Saman tien toinen

Yhdelle kaverille tein saman tien toisinnon kapalosta.

Voi, kun aina olisi näin helppoa ja nopeaa!

Kapalo

Tähän työhön tiirasin apua kaupan hyllyltä - tai siis koko idean. En ollut tällaisista edes kuullut: kapalopussi. Jätin pussin jalkopään paljon leveämmäksi kuin kaupassa oli, sillä satuin juuri lukemaan siitä, ettei lapsen lonkkaniveltä saisi pakottaa pienenä suoraksi. Tässä nyt on varmuuden vuoksi tilaa jalkojen olla koukussa, mutta ylävartalon kapaloiminen kait tuo vauvalle kuitenkin turvaa.

 

Ajattelin aluksi, että tämä olisi kovin monimutkaista, mutta helpostihan se tuli. Kaavat jouduin pariin otteeseen piirtämään, kun ne eivät tuntuneet taiteltuina sopivilta, mutta ompelu olikin sitten tosi yksinkertaista.

Kaavat ja tarvikkeet

Tarvikkeina on kahta puuvillakangasta (ulko- ja sisäpuoli) sekä vanulevyä. Kutakin 65 x 115 cm. Lisäksi tarranauhaa 5 x 9 c, eli 45 cm. Mun kangas on siskon löytö kirpparilta.

Kankaista ja vanusta leikataan jokaisesta kaksi kappaletta. Ylempi on etuosa, alempi takaosa ja siivekkeet.

Kuvassa on mitat, joiden mukaan omat kaavat voi piirtää. Mustat mitat kertovat vaakasuoria senttimetrejä, punaiset pystysuoria. Kappale on leveimmillään 78 cm ja pisimmillään 12 + 14 + 31 = 57 cm, jos siivekkeitä ei lasketa. Siivekkeiden piirtämisessä voi käyttää omaa luovuutta, mutta  hieman ylöspäin osoittavat kaartuvat kauneimmin pussin päälle. 

Kuvassa vasemmalla olkapäällä 5 cm ja 4 cm kertovat kateettien pituuden. Hypotenuusa on varsinainen kaavan reuna. Siivekkeen alun pitäisi nousta melkein suorassa kulmassa hypotenuusan verran, jotta olkasauma onnistuu. Toinen huomionarvoinen seikka on se, että kuvassa on itse asiassa kaksi kaavaa: etuosan ja takaosan. Ne ovat osittain samanlaiset, mutta pienempi eli etuosa näkyy himmeänä keltaisena katkoviivana. Jälleen omaa muotoilua saa käyttää. 

Ohjeet
1. Leikkaa sekä kankaista että vanusta etu- ja takakappaleet (3 etukappaletta, kolme takakappaletta).
2. Kiinnitä päällimmäiseksi tulevaan siivekkeeseen tarrat, jos et halua ompelujäljen näkyvän ulospäin; lisää sisäkankaan nurjalle puolelle jostain sisäkankaan riekaleesta toinen kerros ja ompele kolme pätkää pehmeää puolta tarranauhasta kiinni. Jos et välitä ompelujäljen näkymisestä päällimmäisessä siivekkeessä, unohda vaihe 2.

3. Siksakkaa ulkokangas kiinni vanuihin sekä etu- että takakappaleessa.
4. Tee muotolaskokset ulkokankaan takakappaleen alareunassa ja olkapäillä (neljä saumaa) ja etukappaleen alareunassa (kaksi saumaa). Tee samat muotolaskokset sisäkappaleissa niin, että saumat jäävät lopullisessa pussissa piiloon.
5. Siksakkaa sisäkankaat ympäriinsä.
6. Kiinnitä etuosan ulkokangas/vanu sisäkankaaseen läpän pituudelta: Laita oikeat puolet vastakkain, mittaa läppä (14 cm) ja ompele reunat läpän korkeudelta. Käännä työ.
7. Kiinnitä kaikki osat toisiinsa seuraavan kuvasarjan mukaisesti:
a) Laita ulkokangas/vanu-takaosa lattialle oikea puoli ylöspäin.

 b) Laita sisäkankaan takaosa päälle niin, että oikeat puolet tulevat vastakkain. Kaikki takaosat ovat nyt kohdikkain. Nosta sisäkankaan alaosa siivekkeiden juuresta ylös.

c) Laita ulkokangas/vanu-etuosa (jossa myös sisäkangas on läpän pituudelta kiinni) takaosan alaosaan oikeat puolet vastakkain.

d) Kiinnitä kolmiapila (siiveke, siiveke, pussin alaosa) nuppineuloin. Itse kiinnitin ensimmäisenä läpän kekselle nuppineulalla, jotta se ei jää ommeltaessa väliin. Keskelle jää pystyyn myös kaksi sisäkankaan palaa. Ompele ympäriinsä.

e) Kiinnitä pystyssä olevat sisäkankaan palat, eli sisäpussin alaosan reunat, reunoistaan (punaiset viivat kuvassa) kiinni ja ompele.  Pohjaa ei vielä ommella kiinni, vaan sen kautta käännetään koko työ ympäri.

8. Ompele pussin pohjan sauma kiinni päältä.
    Jos haluat, tikkaa läppä, siivekkeet ja kapalon yläreuna. Itse en tätä tehnyt.
9. Kiinnitä tarrat kuvan mukaisesti. Oikeanpuoleisen siivekkeen tarrat ovat jo valmiina, jos teit kohdan kaksi. Vasemmanpuoleisessa siivekkeessä on kuvassa näkyvällä puolella kaksi pehmeää tarraa ja läpän toisella puolella kolme karkeaa pintaa. Läpässä on siten kaksi karkeaa ulkokankaan puolella. Testaa tarrojen kohdistus nuppineulojen avulla ennen ompelemista.

Näin siis ensin nostetaan läppä ylös, siihen kiinnitetään vasen siiveke ja vasempaan siivekkeeseen oikea siiveke.

10. Valmis!

Tämä ohje ei ole kaupalliseen käyttöön tarkoitettu! Yksityis- ja opetuskäyttöön tekstiä ja kuvia saa vapaasti käyttää.

Aikuisen värityskirja

Mikähän siinäkin on, että edelleenkin sitä tykkää täyttää pintoja värillä? Värityskirjoissa on vain tuhottoman tylsiä kuvia, mutta onneksi aikuisille on esimerkiksi leimoja, joiden avulla väritys onnistuu ja kuvat tulevat johonkin järkevään käyttöön, vaikka korteiksi.

Nyt kuitenkin värittelin kangasta. Sain käsiini ihan kivan, mutta hieman tasaisesti kellahtaneen yöpuvun. Ajattelin sen värjätä, mutta siinä oli riskinä kuvion katoaminen. Ostin siis kangastusseja ja värittelin kuviota sieltä täältä. 

Ruskea printti muuttui kontrastin avulla melkein mustaksi ja keltaisuuskin katosi. Vielä en ole koneessa tätä pessyt, joten en tiedä, miten tussivärit pysyvät. Harvan luvattiin ylipäätään kestävän 60 C. Tussipään valinnassakin kannattaa ottaa huomioon se, millaiselle kankaalle aikoo piirtää; joustava sivellinmäinen pää tuppaa karkaamaan reunojen ulkopuolelle, kun puuvilla imee vähän värin. Jämäkällä päällä olisi saanut värin pysymään reunojen sisäpuolella paremmin.

Lisää harsoja

Taas ovat inspiraationa olleet ystävän ja hänen miehensä harrastukset. Apua kuviin on googlattu verkosta, ja värjäyksestä lisää täällä. Eipä muuta.

Köllöttelymatto

Tikkaamisen luulisi olevan helppoa, mutta aika paljon saa vääntää, jotta jonkinnäköistä jälkeä tulee. Seuraavalla kerralla leikkaan vähempiarvoista kangasta reilusti isompaan mittaan kuin mitä on tarkoitus tehdä. Nyt jostain syystä lakanakangas alapuolella veti, ja jouduin päälikankaasta leikkaamaan osan pois. Lisäksi leikkaan vanua surutta pienemmäksi kuin itse peittoa, jotta kanttinauhan kiinnittäminen onnistuu paremmin. Ja ehkä jaksan mitata ja merkitä suorille tikeille ruodut, enkä vain silmämääräisesti arvioi pöllöstä toiseen.

Kaikista näistä huolimatta peitosta tuli hyvinkin katseenkestävä, vaikka kuva vääristääkin reunat epätasaiseksi ja epäsuorakulmioksi. Asssistentti on 55 cm pitkä. Köllöttelijä on vihtiläisen Anneli Partisen tekemä.

Tarvikkeet:

•  päällikangasta 100 cm x 100 cm (Cosmo textile Co: Owl); ostettu täältä heinäkuussanimellä Inspire 407
• lakanakangasta 110 cm x 110 cm 
• vanua (160 g) 98 cm X 98 cm
• vanua (60 g?) 98 cm x 98 cm
• kanttinauhaa 4,2 m 

Sitten pitäisi vielä askarrella puuhakaaret...

Tuttinauhoja

Kymmenisen tuttinauhaa valmistui syksyn vauvoille ensitapaamiselle vietäväksi, ja osan pistin omaan varastoon. Tässä viisi erilaista tuotosta.

Tuttirenkaat, klipsit ja oranssi nauha ovat täältä. Toimitus oli nopea ja sivut selkeät. Punainen kanttinauha on kirpparilöydös vuosien takaa, kuten on ruskea kangaskin. Vihreä on jämiä verhoista, joiden tekijän selvitin; kangas on Marjatta Metsovaaran Onnenapila. Sini-valkoraidallisen ostin vuosia sitten täältä.

Tilasin 25 mm leveät klipsit, mutta ne vaikuttivat jotenkin järeiltä tuttinauhoihin. Tuo oranssi ei vain olisi mahtunut kapeampaan. Kanttinauhaakaan en suosittele laittamaan, koska nauhasta tulee kovin tönkkö. Ohut kangas putkilona toimii varmaan parhaiten. Klipsejä tilasin myös siltä varalta, että saisin tehtyä hanskanpidikkeitä, mutta ei noin isoja voi pienellä lapsella käyttää. 

Renkaita oli verkkokaupassa vain yhdenkokoisia, ja ne sopivat suomalaisiin tutteihin. Mua miellytti enemmän tämä malli, jossa suoraan tutista lähtee nauha, eikä väliin tule näkyvämpää silikonimuoviosaa. Hiemanhan tuossa saa taiteilla, että kangas ei ole koko leveydellään renkaan ympärillä. Jälkeenpäin tajusin, että fiksumpaa olisi tehdä kapeampi nauha ja tehdä toiseen päähän kam-nepistä lenkki, johon sellaisen turvatuttimallisen tutin saa kiinni (ja nepin ansiosta vaihdettua).

Nauhat ovat noin 20 cm pitkiä. 

Nypläyskassi

Sitä kulkee ison muovikassin kanssa aika pitkään, ennen kuin tajuaa, että kyllähän tekevä voisi myös nypläystyynylleen jonkinlaisen kassin saada aikaan. Vetelin kankaita laatikosta, ja vähän sen näköinen on lopputuloskin. Tuntuu aika mammalta lähteä ulos tämän kanssa, mutta on se vaan käytännöllisempi kuin se muovikassi. Kahvojen päät saisivat olla vähän kauempana toisistaan.

Harmaan kankaan kummitytön äiti laittoi mukaani eräällä kerralla, kun ihastelimme löytöjä - tapettikirjaa, joka oli pelastettu pikkukaupungin rautakaupan roskalavalle menemiseltä sekä näytepaloja kankaista isommalta firmalta. Värikäs on viimeiset jämät sohvatyynyistä.  Kaksi vetskaria hankin uusina, kun niitä ei kotona ole kuin vääränkokoisia.

Etuosa ei ole ihan suora, vaan siihen on tehty pussia, jotta nypylät mahtuvat mukavasti roikkumaan. Idenana on myös se, että laukun voi avata vetskareilla ja alkaa suoraan nyplätä, kuten ihan oikeassa nypläystyynyn kassissakin. Sen takia piti sisälle saada sisäkankaat, että kehtaa laukku auki harrastaa.

Nyt kun vielä saisin valmiiksi sen oikean nypläystyynyn repun, jota olen suunnitellut muutaman vuoden.

Yhdessä

Toiseen virkkuukerhoon syntyy syksyn korvalla kaksi vauvaa. Teimme yhteistuumin molemmille peitot. Tässä mun palat toiseen, toisista en muistanut ottaa kuvaa.

Toisen sain kuitenkin valmiina ikuistettua. Hyvä me!

Nyt on vauvajuhlat juhlittu ja peitot oikeilla omistajilla. Lankana on Seitsemää veljestä ja ohje löytyy täältä. 

Sen verran tästä innostuin, että lupauduin tekemään siskolle joululahjaksi isomman. Helposti nuo kahdeksan palaa syntyivät, niin miksei sitten sata? Neljänkymmenen jälkeen alkaa kuitenkin puuduttaa, mutta onneksi jouluun on vielä aikaa.

Värjäyskokeiluja eli harsoja

Ystäväpariskunta saa tällä kertaa harsoja. Niitä olen kuullut tarvittavan paljon. Koitin värjäystä eri muodoissa. Liukuvärjäykseen katsoin neuvoja Eilen tein -blogista. Pohjavärinä ovat Tulip red ja Navy blue. Noudatin mielestäni ohjeita, mutta värit jäivät hailakoiksi. Tuo sininen vielä sopii oikein hyvin merimaisemaan, mutta punaisessa on toivomisen varaa. Haaleana on hieman liian vauvanvaaleanpunainen. Ehkä mua hämäsi se, että kastuessaan nämä ovat todella paljon tummempia. Ensimmäinen pesukerta verotti myös väriä, kuten arvata saattaa.

Vessa oli pohjavärjäyksen jälkeen kyllä sen näköinenkin, että siellä oli roiskittu menemään. Onneksi väri lähti veteen sekoituksen jälkeen helposti irti kaikista kaakeleista ja jopa vanhasta huokoisesta kylpyammeesta. Hanskat kannattaa kuitenkin laittaa käteen siinä vaiheessa, kun jauhoa sekoittaa veteen, sillä jauhe lämpiää ihoon kyllä tanakasti kiinni. Tämän huomasin, kun kannoin tyhjät pussit roskiin.  

Painoväreinä taas ovat perusvärit (merkki, hankintapaikka). Ilmeisesti hankin kuultoväriä, purkissa lukee vain "kankaanpainoväri". Väriä menee todella reilusti, jos haluaa harsoon peittävän kuvan. Esimerkiksi tuossa bodaajat-harsossa käytin lähes 50 ml. Se oli ehkä vähän liikaa, vaikka silittäminen ja pesu pehmentävät koppuraista kuviota.

Bodareissa on käytetty muottina kontaktimuovia. Otin netistä kuvat, piirtelin läpi kontaktimuoviin ja leikkasin. Monta reikää ei kuviossa kannata olla, sillä niiden asetteleminen on aika työlästä. Sivuille kannattaa myös jättää reilusti leikkaamatonta pintaa, ettei superlonilla tuputellessa tule tuputeltua aukon ulkopuolelle. Kontaktimuovi piti hyvin kiinni ainakin kolme kertaa harsossa, eikä päästänyt väriä reunan alle.

Meriaiheiseen harsoon sain design-apua Toiselta. Hän piirsi ja kaiversi merimerkit ja muut  linoleumilevylle. Ero levyn kohoumien ja urien kohdalla on aika pieni värjäyspastan paksuuteen nähden, joten pasta kannattaa levittää siveltimellä kohoumiin ja kangas pingottaa hyvin sileäksi. Leimasin tuntui hieman takertuvan harsoon nostettaessa, joten apukädet ovat tarpeen.

Helteet pakottivat

Heinäkuun lopun helteet saivat viimein vauhtia yhdistää nämä kaksi vaatekappaletta. 

Jo viime vuonna ajattelin, että hellemekoksi sopivan sinisen kanssa ei pitäisi täytyä käyttämään alusmekkoa, mutta kun se oli niin lyhyt. Nyt on kevyempi kulkea.

Ihan siis vain mittaus, leikkaus, siksak, nupparit ja suoralla päälle sinisen rimpsun alta. Hommaa helpotti huomattavasti se, että alusmekko on joustavaa materiaalia, niin ei tarvinnut edes senttimetrivastaavuuksia miettiä.