sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Syystaminetta

Äitiyspakkauksen haalarin jäätyä pieneksi tein pojalle kettuhaalarin. Näin niin paljon vaivaa, että tilasin vihreää Kettulauma-jc:tä Kangastukku.comista, vaikka postikulut huimasivatkin päätä. EK:ssa kun ei ollut tätä kuin sinisenä ja hiekkana. Odotin tämän olevan hieman syvempää vihreää, mutta on tuo silti ehkä lempparini. Ekassa kuvassa on suht oikeat värisävyt. Vuori on EK:n palalaarista paksua collegea. Resorit ja vetoketju löytyivät niin ikään Eurokankaasta.


Mallina on OB:n Best Pals (4/2014, 7), kokona 80. Ohjeessa varoiteltiin pitkistä hihoista ja lahkeista, mutta kyllä tuo hihojen pituus oli käsittämätön.  En tiedä sitten, jos leikkasin jostain syystä vielä vähän saumanvaraa.


Ompeluohjeista en ymmärtänyt yhtään mitään, joten jouduin jumppaamaan aivoja. Ensin tikkasin Finnfill lämpövanut kaikkii kappaleisiin taskun yhtä osaa lukuun ottamatta. Taskut sain vielä tehtyä ohjeen mukaan, mutta sitten ompelin sekä sisä- että ulkohupun keskisauman ja yhdistin keskenään kaikki päällikankaat ja sen jälkeen vuorikankaat pään ja hartioiden alueelta - myös hupun. Toisin sanoen auki jätin hihan alapuolet, sivusaumat ja haarasaumat. Ompelin resorin vain päällikankaaseen haarasta pään kautta haaraan. Vetoketjun kiinnitin niin, että käänsin resorin  päällikankaan ja vetoketjun väliin. Vuorikankaan reunan käänsin myös piiloon sisäpuolella eli vetskarin takana. Kaulan kohdalla sai hieman taiteilla, jotta hupun matkalta resori sulkee sisäänsä myös vuorikankaan, mutta kyllä sekin onnistui muutaman purkamisen jälkeen! Sitten ompelin hiha-sivusaumat sekä päällikankaasta että vuorikankaasta. Jotenkin venkslaamalla sen sai tehtyä, vaikka kerran mietin, osaanko enää kääntää pukua oikein päin. Tämän jälkeen oli päällikankaan haarasauman ompelun vuoro. Viimeiseksi vedin vuorikankaat toisesta lahkeesta ulos, jotta pääsin vuorikankaiden haarasauman ompelemaan oikeat puolet vastakkain. Asetin puolet kohdilleen ja lopuksi ompelin hihoihin ja lahkeisiin resorit.


Jos jotain tekisin toisin, niin viitisen senttiä lyhyemmät hihat ja umpivetoketjun. Mun ainoa ajatus vetoketjuhyllyllä taisi olla, että vain nämä avot on tarpeeksi tymäköitä ulkovaatteisiin (enkä sitten edes ottanut niin pitkää, että sitä olisi voinut käyttää umpinaisen tavoin. Nyt joutuu asettelemaan alun joka kerta. Vaihtaisin myös päällikankaan, sillä niin ihana kuin tuo kuosi onkin, sitä ei ole tehty kestämään. Polvet ovat jo ihan nukassa, vaikkei Poika tällä monta hetkeä ole sisällä kontannut.

Ei kommentteja: