sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Ysikymppisillä


Molemmat lasten isomummot tavoittelevat jo sataa vuotta. Juhlittiin eräänä lauantaina 99-vuotiskekkereillä ja seuraavana päivänä 90-vuotisia. Nämä haalarit ajoivat pienemmän juhlavaatteen virkaa. Kaupan valmiiseen bodyyn tein samasta kankaasta rusetin ja kiinnitin vain pistoilla etumukseen.



Kaava on OB:n Soft & Cosy (6/2017) koossa 56 cm. EK:n palalaarin joustamattomasta villakankaasta tuli muuten ihan hyvät pökät, mutta lahkeisiin olisin kaivannut hieman pituutta. Tuollaisella sylissäpidettävällä oli sääret koko ajan paljaana. Vai onko mulla vain pitkäkoipinen vauva?


torstai 19. huhtikuuta 2018

Synttärikaksoselle

Kävi sellainen sattuma, että tavattiin hyvän ystävän kanssa synnärillä. Muutamaa viikkoa aiemmin selailtiin kaavalehtiä, ja ystävä osoitti esimerkiksi tämän Bunny's Balloonin (OB 6/2017) kivaksi. Oli mukava lähteä sitä tekemään myös siksi, että tiesi kaavan helpoksi. Tällä kertaa tein kuitenkin koossa 62, jottei odotus käyttöön aivan liian pitkäksi venyisi. Toivottavasti Elvelyckanin Timanttisade-kangaskin (Majapuu) osui jotakuinkin oikeaan. Timanttisateesta tein myös vauvalle lelun, mutta siitä myöhemmin.


Kaveriksi ompelin myös Rotondosta (EK/Kangaskapina) pöksyt Diagonal-kaavalla (OB1/2016). Ulkosivuista napsaisin jälleen sentit pois ja vyötärölle laitoin resorin kumpparin sijaan. Siltikin näyttävät aika leveiltä. Ei näistä nyt ihan ehkä paras yhdistelmä tullut, mutta vältyinpä jälleen reissulta kangaskauppaan. Varastot ovat ylittäneet sen pisteen, että ois kovin kiva ostaa uusia kankaita ennen kuin vanhat on tuhottu.

perjantai 6. huhtikuuta 2018

Kuvausvaatteet

Perhekuvauksiin valitsin Pojalle päälle tämän paidan ja nämä farkkuhousut. Vauvalle tein sitten jämistä samantyyliset, koska yksilöitähän nämä eivät ole...


Vauvan paitabodyssa on siis Noshin fasaania ja Verson autokangasta. Jälkimäistä riitti hihoihin ja applikaatioon. Kaavan pohjana käytin OB:n Two-in-Onea (4/2016), mutta muokkasin sitä aika lailla. Mekon helmaa lyhensin ja kavensin paidaksi, hihoista otin niin ikään sisään ja käänsin suut kuminauhan sijaan. Takahalkion sijaan sijoitin nepit raglanhihaan, rinnan puolelle. Koska pieninkin koko oli liian iso, jätin saumavarat leikkaamatta, ja silti tuli ihan hyvä. Resoria olisin voinut alaosaan laittaa pidemmälti - on hieman ruosteessa tuo arviointi ja resorintuntemus.

Housut on yhtä lailla kovin löyhä mukaelma OB:n Diagonaleista (1/2016) koossa 56 cm. Kavensin sekä etu- että takalahkeen kaavasta yli sentin ulkoreunasta, lisäsin lahkeisiin reilusti pituutta käännöksiä varten, leikkasin valetaskut irti, piirsin sepaluksen kaavaan (ois saanut ylttyä alemmaksi) ja irrotin ylhäälle resorivyötärön erilliseksi. Kankaana Noshin farkkujoustocollegea. Toivottavasti siitä isosta loppupalasta riittää vielä mulle leggarit.


Ja mitäs sitten päälle itselle?


maanantai 2. huhtikuuta 2018

Inventaariota

Paniikki alkoi iskeä, kun tajusin, että esikoisen vauvatavaroista osa on hävinnyt tai ei aja enää asiaansa: Mitä sillä oli päässä, kun me tuotiin se laitokselta kotiin? Ei tälle voi laittaa samoja vaatteitakaan, jos niitä joskus muistoina jakaa eteenpäin. Uuden turvakaukalon osto tarkoitti, että mun tuunaama kaukalopussi ei toimitakaan virkaansa, kun viisipistevaljaita ei saa irti viiteen (vaan kolmeen) koloon. Saksin auki ja ompelin tarranauhaa.

Pitääkö vielä tehdä haalarikin keväälle? Ainakin esikoiselle, joo. Mitkä vaatteet me laitetaan perhekuvaukseen? Ja hyvä idea pitsimekon käyttämisestä ristiäisissä saattaa ihan ministi vaikeutua, jos meinaa ruokkia lapsensa helposti... Kangaskapinan kaavaa vaan pitäisi testata eka ehkä jossain toisessa kankaassa.


Aloitin kiireellisimmistä eli huitaisin jo viikkoja sitten illassa kasaan Novitan ohjeella kypärämyssyn. Lankana on Dropsin Karismaa värissä 70. Tein kolmosen puikoilla ja 23:lla silmukalla 10 + 10 + 6 + 6 + 10 + 10 tuplakerrosta. Lopputulos näytti hyvältä, mutta epäilin, että muistin vastasyntyneet isommiksi kuin ovatkaan. Vaan ihan passeli tuli!


Mitähän kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta sitä puuttuu? Kevätkaukalopussi?

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

DIY: Meditaatioharjoitus eli himmeli

Olohuoneen seinä on ammottanut tyhjyyttään rempan jälkeen. Yhdessä itse tehden -blogin innoittamana tilasin pillejä sekä metallilankaa Adlibrikseltä ja kävin toimeen. Malliksi en valinnut juuri tuota ympyränmuotoista (linkki ohjeeseen blogissa), vaan tein Eija Kosken kuusikulmaisen Asanohan Himmelin harmoniaa -kirjasta. Malli on aloittelijallekin yksinkertainen sisäistää, mutta käyttäisin tekniikkaan tutustujana ehdottomasti muovipillejä ja metallilankaa. Pillit kestävät paremmin työstämistä kuin oljet, ja metallilangan saa kiristettyä jokaisen pujotuksen jälkeen tiukasti. Muovisen voi myös suihkutella pölystä puhtaaksi, kun aika tulee.

Telkkari taitaa olla 32', himmeli on kulmasta kulmaan 115 cm. 

Adlibriksen pillit olivat 12,5 senttiä pitkiä. Kosken ohjeessa koko työ tehdään 8 cm:n pilleistä, mutta meistä se näytti sivusta hieman rujolta, joten päädyin tekemään kolmioista muodostuvan kuusikulmiopohjan 8-senttisillä, mutta päälle tulevat kolmiopohjaiset pyramidit puolitetuilla eli 6,25-senttisillä.



Keksin myös pilkkoa pillit oikeisiin mittoihin paksumman muovipillin avulla eli sujauttamalla kaksi noita ohuita tuollaisen normaalia paksumman (esim. Tigerista) sisään ja tasaamalla pöydän pintaa vasten. Tuli muuten paljon nopeammin ja tasalaatuisempaa jälkeä kuin viivottimella!


Kosken kirjassa oli ohjeet kolmeen kokoon, joista suurin oli 5 pillin sivumittainen. Me haluttiin kuitenkin näyttävyyttä enemmän, joten meidän sivun mitaksi tuli 7 pilliä eli 56 senttiä. Kulmasta kulmaan himmeli on 115 cm. Kuuden sivun olisi vielä saanut yhdestä pillipaketista lyhyemmillä päällipilleillä, mutta tähän seitsemään pillipaketteja (à 800 pilliä) sai tilata kaksi.

Mun mielestä kirjan isoimman himmelin pillimäärä ei laskennallisesti ihan riittänyt himmelin tekoon. Itse sain laskemalla, että pillejä pitäisi olla 240 pohjaan + 450 pyramideihin. En pane päätäni pantiksi myöskään näistä isommista, mutta jotain näiden suuntaisia määriä saa varautua pujottelemaan kirjan ohjetta isommissa:
  • Sivu 5 pilliä pitkä: 800 mm - 240 kpl, 625 mm - 450 kpl
  • Sivu 6 pilliä pitkä: 800 mm - 340 kpl, 625 mm - 648 kpl
  • Sivu 7 pilliä pitkä: 800 mm - 462 kpl, 625 mm - 882 kpl
  • Sivu 8 pilliä pitkä: 800 mm - 600 kpl, 625 mm - 1152 kpl


Metallilankaa arvioin menneen jotain 150 ja 200 metrin välistä. Metallilanka oli 0,3 mm paksua. Tehdessä vaikutti siltä, että lanka on liian heiveröistä pitämään pohjaa mitenkään suorassa, mutta kun pyramidejä päälle rakensi, suoristui pohjakin jonkin verran. Eipä tuon aivan littana seinää vasten tarvitse ollakaan. 

Jouluna 2016 tein himmeleitä lahjaksi järviruo'osta.

keskiviikko 28. maaliskuuta 2018

Rasti seinään eli hirvet suoraan esipesusta paininjalan alle

Hirmuisen usein ei niin käy, että saan suorilta käsin tehtyä kankaasta sen, mitä olen ajatellut. Nyt kuitenkin jollain vimmalla tempaisin sekä lapsen paidan, että vauvan haalarin yhtenä päivänä (silitystä ja neppien laittoahan ei lasketa). Tuntuu, että ompelemisessa on väliin pitkiäkin taukoja, mutta ei se niin voi olla näiden postauksien mukaan. Mutta vähän aikaa ehti taas vierähtää vaatteiden ompelusta, kun keskityin noihin syöttötuoleihin ja muihin. Jotenkin varsinkin tuon haalarin kanttaaminen tuntui ihan ylivoimaiselta, vaikkei se sen kummempaa ole kuin pääntien. Vielä kun pääsisi yli bodypelosta... Tuntuu niin vaivalloiselta. Varsinkin se neppien laitto. Tai se, että pysyvät.


Vauvan haalari on Fawn-kaavalla (OB 6/2014) koossa 62 cm, ja näköjään olen tehnyt jo muutaman version aiemmin eli yksi, kaksi, kolme (terillä) ja neljä (vetskarilla). Hitsi, kun laiskuus ei vain kannattaisi. Oikeasti kai tarvittais vähän pienempiä kokoja, kun näemmä tätä on jo muutama vintillä. Neppeinä on Baby Rolandin vihreä 1914.

Laiska olin leikatessa myös lapsen paitaan kankaita, sillä tässäkin on tämän hetken ainoa paitakaavani (Raw Edge Details, OB 1/2017), jolla olen näköjään tehnyt kaikki paidat viime syksynä. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että yhtään paitaa en ole tainnut tehdä aivan ohjeen mukaan.


Tähän versioon suoristin jälleen alareunan ja uutena paloittelin etuosan, kun ei tuo kangas olisi muuten riittänyt. Ensin saksin vain kangasta, mutta piirsin ja leikkasin kuitenkin etuosaan kaavat, jotta langansuunta säilyisi suorana eri osissa.

Mun oli pakko Kankaiden yönä ostaa tämä kangas Versolta, koska se toi heti mieleen lasten vaarin, joka pilke silmäkulmassa kertoo hirvien kohtaamisista ja niiden kutsuhuutojen opettelemisesta. Ja kovin kauniin vihreä on tuo väri myös. Yksivärinen vihreä lienee Kangaskapinan.

Tämäkin menee paitamaaliskuuhun!

EDIT 31.3.2018: sovituskuva paidasta


 

torstai 22. maaliskuuta 2018

DIY: kalvosimet resorista

Harvoin ostan ihan mustavalkoisia, mutta viime aikoina on tullut klikkailtua näitä enemmänkin ostoskoriin. Ehtalta saapui "Soluttautujat", jonka lapsi tyrmäsi heti tylsäksi. Sen sijaan Pottupeltoon osoitti mielenkiintoa. Mun ajatus oli just toisin päin vauvalle ja Pojalle, mutta kun yhdestä leveydestä tulee kuitenkin molemmille pienillä jämäkangaspaloilla höystettynä, niin jyräsin vielä lapsen mielipiteen. Eipä sitä ole aamuisin kiinnostanut, mitä puetaan päälle. Mutta ennakkotilasin kuitenkin kaivurikangasta Kangaskapinalta, sillä monta kertaa on juteltu siitä epäonnisesta kangaskauppareissusta, jolla etsittiin kaivureita, mutta saatiin vain jeeppejä. 

Paikkailin huonoa omaatuntoani myös sillä, että lapsi sai valita resorin värin. Oi onnea, että se tykkää tästä samasta likaisenoranssista (Kangaskapina) kuin minäkin! Kaavana on Raw Edge Details (OB 1/2017) koossa 110 cm, mutta hieman muutoksilla resoreissa ja kauluksessa. Otin kauttaaltaan kauluksesta noin sentin pois, jolloin n. 25 * 45 cm -kauluspala oli sopiva (opin tästä). Jäsensin kangasta nostamalla applikaatiolla esiin tuon hämmästyneen tyypin.


Tein myös aivan uuden kokeilun helmaresorin ja kädensuiden kanssa. Helmaan jätin aukon ompelemalla päät hieman vinoon. Tuon pitäisi jäädä housujen päälle, ettei tarvitsis miettiä aluspaidan väriä niin tarkasti. 

Hihansuihin surautin samalla idealla kalvosimet. Alla kuvasarja selventämään, kuinka se tapahtui. Vaikka itse sanonkin, niin onpa kätevä idea pikkulapsen juhlapukeutumiseen!

Paitamaaliskuu  jatkuu.

EDIT 31.3.2018: sovituskuvat 



sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Nahkatöppöset

Jostain mulle oli jäänyt pala tätä nahkaa ja testailin Suuren Käsityön (2/2017) töppösiä silloin joskus kuukausia sitten, kun nahkat tuolien päällekin loin. Ei kyllä tullut ihan samannäköiset, mutta kaipa nämä jalkaan menee sen kerran kun hienostellaan.  Ja ilman ohjetta olisin kyllä ollut hukassa.

Kivaa nyöriä ei ollut kaapissa, joten korvasin kiinnityksen nepeillä. Siinä oli tekemistä, kun ei niitä ole nahkaan tarkoitettu. Sisävuori on jotain Marimekon puuvillaa kirppikseltä. 


torstai 15. maaliskuuta 2018

Joululahjat, osa 9: isommalle kummitytölle setti

Hävettävän myöhään mä sain tämän aikaiseksi ja annettua, mutta olen mielestäni sentään joka vuosi muistanut isomman kummitytön synttärit ja joulun jossain vaiheessa. Sitä paitsi tää vois olla vähän niin kuin perinne meidän suvussa, kun oma kummitätini on jo varmaan muutaman vuosikymmenen aina keväällä kysellyt, että milloin ja paljonkos täytinkään vuosia.


Pakettiin laitoin Käpysen toissavuotisen kankaiden yön merinoylläristä Noshin pipon (XL lisätyillä saumavaroilla ja ilman lippaa, mutta tupsulla), Kototeon ohjeilla kaulurin sekä Tehtaamon ohjeella hanskat (S-koko). Sekä pipossa että hanskoissa on kahden merinokerroksen vällissä Finnfill-vanua (EK), eli niiden pitäisi olla lämpimät. Hanskoista tuli näin kolminkertaisina kyllä liian niukat (esi)teinillekin, saati sitten aikuiselle. Mitään resoreita tai kuminauhoja en edes miettinyt, kun ovat niin napakat. Pipon tupsussa on Dropsin Karismaa värissä 70, ja se sointuu kuvaa paremmin kyllä noihin harmaisiin pilkkuihin. Jostain kumman syystä en ohjeista huolimatta onnistunut ensiyrittämällä tuossa kaulurissa tällä kertaa. Nyt yritin painaa mieleeni, että ensin ommellaan alareuna (pidempi) ja vasta toiseen saumaan laitetaan ompelumerkki. Kankaan koko tässä aikuisellekin sopivassa kaulurissa on 55 * 43 cm. Kototeon ohjeista kuva 3 taisi sekoittaa mut jotenkin, joten jätin sen vaiheen vain pois.

tiistai 13. maaliskuuta 2018

Autoja, autoja

Pojalle saa olla minkälainen kangas vain, kunhan siinä on autoja. Nämä hivelevät vielä munkin silmää. Näin ompeluryhmässä samanmoisen luomuksen, joten sain viimein tämänkin saksittua palasiksi. Mustaa ei ollut laittaa olkakappaleisiin, mutta lapsi valitsi kolmesta väristä tämän fasaanin (NOSH). Itse autokangas on tilattu viime syksynä Versolta.



Kaavana on OB:n Buttoned up (1/2012). Kaposuutta on koon 98 cm verran, johon lisäsin sitten hihoihin ja helmaan pituutta niin, että vastannee kokoa 104 cm. Hihataskun jätin pois. Nepit on joskus kauan sitten tilattuja Kameja.

Kaavailin vauvalle tästä bodyyn applikointia, mutta tuo auto on kovin iso. Ja sitten ihan suorastaan välähti, että tarviiko sen nyt kokonaisena siinä bodyn etupalassa olla! Hohhoi. Ehkä saankin johonkin reunaan sen vielä tuhrattua, mutta ei nyt.

Paitamaaliskuu jo puolivälissä kuuta suoritettu! Näitä on kyllä tulossa lisää.