Niin kuin aurinkohattu

Kaveriksi housuille tein ilmaiskaavalla (Tytön hattu) aurinkohatun. Ei jäänyt roippeita kaappiin, ja sain sisäpuolenkin palat samasta kankaasta. Ohjeeseen lisäsin summamutikalla myös solmimisnauhat. 

Kuvittelin tekeväni koossa 50 jättiläishatun kummitytön päähän, mutta pienihän siitä tuli, kun en millintarkasti saumanvaroja noudattanut. Hattu oli liian pieni kummitytölle, mutta heillä oli onneksi tutun ristiäiset tulossa, jonne saivat lahjan vietäväksi.

Niin kuin puuvillapöksyt

Halusin kokeilla Rusakko-housuja (OB 4/2010) myös joustamattomasta puuvillasta, ja sivurypytyksistä tulikin paljon kauniimmat. Nämä ovat koossa 74 cm, ja muokkasin housuja aika reippaasti: Käännöksien sijaan rullapäärmäsin puntit ja vyötärön. Puntteihin tuli myös kiristys. Eteen vyötärölle tein koristeeksi laskoksia, vyölenkit ja rusettivyön. Toki laitoin myös kumpparia, jotta pysyvät ylhäällä. 

On se onni, että mulla on kummityttö, jolle tehdä hempeitä rimpsuja. Vaikka kannatankin pitkälle unisex-pukeutumista, niin ihan kaikkein tyttömäisimpiä asioita en omien lasten päälle saa puettua niin kauan, kun he eivät itse sellaisia pyydä. Kun Poika ihastui optikkoliikkeessä pinkkeihin laseihin, hyppäsin sisäisesti riemusta kattoon, kun ne mustakin oli parhaimman näköiset lasten lasit koko kaupassa. Harmillisesti väsynyt ulkokuoreni torppasi kaiken tämä innon välittymisen myyjälle, sillä hän vakuutteli voivansa tilata samaa mallia, mutta sinisenä. Liian innokkaasti. Kaksi kertaa! Noh, ehkä se luuli, että esitin Pojalle valkoisen valheen torpatessani sitä ennen vaaleanpunaiset kukkalasit: "Ne ei ole hyvänmalliset, kun noi kukkien terälehdet voi painaa sua". Mä niin toivon, että mä lähetin vääriä signaaleja, ja se myyjä ei oikeasti ole niin kivikaudelle jämähtänyt. Pitikin lapsella olla se sininen lippis ja kaivuripaita päällä!

Niin kuin rusakko

Mutturallan Bubble Gumista tuli ihan vain ahdistusompeluna housut. Halusin kokeilla OB:n Rusakkoa (4/2010). Kaverina on varmaankin Kangaskapinan harmaata trikoota.

Kyllä nämä ihan käyttöön menee, mutta ohuemmasta kankaasta olisi nuo sivut rypyttyneet nätimmin. Kavennuksesta huolimatta housut tuntuvat leveiltä, mutta en vielä pienemmän ukkelin päälle ole koittanut. Katsotaan, katsotaan.

Housut ovat koossa 68 cm. Etu- ja takasaumojen kavennuksien lisäksi  lisäsin resorit puntteihin tuosta samasta trikoosta, josta sivupalat tulivat.

Niin kuin kaktus ja pystykauluspaita

Kyllä kai ne kesähelteet vielä palaavat? Tein isommalle Linus-kauluspaidan (OB 3/2018) ja pienemmälle Krtek-lappuhaalarit (OB 3/2017). Vaikka hieman varon pukemasta lapsia aivan samanlaisiin vaatteisiin, niin on se kyllä kätevää, kun kangaspalasta jää vain kämmenen kokoinen pala haaskuuseen (eli päiväkotiaskarteluun). Laiskana en myöskään jaksa osaa jättää kaappiin roikkumaan odottamaan aikaa, että toinen on kasvanut ulos kuosista, vaan teen samoilla langoilla.

Kaktus-kangas on viime kesän Jättirätti-löytö. Tein paidan kesän tarpeeseen eli koossa 104 cm. Aika passeli tuli metrin pätkälle. En ihan tiedä tuon tarkkaa mittaa.

Pienemmän haalarin kooksi valitsin 68:n, jotta menee sitten loppukesästäkin, mutta voi olla, että saumat irvistelevät silloin haaroista. Vaippa ei muistaakseni ollut kovin täynnä kuvaushetkellä, mutta housut tuntuvat kiristävän pepusta. Vai onko se vain tuo asento? Henkseleissä on säätövaraa. 

Ohjeesta poiketen tein taas lapun kaksinkertaisena, kun on niin siistimpi mun mielestä. Näistähän tein jo juoksevan ja vaipattoman versiot viime kesänä.

Edit 10.7.2018 Sovituskuva paidasta

Niin kuin Sloppyt

Kuumat ilmat löivät toukokuussa niin yllättäen päälle, että olin hätää kärsimässä vaatevaraston kanssa - omani ja lapsien. Nyt sitä sitten taas on viileämpää, kun nämä sain valmiiksi. Ompeluryhmän innoittamana hain EK:sta erilaisia puuvilloja. Tässä ensimmäisessä on Ryppypuuvilla-nimellä kaupattua kevyttä kangasta.

 

Vauva sai OB.n uusimman (3/2018) mukaan Sloppyt koossa 68 cm. Tein heti uunituoreesta lehdestä (= ennen kuin seuraava ilmestyi). Rasti seinään. Puntteihin lisäsin kuminauhat ja eteen taskun.

Niin kuin bokserit

Eikös miehelle synttärilahjaksi pidä antaa bokserit? Ovat kyllä tylsääkin tylsempi lahja, mutta omatekemät. Ja Pojan omavalitsema kangas. Ja vauvan suoma aika. Näin me yhdessä kontribuoitiin tämä. Sovituskuvankin sain. :D

Lapsen paita ja housut

Bokserikuminauha on  Kangaskapinasta, kangas EK:n Motor Fun. Toivottavasti nämä nyt hengittävät vähän paremmin kuin aikaisemmat Ewokit. Lahkeita vähän pidensin tähän Kangaskapinan For Daddy -bokserikaavaan (ilmainen).

.

Tusina suoraan käyttöön käymättä lankalaatikon kautta

Tilasin tusinan keriä Adlibrikseltä, kun keksin taas pakkotyötä itselleni: onhan tällekin vauvalle saatava oma peitto. Tajusin kyllä valita yksinkertaisen mallin ja kieputtaa ohuen langan kaksinkertaisena puikoilla. Kyllä sitä silti tällaiseen 80 cm * enemmänkuin80 cm peittoon saa aika monta tuntia kulumaan. Ehkä aikaiseksi samalla myös yhden migreenin.

Lanka: Adlibris Baby Merino; 50 g = 180 m; 26 s & 34 krs / 10 cm

Menekki: 10 kerää eli 500 g

Puikot: 4:n pyöröt (80 cm)

Ohje: Klompelompe - Ihania neuleita lapsille, Paijuupeite

 

Meillä on jo yksi pienempi isoäidin neliöistä koottu peitto esikoisen vauva-ajalta, joten tein tästä isomman, jotta menee mukavammin sitten taaperollekin rattaissa. Ohjetta muutinkin niin, että lisäsin alkusilmukoihin neljä mallikertaa eli 24 silmukkaa. Koko ajan neuloin tuplalangalla, ja kun viimeiset kaksi kerää olivat puolivälissä, aloitin helmineuleen reunaan.

Kaksi muuta kerää tusinasta sai muotonsa jo aiemmin pipon muodossa.

Kesämökkijuhlat

Esikoisen kaveri siirtyi uudelle vuodelle, joten teimme retken heidän mökilleen, jossa synttärit kauniina päivänä olivat. Sanomattakin selvää, että trampoliini ja puhallettu lasten uima-allas olivat kaikkein parasta.

Pienempi lapsi sai ensi kertaa ylleen pupuhaalarit. Niiden kanssa kävi sikäli mieletön mäihä, että kaapista löytyi juuri oikeanvärinen body! Ehkä alitajunta oli rekisteröinyt värin ja vaikutti nappeja aarrelaatikosta valitessani.

Kaava on OB:n Soft & Cosy (6/2017). Laiskuuttani taisin lisätä vain pituutta henkseleihin ja lahkeisiin kokoon 56, kun kaavat olivat jo juhlahousuista valmiina. Trikoo joustaa kuitenkin. Muutoksena myös resorit lahkeensuissa. Kangas on Verson puodista.

Lahjaksi veimme kaivureita, kun niitä kerran jäljellä oli.

Luvatut kaivurit

Kävin lasten vaatekaapit läpi ja sain luvan laittaa kirpparilta ostetun liian pienen kaivurikollarin eteenpäin, kun tilalle tulisi nämä kaivuripaidat. Näistä onkin tullut ihan lempparit. Pitkähihainen sai mausteeksi poltettua oranssia.

Mun mielestä sain loistavan idea rintataskuun, mutta ainakaan toinen ei millään hahmottanut tuota kaivurin kaivamaksi kuopaksi. Lyhythihaiseen versioon sekoitin takapuolelle keltaista. Edessä on vaaleampaa terrakottaa.

Molemmat koossa 110. Kaavat jotkin jo aiemminkin käytetyt OB:n. Kaivurikangas on Kangaskapinasta, ja niin saattaa olla tuo tummempi oranssi ja keltainenkin. 

Mähän melkein tein tän itse: nojatuolin verhoilu

Kerran kesällä ostin kirpparilta aivan ihanan tuolin. Tai siis muoto on ihana, mutta aivan kamalassa kunnossa se oli. Kuvasin tuolin, purin kankaat osiin, mittailin ja sain kaavatkin aikaiseksi. Säilöttyäni sitä "ihan kohta" -nurkassa vuoden siirsin sen vintille, sitten evakon yhteydessä mökille. Lopulta äiti ehdotti omat tuolit verhoiltuaan, että voisi hieman jeesata tässäkin. Käytiin hakemassa kangas, ja tämä valmistui alle muutaman kuukauden viikottaisella verhoamiskurssilla. Että melkein itse tein! Mutta tästä tuli niin upea, että on se tänne pakko laittaa. Kiitos, äiti!

Vaalea kangas on EK:n Basal (pellava-viskoosi-puuvilla, 5600918A301), tummemman ongin palalaarista. Kuvittelin vaihdettavaksi istuintyynyksi kukkaa, mutta yllättävän paljon tuollainen vaalea väri ja toisaalta mitätönkin pintakuvio rajoittivat vaihtoehtoja. Mutta lisätyynyn nyt ompasen itsekin, jos vastaan kävelee oikein ihana kangas.

Valmistumassa:

Ja lopuksi vielä alkutilanne:

Hui hirvitys!