Samalla väriteemalla jatketaan

Apinabodyn kaveriksi sopii tämä OB:n (2/2015) Frog Eggs -kaavalla tehty simppeli paita. Olen kokenut kesäbodyn ja paidan oikein toimivaksi yhdistelmäksi Suomen vihreässä talvessa.

Piparikukka-kangas on Myllymuksujen valikoimien joustofroteeta. Tuskailin jo hetken, mihin loppupalan saisi käytettyä, kun mun mielikuvissa tämä oli potkarikangasta, mutta eikös se mene ihan kivasti näin paitanakin? Meille tuossa koossa 74 on aika paljon tilaa kasvaa, mutta tämä menee syksymmälläkin.

Banaaninmussuttaja

Kirjekuorimallilla, mutta lyhennetyillä hihoilla, tuhosin apinakangasta (Sampsukan). 

Tässä toiminnassa:

Menossa myös samasta kankaasta tehty metsurilakki.

Kolme kirjekuorta

Mä kuvittelin jossain vaiheessa, etten viiti bodyja paljon tehdä, kun kauniita saa halvallakin, mutta isommat koot on välillä aika kulahtaneita. Ja kangasta pitää kuluttaa pois, että voi hankkia uutta. Tekosyitä tekosyitä. Mutta mitäs niistä! Kyllä mä voin sen tunnustaa, että taas lähti lapasesta vain siitä ilosta, että nämä on niin helppoja ja kivoja tehdä!

Kaavana on OB:n Blue Rain (4/2015). Kangasta tarvitsee 74 cm:n kokoon 60 cm ja resoria alle kymmenen senttiä. Lisäksi jokaisessa on kolme neppiä. Kaksi ensimmäistä kangasta ovat Marimekon valikoimaa ja kolmas muistaakseni Nanson (kirpparilta). Pallomarimekossa on kahta eri kangasta: takapuoli ja toinen hiha yhtä, etupuoli ja toinen hiha toista.

Ommellessa tuntui, että hiha oli aivan liian lyhyt kiinnittää, vaikka mielestäni leikkasin kaavan ihan oikean kokoiseksi. Jokaisessa jouduin kuitenkin venyttämään hihaa. Käytössä taas olen huomannut, että vaikka meidän poika on ihan hoikka, tämä kaava on tehty aika tikuille. Pituutta on vartalossa ehkä hieman liikaa.

Syöttötuoli

Tällä jakkaralla on jo hetken aikaa istuttu, ja tuoli todettu toimivaksi. Taitaa olla hieman vanhempi Syöttötuoli JS:n (=Väkisen) malli, kun pyörät ovat vain tuolla takana. 

Tattista vaan, serkku nro x! Kyllä on kiva, kun on iso suku ja serkut hankkineet lapsia ennen, niin mistään ei ole pulaa. 

Meille tuoli tuli puunvärisenä ja jo parhaat päivänsä nähneenä, mutta pappa hioi tämänkin, jotta me saatiin vahattua. En kyllä tiedä, olisinko itse saanut hiottua. Suojaamisessa mentiin vanhaksi hyvällä havaitulla eli samaa vahaa kuin pinnasänkyynkin.

Tässä kuvassa myös blogissa aiemmin esitelty pehmuste, joka ei kuvassa ole suorassa. Mutta eipä ole kuvakaan, joten samaan sarjaan menevät!

Psykedeeliset ketut

Sampsukan Kettu-trikoosta tuli yöpuku (70 cm kangasta). Kaava on ison valmisvaateketjun vanhasta yökkäristä, joka kävi pieneksi (ja josta äitini katse huolestuneena huomautti "Miten SUN lapsella voi olla rikkinäiset kantapäät yökkärissä!"). Sama se, jos on räkää poskella tai kakka vaipassa, mutta että reikä!  ;)

No, eipä ole enää, kun se yökkäri palasteltiin osiin kaavojen piirtämistä varten. Ronskisti leikkasin ensin yläosaa, siirsin sitten kaavaa ja piirsin alaosaa. Näin tuli helposti kokoa isompi (74 cm). Samaten tietenkin hihoja pidensin, jalkoja ja jalkapohjaa. Elävoitykseksi punaista resoria, sillä vieläkään en ole resorivarastoja täydentänyt. Tietääkö joku, mistä saisi tilattua oikein hyvän valikoiman suht edullisesti? Edessä on myös kymmenisen punaista nepparia oikeanpuoleiseen puntin nilkkaan asti.

Erityisestí harjoittelin tässä asussa tuota kaulusta, joka alkaa ja loppuu neppilistan sisään. Kohdistamisessa oli hieman ongelmia, mutta muuten oikein käyttökelpoinen tapa laittaa resori. Kaulus ei mene ihan taaperon suuhun, kun se alenee edestä, mutta suurta taitelua ei tarvita.

Hieman tuo näyttää silmiä särkevältä näin kuvissa, mutta luonnossa kuvio on kohtalaisen iso, joten se ei samalla tavalla hypi.

EDIT: kangas pesunukkaantunut ihan lyhyessä ajassa harmaaksi.

Möröt kurkkii yöllä

Hamstrasin vaatteita ennen pojan syntymää vain kokoon 80 asti, ja näitä loppupään kokoja on hyvin vähän. Huomasin äskettäin, että yöpuvut alkaa hieman kiristää varpaista. Ensimmäiseksi valmistui tämä mörköyöpuku.

 

Kaava on OB:n Fawn (6/2014), jota olen kokeillut jo aiemmin pari kertaa.  Nyt siis koossa 74 cm. Lisäsin hieman pituutta jalkoihin ja terät, koska nämä terälliset vain on parhaita yöllä. En oikein koskaan tottunut käyttämään sitä unipussia, vaan peitolla mennään. 

EK:n pakkakangasta meni 70 cm, ja resoria se parikymmentä senttiä, ellei halua taiteilla monta jatkopalaa. Neppejä taisi olla yhdeksän kappaletta. Olisin halunnut oranssit nepit ja resorit, mutta en vapaatuntejani tuhlannut kaupunkiin, vaan menin sillä, mitä oli. Varastoja siis ensi kerralla täydennettävä. Olen yrittänyt olla maltillinen resorien kanssa, mutta näitä vauvanvaatteita ommellessa olen tullut siihen tulokseen, että juuri resoreita täytyy olla hyvä valikoima: lyhyitä pätkiä joka väriä. Niillä saisi tylsemmästäkin kankaasta kivoja vaatteita. Tulisi ne muut jämät käytettyä, ehkä?

Nilkan kohdalle takalahkeeseen ompelin pienet pätkät kuminauhaa yksinkertaisesti venyttämällä alun tikkauksen jälkeen. Ei se ole niin justiinsa, jos rypyt ei ihan ole tasaiset. Näillä pysyy aika kivasti jalassa, mutta vaiva ei ole suuri tehdessä.

EDIT: kangas pesunukkaantunut ihan lyhyessä ajassa harmaaksi. 

Huppu syöttötuolinpehmusteelle

Sain kaverilta vanhan syöttötuolinpehmusteen. Se on tosi hyvässä kunnossa, mutta sininen on mun inhokkiväri. Nallet pääsee kans aika korkealle inhokkikuvioissa.

Ajattelin ensin ottaa käyttöön vain sisälmykset ja tehdä kankaista kaavat, mutta totesin, ettei maksa vaivaa. Rutussa tämä on jollain tapaa kuitenkin käytössä. Mitä vähemmän siinä kuitenkin on saumoja, sitä helpompi pyyhkiä. Tein siis yksinkertaisesti hupun: kaksi muuten samanlaista kappaletta, mutta alaosa on toisessa pidempi kuin toisessa, jotta kolminkertaisen neppilistan saa istuintyynyn alle. Kangasta meni reilusti alle metri, ehkäpä 70 senttiä? Sivusuunnassa meinasi jäädä sentistä kiinni, joten nipistin vähän saumanvaroista. 

Ompelin muotoa niin, että toiseen kappaleeseen tikkasin sisäpuolelta ompeleella sivu- ja selkäosien välisen taitoksen sekä selkä- ja istuinosan välisen taitoksen. Olisin voinut ottaa ihan reippaasti sisään, niin ei olisi lopputulos pussittanut niin paljon. Tikkaamisen jälkeen tein nappilistat valmiiksi, ja lopuksi ompelukoneella ympäri. Kerrankin ompelus yllätti helppoudellaan.

Kankaana on EK:n vahakangasta, istuinosan etureunan alla kolme neppiä ja istuinosan alla 27 senttiä hihnaa jostakin vanhasta repusta pitämässä pehmustinta kasassa. Siinä olikin se ainoa vaikea asia, kun se piti ujuttaa yhteenompelussa toisesta siivekkeestä toiseen siellä sisällä. Ompelin ensin toisesta päästä kiinni ja taiteilin sitten vasta toisen neuloilla kiinni.

Pian kuvia myös tuunatusta syöttötuolista!

Kesäkesäkesä eli piknikpiknikpiknik (aivansamamikäsää)

Mulla oli piknikvilttinä käytössä vanha päiväpeitto, jossa oli kahden lakanakankaan välissä vanua. Se nyt vaan on kymmenessä vuodessa jo kauhtunut aika hirveän näköiseksi. Lisäksi olen ihaillut erinäisissä liikkeissä vilttejä, joissa on kassi integroitu. Ne vaan on järjestäen aika pieniä.

Piknikviltin mitat ovat suunnilleen 190 x 135 cm. Tässä siis välissä vanha päiväpeitto, toisella puolen pressu (kestää pesun 60 asteessa pesupussissa!) ja kirppikseltä löydetty pussilakanan puolikas. Kassiosioon käytin sitten sitä toista puolta. Se on mitoiltaan 65 x 35 cm. Siihen ja hihnan sisälle meni myös paksua verhoilukangasta (Mikä otsikkoyhteensattuma!). Lisäksi neppejä neljä kiinnitykseen ja kaksi kahvaan, jotta saa ripustettua monipuolisemmin.

Aikas yksinkertainen tämä oli, vaikka paljonhan siinä lopulta on hommaa, kun alkaa tikkaamaan kaikkea yhteen, vääntämään kanttinauhaa ja sitten yhdistelemään. Eipä ne kam-nepitkään aina kovin helppoja ole asentaa; milloin on liian ohut kangasyhdistelmä välissä, milloin liian paljon.

Toimiva bodyn yläosa

Vapaatuntien saldona oli kaksi bodya ja kaksi yökkäriä, mutta kaavoja ja kankaita sai leikata hieman ennen, ja nämä bloggailut tulee nyt sitten hieman jälkeen osissa. 

Ensimmäisenä esittelyssä on Sausage dog -kaavalla tehty norsubody (OB 4/2014). Pääntie on mun mielestä oikein oivallinen: nätti, helppo tehdä ja kätevä käyttää, mutta haaraosat ovat OB:llä aina hieman leveät. Leikkaan niihin vielä saumavarat ohjeiden vastaisesti, kun en jaksa lukea, eikä se ollenkaan auta tuohon ongelmaan.  

Laitoin hihansuihin resorit, niin hihojen pituus ei ole niin justiinsa. Ensi kerralla taidan ottaa kyllä jonkin jatkuvan alaosan, koska noita resoreita on niin vaikea saada kauniisti taiteltua päihin. Kaarrokkeen kanssa ei myöskään tarvitse erikseen ottaa silitysrautaa ja -lautaa esiin, kun nepit kestää kaksinkertaisessa resorissa hyvin. Olen maksimoinut laiskuuden.

Retkiruokailua

Kotisotkemiseen en ole vielä varautunut, mutta näin eräällä ystävällä tällaisen kannettavan ruokailualustan (se tosin oli taipuvaa muovia). Päällekkäin ovat vahakangas ja muovitettu frotee. Mittoina noin suunnilleen 35 x 73 cm. 

Kun osti tuon pienemmän mitan mukaisesti kangasta, sai jämistä hyvin vielä kourun tuohon eteen. Se on siis korkeuden verran (35 cm), mutta kaksipuolisena ja kahtia taitettuna eli yhdeksisen senttimetriä korkeudeltaan. Leveydeltään kouru on noin 30 cm. Kourun tein ajattelemattomuuttani pariin otteeseen, kun en ensin hahmottanut, kuinka sivut pitää saumurilla sutaista, jotta kourun saa käännettyä oikein. No, kangas pitää sivusta laittaa M-kirjaimen muotoon, oikeat puolet vastakkain. En taittanut M:n keskisakaraa aivan alas, jotta kourun takaosa olisi helpompi kiinnittää itse alustaan. Kourun yläreunoihin tein lisäksi pienet vekit, jotta kouru ei olisi niin litteä.

Ompelin saumurilla ensin vahakankaan ja froteen kiinni toisiinsa. Jos olisi ajatellut enemmän, tässä vaiheessa olisi kannattanut liittää väliin myös tuo kouru. Nyt se on hieman rumasti liitetty päälle vain tiheällä siksakilla. Reunoihin laitoin laiskuuksissani resoria. Saa nähdä miten tämä toimii käytännössä.

Vahakangas Marimekon Sanna Annukan Kukkuluuruu.