Toisen isoäiti on sellaisen luokan neuloja, etten ollut ajatellutkaan hänelle tehdä mitään puikoilla, ennen kuin anoppi kertoi, että mummo oli valitellut, ettei hänellä ole villasukkia! Tiedä sitten, kuinka tosissaan mummo oli ollut, mutta minä tartuin tilaisuuteen heti. Kyllähän sen itsestäänkin tietää, että kaikille muille tulee tehtyä, mutta itselle ei.
Poika valitsi lankahyllystä tämän vihreän seiskaveikan, kun olin selaillut nopeasti valmistuvaksi malliksi Novitan Sydänystävät lyhennettynä. Mummolla on tapana tehdä enemmänkin kirjoneuleisia sukkia, joten siksikin päädyin itse palmikkoon.
Aloitin 56 silmukalla, tein 10 kerrosta joustinta, kaksi mallikertaa (mallikuvio II) ja kantapään jälkeen vielä yhden kokonaisen ja neljättä riville 15 ohjeen mukaan (mallikuvio II). Tämän jälkeen käytin mallikuviota IV ohjeena kärkikavennuksissa. Muuten en ohjetta jaksanutkaan tavata, joten en tiedä yhtenevyydestä. Mun 36 - 37:n jalkaan näistä tuli liian isot, mutta toivottavasti sopivat saajalle.
Toisen sukan palmikot taistelin ajanpuutteesta huolimatta kiertymään eri suuntaan ohjeen vastaisesti. Tämä onnistui, kun kaikki yksittäiset keskimmäiset ja reunimmaiset palmikot, joissa ei tullut nurjia silmukoita (pisteettömät), nostettiinkin apupuikolle eteen. Mallikuvion II rivi 16 neulottiin siis ohjeen mukaan molemmissa sukissa. Kärkikavennukset tein eteen neulotuilla puikoilla päinvastoin eli oikealla kaksi oikein yhteen ja vasemmalla ylivetokavennuksella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti