tiistai 28. helmikuuta 2017

Urheilutoppi

Aloitin terveellisen elämän (hah!). Mutta ainakin yritän näyttää siltä. Kolusin aika monta urheilukauppaa, mutta en löytänyt mieleisiä toppeja, joten tein sitten itse. Kaavoitin topin jostain vanhasta, ja tein muutoksia luottaen kankaan joustavuuteen. Sopivasti tämä nyt istuu myös tämän kuun jämähaasteteemaan eli harrastuksiin, vaikka onkin ihan tätä tarkoitusta varten ostettu palanen.


Ihan hyvä siitä tuli. Halusin ehdottomasti hihat, mutta suurethan ne ei saa olla, jotta on mukava huhkia. Aika paksun tein, kun yläosassa on tuplatuki eli rinnan alla sisäkankaan rypistää kasaan kuminauha, mutta ainahan mä palelen. Ei ole tullut ylenmäärin kuuma jumpassa. Tuplauksen tein vähän siitä syystä, etten jaksanut keksiä parempaa tapaa hoitaa kaula-aukkoa ja hihansuita.


Sen verran taas kolmiulotteinen ajattelu petti, että toiseen hihansuuhun tuli tuplatikin päälipuoli ja toiseen siksakmainen alapuoli, mutta ei se tuossa kuosissa ja pienenä näy. Mä luulen, että tämä oli ytimekkäästi Sports-kangas (5602461X102; EK) tai vaihtoehtoisesti Revontulet (5602228X102). Molemmat on polyesteri-elastaaneja, eli toinenkin on tulossa. Siihen pitää vain keksiä jokin muu malli, kun se on niin ohutta, etten halua siitä makkarankuorta.

maanantai 27. helmikuuta 2017

Nukke saa peiton

Tein tilkkupeittoja hyväntekeväisyyteen, ja ensimmäisistä yirtyksistä tuli hieman pieniä (miten niin saumanvarat?). Meille jäi siis toinen näistä mineistä nuken kantokoppaan


Hieman kierohan se on, mutta menee leikeissä kuitenkin mukavasti. Erittäin yksinkertaistetut tilkkuilun ohjeet löytyvät tuosta toisesta tilkkutäkkipostauksesta. Kankaat on aikoinaan ostettu EK:n palalaareista, resorin alkuperää en muista. Tällaisessa 33 x 43 cm -lopputuloksessa onnellista on se, että 50 cm leveää resorituubia ei tarvitse jatkaa, vaan sen voi kantata pyörönä ilman saumoja.


sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Helmineuletta pipona ja kaulahuivina lapselle

Poikasen pipo on ollut valmiina jo kuukausia ja hetki sitten sain siihen nauhatkin, joten nyt se pysyy huomattavasti paremmin päässä ja poskilla. Vihdoin sain valmiiksi myös siihen kuuluvan kaulaliinan. En ole ollenkaan varma sen tarpeellisuudesta, mutta onhan se söpö ja tuo väriä vähän tuohon tylsään - mutta ah niin käytännölliseen - ruskeaan haalariin. Tähän mennessä on merinonkypärämyssy riittänyt, ja aivan pahimmilla pakkasilla olen merinokaulurin laittanut sille kaveriksi.


Lankana on Novitan Baby Wool -merinolankaa, menekki pipoon ja kaulaliinaan yhteensä oli suunnilleen neljä kerää ja puikkoina muistaakseni 2,5:t.  Ohjetta en viitsinyt laittaa ylös, kun sellainen löytyy Hupsistarallaa-blogista, josta minäkin idean apinoin. Mitat kuitenkin kirjoitan vastaisuuden varalle.

Pipon tupsut ovat halkaisijaltaan n. 6 cm, pipon ympärys n. 49 cm, ja korkeus 19 + resori 4 cm. Korvaläpät lähtevät resorin juuresta ja ovat leveimmillään 10 cm ja korkeimmillaan 8 cm. Edessä korvaläppien väli on luonnollisesti hieman suurempi kuin takana (18 & 11 cm). Nauhat ovat passelit hieman yli 20-senttisinä.

Kaulaliinan pituus kokonaisuudessaan on n. 130 cm, josta toisessa päässä on muutaman sentin aukko muutaman sentin päässä reunasta. Toisessa päässä kavennus  (L8 cm) on 14 cm:n päässä kärjestä. Koko kaulaliinan leveys on n. 16 cm. Tämä onnistui aivan säheltäen tosi kivaksi päällä, vaikka se tuossa ylemmässä kuvassa näyttääkin oudolta.


Sen isomman pipon hävitin jo jonnekin.

lauantai 25. helmikuuta 2017

Perustaminetta lähestyvään kesään eli itselle t-paita

Voitin viime vuoden lopulla Hommahuoneen värihaasteessa Verson puodin ihanaa Maahiset ja menninkäiset -kangasta metrin. Halusin ehdottomasti itsellenikin siitä jotain, joten oli käytävä toimeen. Vielä muhittelen, mitä siitä lopusta saisi aikaan.


Kaavana tässä on OB:n toppi (2/2014), josta olen jo ehtinyt tehdä tai leikata erilaisia muunnoksia. Tässä olen vain suurentanut kädenteitä itselle sopiviksi.



Valosta huolimatta halusin ehdottomasti tällaiset tärähtäneet ja suttuiset kuvat...

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Visio toteutui, laatu ei ihan: nuken kantokoppa (jämähaaste2017, tammikuu)

Sain vihdoin aikaiseksi suunnittelemani kantokopan. Lopputulos on hyvinkin visioni mukainen, mutta työnjäljessä on toivomisen varaa. Kankaat olen ostanut vuosia sitten EK:sta. Monta kertaa olen ollut viskaamassa niitä kiertoon, mutta aina säästänyt. Tämän kuun haasteen mukaisesti ajattelin niistä huppuja saumurille ja ompelukoneelle, mutta eivät olisi tainneet riittää, vaikka olisinkin leikannut palat oikein. Ehkä on parempi, että teen ne vahakankaasta, kuten saumurin roskiksenkin - sitten joskus, kun kangasta on.


Koppa on 30-senttiselle nukelle. Kankaaksi riittää puoli metriä (ja vähemmänkin, jos kahvoja ei tarvitse kuosin takia leikata pystysuunnassa), mutta kangasta on oltava neljää sorttia: paksu ulkokangas (markiisivahvuinen) ja sen huopavuori sekä sisäkangas ja sen vanu. Sisäkankaaksikin valitsisin seuraavalla kerralla paksun puuvillan. Toinen vaihtoehto on tietenkin käyttää kovikkeena esim. jäykistä muovitableteista leikattuja paloja (Jyskissä on ainakin ollut). Viimeistelyyn meni 3,3 metriä satiinivinonauhaa.



Oisko jollakulla kiinnostusta kaavaan ohjeineen, jos kirjoitan?

tiistai 21. helmikuuta 2017

Voitto rullapäärmeestä

Mä kuvittelin rullapäärmeen olevan salatiedettä ja sekoittavan saumurin aivan kokonaan, mutta loppujen lopuksi se olikin ihan helppo juttu. Kaapissa on valehtelematta ollut kaksi vuotta muutaman sauman paita valmiina, koska en ole uskaltanut huolitella sen helmaa, hihansuita ja kaulusta oikein mitenkään.


Jotain joustavaa keinokuitua ostin aikoinaan EK:n palalaarista, ja piirsin kaavat vanhan henkkamaukan mukaan. Paidasta tuli ihan kiva, mutta kääntäminen olisi ollut liian tönkköä huolitteluun. Sitten olen vain ihmetellyt, että miten tuon kanssa nyt eläis.


Eräässä ompeluryhmässä oli rullapäärmehaaste ja yhteen lastenvaatteeseenkin (tulossa kesäkuussa) piti päärmettä koittaa, joten aloin ohjekirjaa tavaamaan. Ja sitten se olikin vain neulan poistaminen ja muutaman vivun kääntö! En tiedä, onko tuota varaa säätää, mutta ainakin mun molempiin tarkoituksiin sain ihan säällisen lopputuloksen. Kaikkein vaikeinta koko rullapäärmeessä oli pujottaa se neljäs saumurilanka takaisin (ja ottakaa huomioon, että se todellakin oli se neljäs eli viimeinen ja helpoin!). Jippii, taas yksi kammo selätetty!

maanantai 20. helmikuuta 2017

Jämähaaste2017, helmikuu: DIY neulatyyny kahvikupista

Jos edellinen neulatyyny oli helppo ja nopea ompelus, niin tämä tuskin neulaa näkee. Vanhasta kahvikupista, kankaasta ja vanusta syntyy muutamassa minuutissa uusi neulatyyny.


Mun kahvikuppi ei ollut vanhoista kahvikupeista siroimmasta päästä, vaan tuollainen levenevä. Siihen sopi mainiosti Teeman leipälautasella leikattu ympyrä.  Saumuroin ohuen kankaan tueksi alle toisen moisen, mikä mukavasti auttoi myös harsimisessa ja rypyttämisessä.


Karhunlangalla vedin reunat suppuun (koska ompelulanka ei kestänyt) ja täytin vanulla sekä pallon että kahvikupin pohjaa. Aivan kiinni palloa ei tarvitse saada, kuten kuvasta näkyy. Laitoin reilusti liimaa kahvikupin sisäreunalle, suunnilleen puoliväliin, ja tömäytin pallon kiinni. Käänsin kahvikupin alassuin ja painoksi asetin lautasen. Näin kangaspallo pysyi paikallaan, eikä pompahtanut pois. 


Nyt on vaikka koneneuloille oma neulatyynynsä.

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Uusi hupparikokeilu tiikerillä (jämähaaste2017, tammikuu)

Tämän hupparin kappaleet taisin leikata jo viime vuoden puolella, mutta vuodenvaihteen sähläys unohdutti tämän kaappiin ja lopuksi odottelin sopivan väristä lankaa tulevaksi. Tammikuun haasteeseen tämä olisi kuitenkin sopinut loistavasti, sillä Kangashamereilta tullut matala pala (muistaakseni 40 cm) sekä kaapeissa lojuneet vuorit naitettiin kyllä aikamoisella kangastetriksellä toisiinsa. Hihojen raidatkin kaivelin kaapin uumenista.

Tetriksen innostus laantui, kun saumuroin palasia yhteen; hupparin palat ovat ihan erivärisiä keskenään. En tiedä, oliko kangas kakkoslaatua vai voiko syynä olla eri suuntaan leikkaaminen? Trikoossa? Vetskarinkin ostin joskus kauan sitten Kangashamstereista. Illalla otetuissa kuvissa tätä ei sentään huomaa.


Taskuistakin sain kohtalaisen onnistuneet. Ainoastaan pitäisi saada varmuutta näkyvään tikkiin. Nyt se näyttää vähän lapsen piirtämältä suoralta viivalta.


Hupparia oli ihan kiva tehdä, vaikka taaskaan en jaksanut ohjeita lukea lehdestä. Laitoin muistiin kuvan siitä, miten voi yksinkertaisesti vuorittaa hupparin. Tässä siis molemmat osat tehty valmiiksi, ja kiinnitetty toisiinsa helmaresorista. Tämän jälkeen ompelin kiinni vetoketjun osat nurjalta puolelta. Käänsin vuorin hupparin sisälle ja tikkasin hupun etureunat, resoria hupun etureunaan ja taiteilin sekä hupun että vetoketjun samalla päällitikillä viimeistellyksi. Viimeiseksi sitten kiinnitin resorit hihansuihin (eli niiden takia ei ole kääntöhuppari).


Kaavana Ottobren Block Stripes (1/2015) ja kokona 92 cm, joka vielä käy juuri senkokoiselle lapselle. Taskut menevät jatkoon, mutta tuo korkea kaulus vähän epäilyttää käyttömukavuudessa.

perjantai 17. helmikuuta 2017

Jämähaaste2017: DIY kahdeksankulmainen neulatyyny

Vilkuilin puolihuolimattomasti ohjeita sieltä täältä tämän kahdeksankulmaisen donitsin tekemiseen, ja jaan tässä nyt oman tuotokseni valmistumistarinan.


Tarvikkeiksi kaivoin tilkkulaatikosta kaksi noin 13 x 13 cm neliötä, jolla saa halkaisijaltaan noin 11-senttisen tyynyn. Mun mielestä tämä koko on passeli, koska normaalimittaiset nuppineulat eivät tule läpi, mutta tämä mahtuu vielä mukavasti mun ompelulaatikkoonkin. Kangaspalojen lisäksi tarvitaan aimo annos vanua, ompelulankaa ja karhunlankaa.


Toisen kankaan, tyynyssä alemman ja mustan, jokaisen sivun keskelle leikataan puolen sentin matkalta kangasta.


Kankaat asetellaan oikeat puolet vastakkain siten, että mustan kankaan nurkat tulevat värillisen kankaan sivujen keskelle. Näin ollen juuri leikatut aukileet asettuvat värillisen kankaan kulmiin.



Tässä vaiheessa huolellinen ompelija harsii ympäriinsä, mutta minä vein suoraan paininjalan alle ja ompelin ympäri. Pieni aukko on luonnollisesti hyvä jättää kääntämistä ja täyttämistä varten.


Sisälle reippasti vanua, etteivät nuppineulat pääse pistelemään. Itse muljauttelin keskelle hieman tilaa jo täyttäessä, jotta sulkemisen jälkeen sain karhunlangalla painettua keskustan mukavammin kasaan. Keskelle voi vaikka napin laittaa, mutta itse en välittänyt. 


Nuppineuloja tähän järjestellessäni mietin, miksi nuo paketit on vuodesta toiseen samat samanlaisin värein? Mihin erivärisiä tarvitaan?

torstai 16. helmikuuta 2017

Tyynyliinoja ja tilkkupeittoja hyväntekeväisyyteen (jämähaaste2017, tammikuu)

Tämä hieman venyi tammikuusta, sillä odottelin tilaamiani ompelulankoja hetken noihin tilkkupeittojen tikkauksiin. Tein läjän vauvojen tyynyliinoja ja peittoja hyväntekeväisyyteen. Puuvilloja harvemmin saan ommeltua, mutta niitäkin on kertynyt laatikoihin oleilemaan. Nyt laitoin jo "Muualle"-laatikkoon hylätyistä paloista vauvojen tyynyliinoiksi niin monta, kuin vain sai. Ihan ovat suorakaiteita pussiksi ommeltuna ja sitten päältä tikattuna. Mutta miten voi ollakin vaikeaa ommella vain suoraa? Kuvassa tyynyliinat ovat kahtia taitettuna.


Pienemmistä paloista tein tilkkupeittoja ensimmäistä kertaa sitten ala-asteen. Muistoni tilkkupeiton tekemisestä oli kamalaa nyhräystä, jossa kaikki on millintarkkaa. Vaikka pidänkin säntillisyydestä, en jaksa välittää niin yksityiskohtaisesta työstä.


Mutta vielä mitä! Kun saa kunnon ohjeet, ei ole temppu eikä mikään tehdä (lähes) täydellisiä neliöitä! Leikkasin mahdollisimman samankokoisia paloja, ja silitin ne vieri viereen tukikankaalle. Sitten poikittaiset saumat ommellen, tukikangas auki, saumat silittäen auki -  ja sama pitkittäisille saumoille. Tikkausta taustakankaaseen ja resoria ympärille. Voi että!


Voisin ehkä jopa joskus muulloinkin tehdä. Ehkä jopa.  Tuon keltaisen jätin meidän nukkevauvalle.

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Pyörät uniin

Tein taas viime tipassa (eli oltiin myöhässä) vauvalahjan viemisiksi. Se on kokoa 74 cm. Nyt taitaa olla hyvin tuhottu tämäkin Noshin BMX, josta haaveilin Poikaselle paitaa. Nyt onnistuin hieman paremmin, vaikka tuo pääntie jäikin lörpäksi. Jos vain olisi ajatellut enemmän, niin olisi voinut Fawn-kaavan nepparit muuttaa kauniimmin vetskariksi.


Mutta muutoin olin tosi tyytyväinen tuohon vetskarin ompeluun. Ja ihan normaalilla paininjalalla vielä vedin, kun en huomannut vaihtaa; piilovetoketjussa toimii hyvin. Muistin tuonne sen suojalistankin lisätä alle, ettei vetskari vauvaa paina. Katseluleluun löytyy ohjeet täältä.


Tätä samaa haalarikaavaa on kokeiltu kolmesti ennenkin: yksi ja kaksi ja kolme.

maanantai 13. helmikuuta 2017

Sukkasillaan keittiössä

*Tämä ei ole maksettu mainos, enkä ole mistään yhteistyöstä sopinut yrityksen tai sen edustajan kanssa.*

Laitettiin keittiö taannoin uusiksi lattiasta kattoon ja käytiin aika monen keittiöfirman ja -myyjän puheilla. Lopuksi päädyttiin Noblessaan keittiön ulkonäön, hinnan ja esisuunnitelman perusteella. Siitä, että otettiin tuo Noblessa keittiö juuri Noblessalta (keittiömerkkiä saa myös muiden keittiöfirmojen kautta) saa kiittää myyjää, joka heti ensimmäisellä kotikäynnillä tuntui ystävälliseltä, aidolta ja asiantuntevalta. Ja ennen kaikkea sellaiselta, jonka ensisijainen kiinnostus ei ollut myymisessä tai provikoissa, vaan siinä, että asiakas saa haluamansa keittiön. 


Sanna Mertakivi organisoi koko työmiesketjua aivan järjettömän jouhevasti ja vastaili todella ystävällisesti siihen tuhannenteenkin kysymykseen, että tein ennen loppukatselmusta sukat kiitokseksi. Myös kivimiesten (Nerostein) työskentely ja työn jälki oli piiruntarkkaa; isäni sanoi, että he suorastaan silittelivät kivitasot paikoilleen. Asentaja teki ihan hyvää työtä, vaikka vähän kaappeja viimeisteltiinkin. Vain laatoittajalta olisin toivonut hieman tarkempaa työnjälkeä saumojen ja silikonien suhteen.


Sukat sinänsä menivät aivan samaa rataa kuin edellisetkin, joskin Maija-lankaa (Gjestal Maija: 50 g = 130 m, 24-26 s / 10 cm)saattoi kulua hieman yli kaksi kerää, kun en pitänyt kovin kirjaa.


Koneneuloista

Itselle muistiin ja toivottavasti jollekin muullekin iloksi: Neuloja heinäsuovassa -blogi keskittyy koneneulojen ihmeelliseen maailmaan. Vois auttaa aika monessa rypyssä, jos näihin ohjeisiin tutustuisi.

lauantai 11. helmikuuta 2017

Rennosti linnuissa

Olen nähnyt monia ihania toteutuksia OB:n Relaxed-mekosta (5/2016), mutta lehteä selaillessa olisi malli kyllä mennyt täysin ohi piilossa tai ainakin mitättömänä. Kangas on EK:n Origamilinnut-jc:tä (toinen versio samasta kankaasta täällä).  Jännästi tasku katoaa tällaisessa kuviollisessakin, ellei käsiänsä sinne  laita.


Valmiina tästä tuli ihan kiva, mutta aikamoisia muokkauksia pääsin tekemään. Niistä yllätyksellisin oli roimat kavennukset lantiolta. Notkoselkäisenä otin takasaumastakin sisään, ja mekkoa lyhensin. Seuraavalle kerralle jää vielä kädenteiden suurentaminen, kun mun mielestä ne voisivat rehellisesti
hieman pussittaa.

perjantai 10. helmikuuta 2017

Kaikissa väreissä

Liukuvärjätyt ei ole oikein mun juttu, vaikka kerinä ovatkin tosi kauniita. Mutta sukkia näistä voi tehdä jonkin rauhoittavan värin kanssa. Hain inspiraatiota verkosta, kun sisko viikko ennen joulua toivoi sateenkaarisukkia, joihin nyt taivuin. Tein kuitenkiin samalla kahdet, jotta ei keränjämät jää nurkkiin. Näitä voisin itsekin pitää!


Toisissa on tasaista raitaa ja yritetty samaa väriä samaan kohtaan sukkaa. Ne tuntui kuitenkin liian kliinisiltä tällaiseen väri-ilotteluun, joten tein toiset erikokoisilla raidoilla ja värit sikinsokin. En oikien tiedä, kummista itse tykkään enemmän.


Kolmosen puikoilla näitä on tikuteltu. Tasaraitasukissa aloitin 52:lla ja kavensin lopulta jalkapöydässä 44:ään, kirjavemmissa aloitinkin vain 48:lla ja pääsin sitten jalkapöydässä myös tuohon 44:ään.   


Vähän noista seiskaveikoista jäi vielä jäljelle, joten aloin neuloa takkia nukelle, kun raukalla on ollut vain alati putoavat alushousut jo pari vuotta. Ajatuksena on kyllä ollut tehdä pikkuvaatteita, mutta ei ne ole priorisoituneet kovin korkealle.

torstai 9. helmikuuta 2017

Kankaiden yön painajainen

Niinhän siinä kävi, että sormi kliksutteli aika napakasti tässä eräänä perjantaina. Lauantaina alkoikin sellainen morkkis, että sakset viuhuivat isompien kankaiden kimpussa. Olen vähän pelännyt tarttua omiin vaatteisiin tarkoitettuihin kankaisiin, ettei sitten vaan mene pieleen. Onneksi tämä onnistui säällisesti, ja sain ainakin yhden kankaan tieltä pois ennen kuin seuraavat saan postista haettua.




EK:sta hain juuri ennen Kankaiden yötä näitä ihania Poppyn Origamilintuja. Tätä vaaleanpunaista taisin ottaa 1,5 metriä ja sitten äkkäsin mallinuken päällä samaisen valkoisena ja vein tuhkatkin pesästä. Eihän siinä järkeä ole, mutta ainakin oli helpompi saksia tämä vaaleanpunainen. Mutta missä mielenhäiriössä otin vaaleanpunaista? (Koska mallinuken päällä oli kivasti yhdistetty harmaaseen takkiin, jollainen kotoa löytyi) Ja mun käytössä heti likaantuvaa valkoista? (Koska valkoinen näytti paremmalta kuin jo leikattu vaaleanpunainen). 



Kaavan pohjana oli Modan pitsimekko (3/2012), josta tein loppujen lopuksi koon 36, vaikka yleensä kyllä isommat koot sopivat paremmin alaosiin. Kaavaa muokkasin kuitenkin aika rajusti yläosasta: lyhensin muutaman sentin sekä olkapäiltä että alaosan helmasta ja näin ollen myös kaula- ja käsiaukkoja avarsin. Resoria en laittanut minnekään, kun ei oikein ollut sopivanväristä valmiina, vaan käytin Punatukan ja kahden karhun ohjetta kankaalla huolitteluun. Vaatii vielä hieman harjoittelua eli neulaamista, että saan rypyttömän version. Vielä olisi voinut selästä pikkasen muotolaskoksilla napsaista sekä hihoja kaventaa, mutta jotain on jätettävä seuraavaankin kertaan.


keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Jämähaaste2017, helmikuu: jotain harrastukseen

Tammikuussa aloitetut harrastukset ovat tulleet sen verran tutuiksi näin helmikuuhun mennessä, että jokaisella lienee käsitys siitä, mitä pientä sitä voisi tarvita omissa puuhissaan, jos uuden harrastuksen on aloittanut. Vanhojakin harrastuksia voisi piristää.
Lukijoista aika moni taitaa tehdä käsillään yhtä jos toista. Siksi laitankin tähän linkkejä lähinnä käsityöaiheisiin tilkkuiluihin, mutta olisi tosi kiva kuulla eritoten sellaisista erikoisista välineistä tai tarvikkeista, joita muissa harrastuksissanne tarvitsette ja joita ei välttämättä edes kaupasta löydy.

Ompeleminen
Neulominen
  • Kässäpussukka
  • Puikkosäilytys

Oman blogin kätköistä harrastuksiin

Paljon on tekemättä omiin harrastuksiin, mutta jotain olen joskus saanut aikaiseksi - toiset on jo hylättykin. Näköjään olen tehnyt paljon pussukoita ja päällisiä. Toisiin tarvitaan kunnolla kangastakin, mutta jämähän voi olla isokin.








Pyöränistuimen päällinen 
(pyörän voi koristella myös viireillä)

Täydentelen listoja vuoden mittaan, jos jotain sopivaa osuu silmään tai te vinkkailette hyvistä ilmaisista kaavoista ja ohjeista verkossa! Yritän myös itse tuottaa joitakin ohjeita ja kaavoja, jos niille kysyntää on, joten kommentoikaa!