Nypläyskassi

Sitä kulkee ison muovikassin kanssa aika pitkään, ennen kuin tajuaa, että kyllähän tekevä voisi myös nypläystyynylleen jonkinlaisen kassin saada aikaan. Vetelin kankaita laatikosta, ja vähän sen näköinen on lopputuloskin. Tuntuu aika mammalta lähteä ulos tämän kanssa, mutta on se vaan käytännöllisempi kuin se muovikassi. Kahvojen päät saisivat olla vähän kauempana toisistaan.

Harmaan kankaan kummitytön äiti laittoi mukaani eräällä kerralla, kun ihastelimme löytöjä - tapettikirjaa, joka oli pelastettu pikkukaupungin rautakaupan roskalavalle menemiseltä sekä näytepaloja kankaista isommalta firmalta. Värikäs on viimeiset jämät sohvatyynyistä.  Kaksi vetskaria hankin uusina, kun niitä ei kotona ole kuin vääränkokoisia.

Etuosa ei ole ihan suora, vaan siihen on tehty pussia, jotta nypylät mahtuvat mukavasti roikkumaan. Idenana on myös se, että laukun voi avata vetskareilla ja alkaa suoraan nyplätä, kuten ihan oikeassa nypläystyynyn kassissakin. Sen takia piti sisälle saada sisäkankaat, että kehtaa laukku auki harrastaa.

Nyt kun vielä saisin valmiiksi sen oikean nypläystyynyn repun, jota olen suunnitellut muutaman vuoden.