Kävin taannoin lankakaupassa hakemassa yhden kerän lankaa, mutta voitte arvata, miten siinä sitten kävi. Virkkuukerhossa olen jo pitkään katsonut, kun muut loihtivat kuteista mattoja ja koreja. Kunnonkokoinen pitsimatto olisi haaveissa, vaikka tällainen tai tällainen, mutta kun ei ole paikkaa, mihin sen laittaa... Tai ehkä seinälle?
Tyydyin nyt kuitenkin tekemään vain korin. Tätäkään en oikeasti tavarana tarvitse, mutta tarvitsin jotain, joka valmistuu nopeasti ja helposti, kun keskeneräisiä projekteja on niin paljon. On kiva saada jotain välillä valmiiksi.
Tarvikkeina siis koukku nro 8 ja rulla Stafilin Noodles-kudetta (800 g = 120 m, puuvillaa & elastaania). Kivaa tuossa kuteessa on se, että se on tehty tekstiiliteollisuuden ylijäämistä, joten on vähän onnenkauppaa, mitä kaupasta löytyy. Toisaalta ikävää tuollaisessa kuteessa on se, että kuvio ei mitenkään pääse oikeuksiinsa, vaan virkatessa siitä tulee vain sekamelska. Valkoinen kultaviiruilla vielä toimii, mutta mitenköhän sen puna-kelta-valko-kukkakuvion kanssa käy?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti