Ystävän vauvakutsuille askartelin viirinauhoja ja kaitaliinoja, lorupussin ja vauva-aliaksen. Niin, ja kakun (edellisestä kakusta viisastuneena). Juhlista on jo hetki aikaa, mutta kivahan niitä on muistella vielä pitkään tämän jälkeenkin! Kiitos kaikille osallistujille!
Edellisistä viirinauhoista poiketen tein nämä kankaasta, joten ne sopivat ulkokäyttöönkin. Jatkuvassa ulkokäytössä jokin homehtumaton kangas olisi parempi valinta, mutta nämä ovat ihan Ikean puuvillasta (Emmie rand). Lankavärjättynä sopivat kaksipuoliseen käyttöön. Keväällä sain harjoitella rullapäärmettä aivan olan takaa näissä. Kolmiot on kiinnitetty kirpparilta löytyneeseen kanttinauhaan, jota on edelleen kaapissa metreittäin. Viirit olivat tulevan äidin mieleen, sillä lyhennetty versio saa paikan vauvan sopesta. Tarjoilupöydälle laskettiin samasta kankaasta rullapäärmätyt kaitaliinat.
Mun kontolla ohjelmasta oli muun muassa lorupussiarvuuttelu ja vauva-alias. Emme yhdistelleet perinteisesti osallistujia vauvakuviinsa, vaan heidän valitsemiinsa lorupussikortteihin. Kasatessani arvelin tehtävää vaikeahkoksi, mutta suhteellisen sulavasti tuleva äiti ilmoitti aina kortin kokoajan. Kortit lahjoitettiin tietysti jatkokäyttöön vuoritetussa Raksu-pussissa (täällä oma ohje).
Vauva-aliaksen pelilaudassa oli neljänlaisia tehtäviä: perinteinen selitys, pantomiimi, piirtäminen ja yhden sanan arvaus. Tuo viimeinen oli haastava, joten varmaankin sitä kannattaa pelata vaikka viiden vinkkisanan arvauksena. Sanasta arvaaminen toimii myös, jos arvattavat sanat ovat etukäteen pelaajien tiedossa. Peli ohjeineen on tulostettavissa täältä. Tiimalaseja saa esimerkiksi Tigerista. Kuvaan oli merkitty vapaa käyttö.
Muistiin vielä itselle helppo kässäohjelmanumero hieman tumpelommallekin: harsopainanta (Eilen tein).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti