Kesävillatakki

Gradukirjoittamisen väliin tarvitsin jotain tosi aivotonta eli ohutta lankaa, paljon silmukoita ja nurjaa tai oikeaa ilman kavennuksia tai lisäyksiä. Tässä:

No joo, hihoissa on vähän kavennuksia, mutta muuten silmät kiinni sai mennä. Jatan blogissa on ohje alkuperäiseen neuleeseen, itse katsoin kuvaa ja annoin mennä: hihansuusta toiseen, resoria ja sitten alareuna. Olisi ehkä pitänyt laskea ne silmukat hihoihin kaksi kertaa, kun nyt ovat vähän kireät. Myös kaulusresoria olisi voinut tehdä pidemmälti, jotta se pysyis mukavasti kääntyneenä. Mutta pelkäsin, että takakappaleen resoriosasta tulisi liian paksu.

No mutta, saapahan tehdä toisen! Ihastuin lankaan, josta on jo yksi toinen paita tulossa. Värivalikoima vaan on käsittämättömän pieni (merinolankaa vauvanvaatteisiin), eikä monta samanväristä paitaa halua kaappiin.

Lanka: Grignasco Bambi
Menekki: 220 g (kyllä, vähän päälle neljä kerää!)
Puikot: 2,5 pyöröt ja sukat

Verhot ja tyynyt

Käsityöt on viime aikoina olleet seinien maalaamista ja gradun naputtelua. Jälkimmäinen on nyt palautettu. Huh. Stressineulouksiakin on syntynyt, mutta niitä ennen jo ajat sitten valmistuneet verhot ja tyynyt.

Ihan vaan suoraa, mikä sopi gradun lomaan oikein hyvin. Tyynyihin sentään sain ommeltua vetoketjutkin, jotta saadaan nuo valkoiset pyykkiinkin joskus. Kangas on tästä kaupasta. Huoneeseen tulee väriä toiselle seinälle Toisen isoöidin tekemän ryijyn muodossa.

Perusvillatakki

Puikon lennon villatakki näytti niin hyvältä, että halusin itse tehdä samanlaisen. Aloin kuitenkin sähläämään jotain silmukoiden määrän kanssa, kun ajattelin langan olevan aivan erilaista ja lopulta sitten tuloksena oli tämä:

Ei istunut niin mitenkään. Mä en kuitenkaan ikinä jaksa purkaa, vaan mieluummin teen uudestaan. Tosin voi olla, että tällanen perusvillatakki on niin inspiroimaton tehdä, että menee hetki ennen kuin yritän uudestaan. Onneksi villatakki kelpasi hyvin serkulle. Sai hyvän kodin.

Lankana oli nallea ja napit taitaa olla housujen varanappeja. Samanlaisia, kun housut ovat samasta paikasta. Puoli vuotta takki nappejaan odotti. Muutaman sain valmiiksi kaverin toukohäihin viime vuonna, mutta loput ompelin vasta vähän aikaa sitten paikoilleen. Miten se nappien laitto voikin olla niin vihoviimeistä puuhaa?

Sudenkorentohuivi

Äkkäsin mökillä käydessäni ihanan huivin. Äiti muisteli, että lapsuudenkotimme naapuri on sen joskus tehnyt. Tahdoin samanlaisen, mutta puolen vuoden etsiskelynkään jälkeen en ollut löytänyt sopivanväristä lankaa: jotakin vaaleanpunaisen ja beigen väliltä. Lopulta tyydyin vähiten vaaleanpunaiseen vaihtoehtoon eli Hjertegarnin Limaan (2250). Muuten ihan kiva lanka, mutta ei kestä konepesua.





Vanhasta huivista sitten tihrustin sudenkorentokuviota. Hieman ois saanut olla ohuemppaa lankaa (kuin 20 s / 10 cm; 50 g = 100 m), niin olisi huivista tullut leveämpi harteilla pidettäväksi. Nyt tein samoilla silmukkamäärillä (3:n koukulla), niin tuli vähän liian pitkä. Menee kaulan ympäri kahdesti, mutta ei ihan kolmesti. No, ens kerralla sitten jollain Nallella.

Alkuperäinen huivi painoi 250 g, mutta tähän sain kulumaan seitsemän kerää eli 100 g enemmän. Pipokin on valmis, mutta siitä puuttuu tuollainen sudenkorentokirjonta vielä.

Kauan odotelleet

Kyllästyin siihen, että sai aina pelätä korviksien putoavan korvista näin isojen kaulaliinojen aikana. Kunnes sitten toinen putosi lopullisesti. Hain kunnon kiinnikkeet, ja nyt pysyvät korvissa. Tosin tässä postatessani huomasin, että toisessa pallukassa on outo väri. Täytyy vielä vaihtaa.

Näitä huopapalloja pyörittelin varmaan jo vuosi tai pari sitten. Ovat odotelleet, mihin naruun ne pujottaisin. No niin odotti se narukin kaapissa. Helmiin meni yksi paketillinen Filzwolle ombre Kammzugia (50 g) eli huovutusvillaa. Se oli liukuvärjätty paketti, joten siitä nuo eriväriset pallerot. Ihan ovat mun värit.

Jouluvalmisteluja

Jep jep. Aikaisessa ollaan taas. Ostin askartelupaketteja alesta ja ihastelin kuinka helppoa on, kun maalinsekoitustikkukin on pakkauksessa mukana. Hiontapaperia en kyllä ensiksi huomannut. Sitä olisi voinut vähän puukuvioille näyttää.

Muutama kerros maalia, nauhan pujotus ja kaksipuoleisella teipillä kankaanpalat kiinni.

24 niitä on.

Puuhelmistä kaulakoru

Syystalven käsityömessuilla sain käsiini valmispakkauksen kaulakoruksi. Mukana oli siis puuhelmiä, hyvin kapeaa neulosputkea ja mustaa puuvillalankaa. Puuhelmet tungettiin putkeen, helmien ympäri virkattiin ketjusilmukoin ja putkea välissä kiintein silmukoin. Puoli tuntia ja voilà! (menikö aksentti oikeaan suuntaan?)

Tuplalapaset

Nyt on lapaset valmiina. Näissä ei viima tunnu, koska ovat kaksinkertaiset. Kohta pitäisi valmistua pipo ja kaulaliinakin, joissa on samaa kuviota. Myös pipo tulee olemaan kaksinkertainen. Sitten ois vihdoinkin tuhottu villapaidan jämälangat - niitä ei tainnut ollakaan kuin vaivaiset 12 kerää. Joulu meni aikas paljon uusien lankojen kanssa, mutta nyt palataan taas ruotuun ja kulutetaan kaapeista vanhoja pois.

Malli: oma
Lanka: Nagano (Nallen paksuista)
Menekki: oiskohan 3 kerää eli 150 g
Puikot: 2,75

Paperitähti jouluaaton askarteluna

Mä en kyllä osaa jouluaattonakaan irrottautua käsitöistä, mutta tällä kertaa syytän ihan vain siskoja: ne oli molemmat jonkin ranskankielisen opuksen kimpussa leikkaamassa, liimaamassa ja nitomassa, kun tulin aattoa viettämään kotiin. Syömisen ja lahjojen avaamisen jälkeen mäkin aloin sitten vääntelemään kuutta neliön muotoista palaa.




Ohje on helppo, tähti syntyy kymmenessä minuutissa. Ikkunaan ripustaminen ei sitten aina onnistukaan ihan niin nopeasti. Tää on kyllä kiva sellaiseen kotiin, jossa ei ole paljon säilytystilaa, koska tähden voi heittää menemään, kun sesonki on ohi, ja tehdä uuden ensi vuonna, kun taittelu ei nyt niin vaivalloista ole. Vielä kun käyttää kierrätyspaperia, ei tule huono mieli roskaamisen takia.




 

Edit: kuvallinen ohje

Joululahjoja 6: Sytykeruusut

Kummille, vanhemmille, Toisen vanhemmille ja siskolle sekä kummitytön perheelle askartelin tänä jouluna monessakin blogissa vilahtaneita sytykeruusuja, joiden ohje löytyy esimerkiksi täältä.

Heinäkuusta lähtien keräsin munakennoja. Joulun alla piti suorastaan kääntyä lahjansaajien puoleen, jotta olisin tarpeeksi saanut ruusuja kasaan. Itse tein ainakin niin tiukkoja paketteja, että kuuden munan kennosta tuli vain pari ruusua. Yhteensä tein yli sata sytykettä, ja kyllä aatonaaton steariinin keittelyt alkoi jo hieman kyllästyttää.





Kynttilät ostin ihan käyttämättöminä kaupasta, kun ei mulla tuollaista määrää jämiä ollut, puhumattakaan edes hieman samanvärisistä. 15 cm:n pöytäkynttilä ei riittänyt kuin 16-17 ruusuun. Kastelin ensimmäisellä kerralla ruusut lähes läpikotaisin ja toisella vain puoleenväliin. Kuvassa värinä on joulunpunaista kynttilää, joka tummemmassa kennossa on jopa hieman harmahtava, vaaleammassa enenmmän punainen.

Sitten vain ruusukkeita lasimaljoihin ja koristeltuihin pahvilaatikoihin ja vastaanottajille. Mä toivon, että näillä syttyy yhtä hyvin kuin blogeissa on kehuttu. Itse en päässyt kokeilemaan.