torstai 18. heinäkuuta 2019

Hääpuvun materiaalit

Ensin en itsekään oikein tohtinut ajatella hääpuvun ompelemista, mutta sitten totesin, että tämä on ainoa tilaisuus, kun sellaisen haasteen saan eteeni. Äiti tarjoutui jo auttamaan mekkokuluissa, kunhan en vaan ala koko hommaan. Sain yhtä kannustavaa palautetta ihan kaikilta, joille varovasti uskalsin kertoa pienestä haaveestani. Taisivat tietää, että pakko mun on yrittää, sillä nyt olen saanut apuakin monelta taholta. Toinen on esimerkiksi kärsivällisesti pistellyt nuppineuloja sovituksissa kankaaseen - ja hyvin vähän muhun ;). Olen saanut myös hyvin ompeluaikaa, jolloin kaikki on ollut levällään pitkin asuntoa.


Koko syksy ja alkutalvi oli armotonta tarvikkeiden metsästämistä, ja usko alkoi loppua jo ennen kankaiden saksimista. Budjetti ei antanut myöten kangaskauppojen pitsien hintoihin, kun mua miellyttävät oli yli 100 e / m. Halusin ehdottomasti pitsiä ja ehdottomasti laahusta, joten hintaa pelkälle pitsille olisi tullut kaupan puvun verran. Äiti onneksi keksi lomamatkalla katsastaa Kairon mahdollisuudet ja toi mulle kahta eri pitsiä. Meitä huvitti hieman se, että Kairon tuttu oli estellyt Salem-kauppaan menemistä, kun se oli kaupungin kallein, mutta sain yhdekän metriä pitsiä sillä hinnalla kuin täällä olisi saanut vähän päälle metrin. Seitsemän otin tuota ylempää, ja sitä tulee helman ympäri. Alempaa on lisäksi kaksi, jos tahdon mieluummin sitä korsettiosaan.



Lista tarvikkeista tämän hetken tietojen mukaan:

Koeversioon
- raakakangasta 5 m * 2 (tein kaksi protoa, kun eka alkoi olla niin paikattu, etten halunnut kaavoja siitä piirtää)
- vetskari 40 cm

Korsettiin
- tukiluuta 3,4 m + luiden päitä (2 * 8 kpl)
- korsettikangasta (jämäkkkää, paksua puuvillaa)
- 0,5 m vuorikangasta
- 0,6 m ripsinauhaa (epäortodoksista, mutta olkaimiksi
(- vetskari mallaukseen)

Pukuun
- 5 m vuorikangasta (samaa kuin korsetissa)
- 5 m pukukangasta    
- 2 m tukikangasta 
- 7 + 2 m pitsiä (pitsiä tarvitsee helman ympärysmitan verran, mulla kaksi vaihtoehtoa yläosaan)
- hyvää morsiustylliä (3 m leveää, ei EK:n!) 
- 50 cm piilovetoketju
- nappiaihioita 
- lenkkinauhaa

Pitsit ovat siis Salemista, Kairosta. Puvun kangas on Eurokankaasta ohutta satiinia, jota kerran paniikissa ostin seitsemän metriä. Väri ei ole aivan täydellinen, mutta harmahtavaa samppanjaa ei oikein löytynyt sopivaa, eikä se olisi tainnut sopia mun ihoonkaan. Toivon, että ostamani samppanja ei ole aivan liian persikka. Vuorikangas on vaaleampaa, tylli norsunluuta kuten pitsitkin, että ehkä siitä ihan hyvänvärinen kokonaisuus tulee. Vuorikankaat, tyllin, korsettikankaan ja tukikankaan ostin ihanalta Auroralta, jonka palvelua en voi muuta kuin kehua!  Ilmekään ei värähtänyt, vaikka sainkin pitsit muualta ja soudin ja huopasin tilauksen kanssa kunnolla. Kankaiden lisäksi sain monta kullanarvoista vinkkiä, kun Aurora tarkasteli mun protoa. Ihan huippupalvelua, voin todella lämpimästi suositella!

Eurokankaasta ostin myös raakakankaan ja vetoketjut, mutta tylliä en uskaltaisi enää sieltä mukaani ottaa. Lenkkinauha on nappitalosta ja muistini mukaan nappiaihiot Etsystä. Valmiinakin olisi voinut tilata, mutta kankaan pohjavärin takia ajattelin nekin näperrellä itse. Tukiluut (muoviset) päineen tilasin Karnaluksista. Toivon, että muoviset ovat tarpeeksi yhden päivän rientoihin, kun metalliset olivat valmiita pätkiä. Ripsinauha on jostain kaapin perukoilta.


Korsettiin tai pukuun voisi ommella vielä kupit, mutta päätin mennä irtonaisilla eli ostin Poirierin backless bra:t. Testikertojen perusteella voin sanoa, että toimivat tuetun yläosan kanssa, mutta en kyllä uskaltaisi vain niihin luottaa.

keskiviikko 17. heinäkuuta 2019

Vielä kerran virkkuupeitto

Tässä on mun viimeiset palat peittoon, jonka virkkuukerho teki, sillä jokaisella kahdeksalla perheellä on mun laskujen mukaan nyt peitto. Onnea loppuodotukseen ja vauva-aikaan!


Ehkä me vedetään nyt hieman henkeä ennen seuraavaa kierrosta. Vaikka oishan se söpöä, jos kaikki toisen polven kerholaiset saisivat peiton, kun itse tulevat vanhemmiksi! Siihen kyllä taitaa vikkelimmilläkin mennä se 15 vuotta.


torstai 11. heinäkuuta 2019

Hernepusseja pari tusinaa tai enemmän

Esikoisen synttäreille en tällä kertaa ryhtynyt hulluun projektiin, vaan tein pienesti kaikille vieraille lahjaksi hernepussit. Samalla meni ohjelmanumerosta oman aikuisen kanssa hernepussirata. Ja meillä taas hieman vähemmän kangasjätettä.


perjantai 5. heinäkuuta 2019

Arkistojen kätköistä

Hah. Tällaisen löysin arkistojen kätköistä. Tein varmaan pari vuotta sitten imetystunikan Kangaskapinan kaavoilla. Oli naftia mitoitusta tai minä aliarvioin kokoni, mutta siitä tuli niin tiukka, etten koskaan ottanut käyttöön.


Ulkonaisestihan tämä on ihan kiva, mutta paksukin valkoinen kollari näytti tummat alusvaatteet läpi. Vielä ongelmallisempana koin sen, että imetyksen ajateltiin onnistuvan tuon alempaan kankaaseen leikattujen ympyröiden läpi. Sinänsä kiva idea, koska luukulliset tuppaa roikkumaan, mutta koin liivien avaamisen aivan järjettömän vaikeaksi tällaisessa mallissa.


Ehkä mä tämän vielä tavalliseksi tunikaksi muutan. Tykkään edelleenkin tästä kankaasta tosi paljon ja koonkin puolesta alkaa taas mahtumaan.

keskiviikko 3. heinäkuuta 2019

Vielä täällä

En ole kadonnut, vaikka välillä mielessä käykin, että pitäisikö aikansa käyttää johonkin muuhun. Käsitöitä tietenkin teen ja olen jopa suurimman osan töistä kuvannut, mutta kuvien saattaminen koneelle ja kuvienkäsittelyohjelman läpi tuntuu vähemmän tärkeältä. Viime aikoina olisi pitänyt käsitellä monen kuvan sarjoja, ja se estää aloittamasta. Siispä tässä verryttelyksi villasukat, joista ei kuvasarjaa tarvitse taiteilla.


Esikoisen päiväkotiryhmässä eräs äiti etsi kiivaasti lapsensa villasukkia. Selvisi, että vain muutamat kaapista löytyy, joten tein esikoisen kaverille nämä (kylläkin jo maaliskuussa). Pienemmälle sisarukselle laitoin siniset, joita en ollutkaan vienyt vielä hyväntekeväisyyteen.