lauantai 14. elokuuta 2010

Nimiäisasu

Olen tehnyt virkkuukerhon pienille jäsenille jokaiselle jotakin syntymälahjaksi. Uusimman tulokkaan äiti sai paljon kierrätettyä vaatetta, joten kysyin alkukeväästä, onko nimiäismekko jo valmiina. Tulevalla äidillä oli silloin varastossa kirpparilta ostettu asu, mutta se ei oikein miellyttänyt silmää:

Yhdessä suunniteltiin sitten jotain muuta: pitsiä ja vanhaa roosaa. Mekkoa oli kiva tehdä, kun äidin vaatimukset eivät olleet mahdottoman kovat. Näytin kirjasta esimerkkipätkää mekkoon tulevasta pitsistä,

enkä tajunnut selittää, että pitsi jatkuisi nauhana ympäri. Äiti vain myötäili, että "joo, tulisko tää sitten siihen pitsinauhan päälle eteen, keskelle?". Kun tajusin, miten hän oli tajunnut selitykseni, melkein yökkäilin ideasta. Äitikin oli silmin nähden helpottunut, kun huomasi, etten sentään sellaista sekasotkua ollut suunnitellut.


Pitsi on Müllerien kirjasta Isoäidin pitsejä (Otava 1989; malli 93). Alkuun oli vaikeuksia lukea ohjetta, mutta onneksi Toinen kaikella virkkuuohjeenlukutaidollaan (ei siis koskaan vilkaissutkaan virkkuukuvioita) tulkkasi minulle virheellisesti koodatun kohdan. Lankana käytin pikkuserkun äidiltä saamaani lankaa, jota 20 g mahtui 251 metriä (nro 13?). Koukku oli varmaankin 1,25.

Kädensuihin (15 cm * 2) ja helmaan (150 cm) sovelsin kuviota niin, että näkyviin jäi vain puolet ohjeesta. Toisessa reunassa oli siis vain pylväitä ja ketjusilmukoita. Koko lankakerä riitti näihin ja 50-senttiseen molemminpuoleiseen pitsiin oikein hyvin.

Pitsit ompelin kiinni käsin, jotta ompelukone ei tekisi ikävää jälkeä. Rinnalla oleva pitsi on kiinnitetty nauhan molemmin puolin ja yläpuolelta myös reunaa pitkin. Alapuolelta jätin ulokkeet irti, kun ne pysyvät oikeassa suunnassa noinkin. Rypytykseen olisi ollut vaikea muutenkin löytää hyvää paikkaa. Takasaumakaan ei tuottanut tämän pitsin kanssa ongelmia, vaan nappi kiinnittää nyt sekä kankaan että pitsin toisiinsa.

Napin saa vielä piiloon rusetilla. Tietty rusetin voi laittaa eteenkin, jos jaksaa vauvan taiteilla ahtaammasta kolosta. Nauhan voi siis myös vaihtaa, kun siihen tarvetta ilmenee. Ja sillä voi vähän muokata kastemekon kokoakin.

Onnea vielä nimen saaneelle ja koko perheelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti