Naapuri lähti kesälomille, ja minä sain kukkia, jotta eivät kokisi ennenaikaista kuolemaa. Raparpereista paistuu juuri piirakka uunissa, ja kankaitakin minulle lahjoitettiin! Ja kuka sanoo, että kaupungissa, kerrostaloissa ihmiset eivät edes tiedä seinän takana asuvien nimiä!
Kaikki alkoi siitä, kun kotoa muutettuani en tajunnut, että yhdelle litran pullataikina on aika paljon. Vanhasta tottumuksesta tuli monta pellillistä, ja jenkkikaapin pakastelokerokaan ei auttanut. Soitin reippaasti naapureiden ovikelloja. Toinen ovi avattiin, ja siitä lähtien olemme kierrättäneet lehdet, vaihtaneet lankoja, kankaita ja joululahjoja sekä puolittaneet herkkuja voileipäkakuista porkkanakakkuihin. Kun joskus muutan, tahdon naapurit mukaani.
