perjantai 5. maaliskuuta 2021

Pieleen mennyt harhautus

Vastoin kaikkia nykyohjeistuksia tämän päivän vanhemmalle yritin päästä helpolla ja tehdä lapsille majan, ettei koko ajan tarvitsisi olla pesemässä jotain riepua tai petivaatetta. En onnistunut. Lapset kyllä tykkäävät majastaan yhtenä kodin paikoista, mutta harva se päivä sohvatyynyt myllätään ympäri olohuoneessa erillisestä piilopaikasta huolimatta.

Kankaana on Ikean Lisel. Menekkiä en oikein muista, kun tästäkin projektista on jo jonkin verran aikaa ja lappu hukkunut. Maja on rakennettu Ikean Melltorp-pöydän päälle, jonka mitat ovat aika lailla 75 * 75 * 75. Näin ollen voisi kuvitella, että oon ottanut kangasta 3,5 metriä. Saumanvaroja en juurikaan varannut, koska halusin majasta tiukasti pöytään istuvan. Lapsi toivoi postilaatikkoa, jonka toteutin tähtikurkistusaukolla. Majan sisällä on irtotyyny eli äitiyspakkauksen patja päällystettynä vanhalla päiväpeitteellä.

Oveen halusin ison ikkunan, jotta majaan tulisi valoa, eikä pimeässä olisi pelottavaa olla. Leikkasin aukon, huolittelin saumurilla reunat ja käänsin sauman verran nurjalle samalla, kun kiinnitin kristallimuovin. Ympäri ompelemisen jälkeen leikkasin ylimääräiset muovit pois. 

Lasten mielestä iso ikkuna oli varmaankin vikatikki, sillä suurinta hupia on mennä taskulamppujen kanssa majaan. Oli muuten vaikea löytää taskulamppuja, joissa patterit ovat ruuvin takana, joten toinen lapsista sai joululahjaksi pyörän lampun, kun se oli pyöräilykäytössä vähän tehoton. 

Tein myös tuollaiset ovenpidikkeet (9 * 15 cm palat taitettuina), mutta ei niissä vieläkään ole suunniteltuja tarranauhoja. Ei ole käyttöä haitannut. Oven tein mahdollisimman leveäksi, jotta pöytää voi käyttää ihan pöytänäkin ottamatta majaa pois. Ratkaisu on toiminut erinomaisesti. Ovi on kaksi senttiä päällekkäin sivupaneelin kanssa. Ovesta olisi voinut tehdä leveämmänkin, sillä sivupaneelit hieman vetävät pöydän päällä. Vaihtuupahan ilma.


Majan juju on sivuikkuna, jonka muodon vanhempi lapsista sai päättää. Sen verran iso (kaavoihin kangistunut) hän jo on, että toivoi pyöreää, kun kysyin muotoa. Varmaan ihmetteli, että miksi häneltä kysytään, että haluaako pyöreän vai suorakaiteen. Selvensin, että nyt voi toivoa vaikka junaa. No juna sitten!


Kristallimuovia sivuseinän päälle, ja leivinpaperi kristallimuovin päälle. Alikeompeluna nurjalta melko tiheällä (pituus 06, leveys 1,5), mutta ei muovia leikkaavalla siksakilla ja ratkoen leivinpaperi pois. Oikealta puolelta saksilla kuvio esiin ja sen jälkeen pinseteillä viimeiset siistimiset. 


tiistai 2. maaliskuuta 2021

Pimennysverhoista kalansaaliiksi

Viime keväänä tuli ajankohtaiseksi pimentää makuuhuoneita, jotta aamulla saattoi nukkua hieman pidempään. Lyhensin Ikean (muistaakseni nämä) verhovuoria, ja pyörittelin hetken mielessäni palasten käyttötarkoitusta. Kokeilin muutamaa leikkikalaa, ja näissä kerrankin visio jäi kirkkaasti jälkeen toteutuksesta. 


Leikkelin pulleampia ja pitkulaisempia kaloja, jotka jäivät pyrstönsä päästä auki. Tiukkoihin käännöksiin leikkasin vekit. Käänsin kalat (tilaa kannattaa jättää tarpeeksi kapeimpaankin kohtaan) ja ompelin pyrstön kiinni edestakaisin kuvan mukaisesti. Valitsin koristeompeleeksi piparkakkureunan ja linjaa ohjasin hieman kaarevaksi. Silmätkin tein pisteiksi hyvin tiheällä siksakilla lähes paikallaan.


Nyt ois sitten enää 1031 kalaa jäljellä, jos verhojen lyhennykset aikoo näihin käyttää... Ei.