytin jälleen metallilankaa. Taas yksi hyvä puoli sille: pysyy rikkinäisenäkin koossa!

 

Täällä edelliset lasista tehtyinä. Lapsi taiteili oman teoksensa seinähimmelistä jääneistä muovipilleistä: