Hyviä juhlia voi fiilistellä vielä tämän postauksen verran. Omasta mekosta oli vain yksi edustava kuva juhlista, joten otin kotona pesun jälkeen vielä sovituskuvia. Olisinpa törmännyt ompeluryhmän keskusteluun tyllin ominaisuuksista ennen kuin tein tämän mekon. Olisin tiennyt, että kellohelmaa pitää hieman riiputtaa ennen tasaamista (riiputin kyllä vahingossa muutaman päivän) ja että pesun jälkeen EK:n tylli näyttää pilvenhattaralta - kas tällaiselta!
Tylliä suoristelin ennen juhlia kuumassa höyrysuihkussa, kun silittäminen tuntui kovin vaivalloiselta. Pesun jälkeen suihkusta ei ollut mitään apua.
Pehmeän tyllin kanttaaminen tai kova tylli ei kuitenkaan ulkonäöllisesti olisi sopinut mekkoon. Nyt tuon hattaran takia pitää vain tuo alushame lyhentää jälkikäteen. Onneksi helma on tarpeeksi pitkä.
Ja ensi kerralla sitten viisaampana käytän jotain tanssiaisasuihin sopivaa tylliä, joka kestää käyttöä, eikä ryttäänny, ellen varta vasten halua tällaista itseensä takertuvaa syheröä. Verhotyllikin voisi ajaa asiansa.
Onneksi satuin myös jättämään pitsin alareunastaan kiinnittämättä. Ompeleen verran helpompaa vaihtaminen, jos sille päälle sattuu. Yläosan pitsi kesti kiellosta huolimatta konepesun pesupussissa erinomaisesti.
Pojan asusta (housut ja liivi, kauluspaita, rusetti)
puuttui sovituskuva, mutta en viitsinyt enää kokonaisuutta päälle
pukea, joten saatte tyytyä yhteiskuvasta napattuun rajaukseen. Nykyään
tuo vääntää naamansa ruttuun, kun näytänkin jotain vaatetta kesken
päivän - tietää joutuvansa malliksi.
2 kommenttia:
Niin kaunis mekko!! Voi vitsi 😍 Tuo ek:n tylli tosiaan on ihan kauheaa, harmillista!
Niinpä. En kyllä toiste osta sieltä tuota. Mutta jos sitä ei tyllinä ajattele, vaan hattarapilvenä, niin sit se voi mennäkin. Mä oon sen verran pragmaattinen, että ihan uhallakin käytän sitä pesunkin jälkeen. Yhtä kertaa varten en vaatteita tee.
Lähetä kommentti