lauantai 31. joulukuuta 2016

Joululahjat, osa 6: tuunattu palapelilaatikko

Äiti pelasti joskus kauan sitten kirpparilta muumipalapelejä meille kotiin. Maalasin laatikon ylijäämämaalilla, ja viimein sain sudittua decoupage-lakalla pintaan myös kortin. Nyt voin antaa Pojalle hieman haastetta joululahjaksi, kun nuppipalapelit alkaa olemaan liian helppoja. 



Äidille haaste onkin siinä, että saa tuon laatikon auki. Kansi ei alun perinkään liukunut kovin hyvin, mutta muutaman maalitipan jälkeen vielä huonommin. Noh, eivätpä ole käytössä ja hujan hajan ilman valvontaa.

Hyvää uutta vuotta kaikille!

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Joululahjat, osa 5: ruutua siskolle

Toinen sisko sai Modan ohjeen (5/2010) mukaan ruutusukat, mutta nämä näyttivät kyllä paljon skarpimmilta lehdessä. Ehkä mulla oli liian isot puikot, kun mielestäni nämä ovat vähän reikäiset, eikä kuvio tule niin hyvin esiin kuin ohjekuvassa. 

Käytin kyllä ohjetta ohuempaa lankaa (Gjestal Maija: 50 g = 130 m, 24-26 s / 10 cm), mutta myös ohuempia puikkoja (3). Taisin laittaa ympärykseen vain 50 silmukkaa. Tai sitten 60. Joka tapauksessa tein vain mallikertaa, enkä ollenkaan aloituksen lisäkuviota. Värinä oli tuollainen hempeä vaaleanroosa (253), ja menekki oli aika tasan 100 g.


Ehkä mun pitää kokeille uudelleen huomattavasti tiukemmalla otteella. Yleensä mun käsiala on kuitenkin ihan napakkaa, joten hieman tämä ihmetyttää.

maanantai 26. joulukuuta 2016

Joululahjat, osa 4: helminauhasukat siskolle

Kun ne pinkkivalkoiset salmiakkisukat eivät ottaneet onnistuakseen, otin työn alle helminauhavillasukat. Näistä tuli ihan lempparit, sillä ohje ei voisi olla yksinkertaisempi! Niin helpolla vaihtelua perussukkiin. Valkoista tuli tuhrattua salmiakkeihin niin, että se loppui näissä sukissa kesken ja muutaman päivän lankaretken odottelu ärsytti kovin, koska näitä oli niin kiva neuloa. Kahdesta (valkoisesta ja pinkistä) Vilma-kerästä (100 g = 260 m; 30-32 krs, 26 s / 10 cm) syntyy kyllä helposti sukat kolmosen puikoilla. 


Ohjeesta poiketen tein näihinkin resoria hieman pidemmälti (15 krs), ja kantapään ihan normaalina sileänä, jolloin kiilakavennukset tulivat aivan alimmaista helminauhaa mukailemaan. Toisin sanoen kantalappua ennen siirsin tarvittavan määrän silmukoita keskimmäisille puikoille eli helminauhoihin asti. Kantalapusta tuli 26-kerroksisena hieman liian korkea. Teen yleensä vahvennetun 28:lla, mutta ilmeisesti se vetää pituutta kasaan tehokkaasti.


Toivottavasti sisko tykkää näistä, vaikka eivät ole aivan kauan sitten esitetyn tilauksen mukaiset. Kuvittel(e/i)n kuitenkin, että vanhan lahjan toisto oli enemmänkin mun vaivojen säästämistä kuin ensisijainen visio kauniista villasukista. Raitojen näkymättömään rivinvaihtoon yritin käyttää Ilosofiaan villasukkavinkkiä, mutta se ei taida toimia kovin hyvin kahden kerroksen raidoituksella. Sinänsä vinkki on erittäin helppo toteuttaa.


Tällainen taitaa olla ainoa neule, johon itse suostuisin liukuvärjättyä lankaa käyttämään; raidat voisi tehdä liukuvärjättynä, kun pohjana olisi jokin rauhoittava väri. Mutta jos tiedätte muita kauniita malleja, joihin liukuvärjäys sopii, niin laittakaapa linkki. Ne kerät on niin houkuttelevia kaupassa. 

sunnuntai 25. joulukuuta 2016

Salmiakkia peilinä

Näistä piti tulla siskolle sukat, mutta en osannut ottaa huomioon, että kirjoneule pienentää kokoa, kun menin alkuperäistä inspiraatiota muuttelemaan. Samalla sain muutella sitten vähän kuviotakin. En jaksanut laittaa ylös silmukkamääriä, joten näistä taisi tulla erikokoisetkin, varsinkin kärjistä, mutta kun olivat valmistumassa, kiinnostus oli aika lailla nolla. Eivät nämä mahdu siskolle, eivät mulle, eivätkä edes kummitytölle. Puristavat 36:n monoa, vaikka ne juuri saakin jalkaan kiskottua.





Idea on edelleen kiva ja aion nämä oikein toteuttaa vielä, mutta näissä on liian monta virhettä mun silmään. Nyt pitäis vaan keksiä joku, joka ei niitä virheitä nää, ja jolla on sopivankokoinen jalka.

Lankana oli Vilma (100 g = 260 m; 30-32 krs, 26 s / 10 cm) ja puikot kolmosen. Tykästyin kyllä lankaan kovasti, koska se on konepestävää ja pehmoista sekoitetta. Villaa on 75 %. Mä toivon, että tämä on myös kestävää, sillä tunnultaan oli paljon kivempi neuloa tällaista hellivää, kun karheaa nallea.


  
Näiden myötä ymmärsin myös lankadominanssin merkityksen. 

lauantai 24. joulukuuta 2016

Tonttuvaatteita ja vauvalahja (joulukuun värihaaste)

Ostin viime vuonna Paapiilta Siiriä ja Myyryä joulukuusen kimpussa. Nyt sain siitä tehtyä joulupaidan ja tonttulakin Pojalle. Meillä on just sopivan punaiset lökökollarit näihin valmiina, joten en viittinyt lähteä mitään harmaita tonttuhousuja väsäämään. Yleensä tykkään pukea Pojan juhlaan vähän siistimmin, mutta nyt kun se esittää tonttua, saa olla tällaiset rennot vaatteet joulupöydässäkin. Toivottavasti se kestää tuon tonttulakin kanssa edes hetken. Lapsen mielestä sisällä vaan ei tarvitse pitää pipoa, vaikka muuten sen käyttäminen ei olekaan mikään ongelma.

EDIT: Tässä Pojan päällä.




Paidan kaava on OB:n Buttoned up (1/2012) koossa 98. Tonttulakin summittaiset mitat ja muodot kaivelin Maikin kontista. Kulkuset ostin viime vuonna Suomalaisesta, kun ei niitä EK:sta löytynyt.

Samasta kankaasta tein kaverin uusimmalle tulokkaalle jouluasun. Tiedän, että heillä on isosisarusten ja serkkujen jäljiltä tarpeeksi vaatteita, joten uskaltauduin tämmöiseen kausituotteeseen; ensimmäisen joulun jouluasu jopa saattaa puuttua.

 

perjantai 23. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!

Innostuin vuoden 2012 puolella. Vieläkin on varastot täynnä kortteja. Näissä erikoistehosteena muun muassa sähköteippiä. Aika monenlaisia tuli.


Saman sarjan kortit eivät kuitenkaan ihan riittäneet, joten paikkailin puutteita tuhoamalla nauhoja.


Hyvää joulua kaikille!


torstai 22. joulukuuta 2016

Joululahjat, osa 3: pitsisukat

Nämä sukat menee vastaanottajalle, jolla ei ole tietoa mun blogista. Jos edellisten sukkien ohje oli harvinaisen selkeä, oli näiden ohje todella sukka. Oon kuitenkin tehnyt jonkin parin sukkia ja muita neulomuksia, mutta tässä ei ollut muuta selvää kuin mallikuvio. Myönnän, että käsitin varmaan vain väärin tuon tiimalasikantapään, mutta ei se ois pelastanut purkamiselta kuitenkaan. Kolmannen purun jälkeen käännyin Suuren käsityön puoleen videon muodossa. Ja sain valmiiksi.


Lankana oli kyllä Nallea ja puikkoina kolmoset, mutta mun koon 37 sukkaan tuli jalkapöydän päälle vain neljä mallikertaa, joista viimeisen aikana tein lisäykset. Kantapäätäkin pienensin niin, että jätin neljä reunimmaisinta molemmilta kantapuikoilta kokonaan tekemättä eli lyhennettyjä kerroksia tein vähemmän. Kun olin tehnyt kaikki lyhennetyt kerrokset (keskellä 10 s) neuloin kaikki silmukat ensin toiseen suuntaan ja lisäksi neuloin neljästä odottavasta ensimmäiset kaksi yhteen, ja sitten toiseen suuntaan ja neljästä odottavasta kaksi yhteen. Vasta tämän jälkeen aloitin pidennetyt kerrokset. Kun ne oli kaikki neulottu, kavensin vielä molempien puikkojen päistä vuorollaan kaksi odottavaa silmukkaa yhteen. 


Kantalapun jälkeen aloitin suoraan mallikertojen tekemisen, joita sitten tulikin kuusi. Lopuksi joustinta niin pitkään kuin uskalsin ennen päättelyä. Oli kiva ensimmäistä kertaa tehdä kärjestä aloitetut, kun tiesi, ettei jämälankaa jää ihmeteltäväksi. Laiskasti aloitin sukat kerän molemmista päistä, mikä aiheutti hieman pyörittelyä neulottaessa, mutta kun keittiövaakaa ei ole, mutta kahden puikot löytyy.


Paljon ei jäänyt kerästä kuitenkaan jäljelle, ja siihen olen tyytyväinen!

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Isäinpäivälahjat

Tänä vuonna mentiin vähän yli siitä, mistä aita on matalin. Eräs ystävä mulle kerran huomautti sanonnan olevan aivan päätön selittää ulkomaalaiselle tutulle: miten niin ei mentäis yli helpoimmasta kohtaa? Miksi ihmeessä pitäisi nähdä enemmän vaivaa, jos lopputulos - eli toiselle puolelle pääseminen - on se pihvi, eikä suinkaan se tapa?



Näillä selityksin keiteltiin Poikasen kanssa isäinpäiväksi miehille partarasvat. Ohje kauniine kuvineen löytyy täältä ja tarvikkeet sain Ruohonjuuresta. Ei ollut halpaa lystiä, mutta helppoa kyllä!

torstai 1. joulukuuta 2016

Villasukkamuistiinpanot

Nämä eivät varmaan ole uusia tai ihmeellisiä, mutta laitanpa itselleni muistiin, kun seuraavan kerran kaipailen. Tuli meinaan taas tehtyä sukat itselle, kun jäivät tarkoitetulle vastaanottajalle kovin pieniksi. Taisi kyllä tällä kertaa olla kyse siitä, että tein kirjoneuletta, enkä ottanut huomioon venymättömyyttä.

Montako silmukkaa sukkiin? Kodin kuvalehden ja Lankamaailman vastaukset.
Naanan linkkilista vaikuttaa oikein pätevältä: on ohjeita ja vinkkejä.

EDIT:
Ihania sukkaohjeita on verkko ja kirjat pullollaan. Niin paljon mielenkiintoisia tekniikoita, kuvioita ja pitsejä. Eräs ystävä ohimennen mainitsi saamiensa villasukkien tarinan, ja minä jo aloin haaveilla uudesta projektista. Valtavasta projektista. Varsinkin kun nyt keväällä 2017 olen alkanut toteuttaa samanmoista, eikä se ainakaan vielä ole mua kaatanut. Testaan näin pienessä mittakaavassa, ja sitten katson, ryhdynkö hulluuteen. Mua kiehtoo erityisesti se, että se ois ihan päätöntä!

Itse haluaisin vielä tehdä (vain muutamia mainitakseni) kirjoneuleisista
Pitsikuvioiduista kiinnostaisi tehdä

Olisi kiva koittaa myös seuraavia erilaisia pintoja ja tekniikoita. Tähtäimessä siis myös:
 Miehiäkin saattaisin muistaa tikuttamalla:

(lista päivittynee)

Pitäisköhän sitä liittyä Pinterestiin, jotta olis tällaiset hallinnassa muutoin?
Ja kuinkakohan monta paria saan vuoden 2017 aikana tehtyä?