Tämä hieman venyi tammikuusta, sillä odottelin tilaamiani ompelulankoja hetken noihin tilkkupeittojen tikkauksiin. Tein läjän vauvojen tyynyliinoja ja peittoja hyväntekeväisyyteen. Puuvilloja harvemmin saan ommeltua, mutta niitäkin on kertynyt laatikoihin oleilemaan. Nyt laitoin jo "Muualle"-laatikkoon hylätyistä paloista vauvojen tyynyliinoiksi niin monta, kuin vain sai. Ihan ovat suorakaiteita pussiksi ommeltuna ja sitten päältä tikattuna. Mutta miten voi ollakin vaikeaa ommella vain suoraa? Kuvassa tyynyliinat ovat kahtia taitettuna.
Pienemmistä paloista tein tilkkupeittoja ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen. Muistoni tilkkupeiton tekemisestä oli kamalaa nyhräystä, jossa kaikki on millintarkkaa. Vaikka pidänkin säntillisyydestä, en jaksa välittää niin yksityiskohtaisesta työstä.
Mutta vielä mitä! Kun saa kunnon ohjeet, ei ole temppu eikä mikään tehdä
(lähes) täydellisiä neliöitä! Leikkasin mahdollisimman samankokoisia
paloja, ja silitin ne vieri viereen tukikankaalle. Sitten poikittaiset
saumat ommellen, tukikangas auki, saumat silittäen auki - ja sama
pitkittäisille saumoille. Tikkausta taustakankaaseen ja resoria
ympärille. Voi että!
Voisin ehkä jopa joskus muulloinkin tehdä. Ehkä
jopa. Tuon keltaisen jätin meidän nukkevauvalle.
Makuuhuoneen oviaukkoa peittää sun tekemä tilkkupeitto, muistatko?
VastaaPoistat.Äippä
No eiks se oo just se ala-asteen tuotos?
VastaaPoista