Rasti seinään eli hirvet suoraan esipesusta paininjalan alle

Hirmuisen usein ei niin käy, että saan suorilta käsin tehtyä kankaasta sen, mitä olen ajatellut. Nyt kuitenkin jollain vimmalla tempaisin sekä lapsen paidan, että vauvan haalarin yhtenä päivänä (silitystä ja neppien laittoahan ei lasketa). Tuntuu, että ompelemisessa on väliin pitkiäkin taukoja, mutta ei se niin voi olla näiden postauksien mukaan. Mutta vähän aikaa ehti taas vierähtää vaatteiden ompelusta, kun keskityin noihin syöttötuoleihin ja muihin. Jotenkin varsinkin tuon haalarin kanttaaminen tuntui ihan ylivoimaiselta, vaikkei se sen kummempaa ole kuin pääntien. Vielä kun pääsisi yli bodypelosta... Tuntuu niin vaivalloiselta. Varsinkin se neppien laitto. Tai se, että pysyvät.

Vauvan haalari on Fawn-kaavalla (OB 6/2014) koossa 62 cm, ja näköjään olen tehnyt jo muutaman version aiemmin eli yksi, kaksi, kolme (terillä) ja neljä (vetskarilla). Hitsi, kun laiskuus ei vain kannattaisi. Oikeasti kai tarvittais vähän pienempiä kokoja, kun näemmä tätä on jo muutama vintillä. Neppeinä on Baby Rolandin vihreä 1914.

Laiska olin leikatessa myös lapsen paitaan kankaita, sillä tässäkin on tämän hetken ainoa paitakaavani (Raw Edge Details, OB 1/2017), jolla olen näköjään tehnyt kaikki paidat viime syksynä. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että yhtään paitaa en ole tainnut tehdä aivan ohjeen mukaan.

Tähän versioon suoristin jälleen alareunan ja uutena paloittelin etuosan, kun ei tuo kangas olisi muuten riittänyt. Ensin saksin vain kangasta, mutta piirsin ja leikkasin kuitenkin etuosaan kaavat, jotta langansuunta säilyisi suorana eri osissa.

Mun oli pakko Kankaiden yönä ostaa tämä kangas Versolta, koska se toi heti mieleen lasten vaarin, joka pilke silmäkulmassa kertoo hirvien kohtaamisista ja niiden kutsuhuutojen opettelemisesta. Ja kovin kauniin vihreä on tuo väri myös. Yksivärinen vihreä lienee Kangaskapinan.

Tämäkin menee paitamaaliskuuhun!

EDIT 31.3.2018: sovituskuva paidasta