keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Vaaralliset vedet

Hieman on, tuota, mietittävää tässä mallissa. Tykästyin siihen kovasti, mutta en uskalla tehdä lisää, ennen kuin tuo tyyppi on isompi. Kinnaako tuo kainalo noin myös sitten oikeasti 98-senttisenä? Niinpä laitoin tämän hieman haudottuani suoraan ongintaan jollekin sopivammankokoiselle.


Onko teillä kokemuksia Ottobren Steampunkista (6/2015)?

 

Kokeilin ensimmäistä kertaa ompelukoneen yliluotteluommelta ja hämmästyin siitä, kuinka helposti hyvää jälkeä saa aikaan. Harjoittelulla tulisi varmaan erinomaista! Olen hieman kartellut näkyvästi erivärisillä langoilla ompelemista epäsiistin jäljen takia, mutta tätä voin koittaa uudestaankin.


Kaltaisilleni aloittelijoille voin kertoa, että sauman ompelin ensin ihan tavallisella suoralla ompeleella ja sen jälkeen tikkasin saumanvarat päältä toiselle puolelle tuolla yliluotteluompeleella.
 

Kangas on Käpysen Vaarallisilla vesillä.



tiistai 6. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): sarja t-paitoja

Eräänä viikonloppuna otti niin pahasti päähän, että piti päästä ompelemaan sarjatyönä jotain helppoa ja varmasti onnistuvaa. Toinen tajusi mielentilani täydellisesti, ja järjesti koko päivän aikaa ompelulle. Osan tuon päivän tuotoksista olen esitellyt jo aiemmin, mutta osan tein ongintasarjaani. Tässä siis sama OB:n Panda-kaava (2/2016) eri kokoisissa T-paidoissa.

Kullankeltainen paratiisin puutarha riitti Pojan paidan jälkeen vielä kylkiin, hihoiksi ja applikaatioksi. Beige kangas on EK:sta. Resorin alkuperää en muista. Koko 98 cm.

Star Wars -paidassa on samaa beigeä puuvillatrikoota ja lisäksi EK:sta tai Kangaskapinalta hankittua Ewokia. Kanttasin trikoolla tarpeeksi onnistuneesti; resorilaatikosta ei löytynyt sopivaa. Koko tässäkin on 98 cm.


Paapiita Jussina ja Sammalpolkuna riitti juuri ja juuri holkkihihaiseen T-paitaan koossa 92 cm. Resori on mahdollisesti Kangaskapinan.


Robottikangas ja vedenvihreä trikoo ovat nekin EK:sta. Jälleen jäi sivuihin ja hihoihin sekä pieneen taskuun Pojan haalarin ja paidan jämistä tämän verran. Kokona huikeat 104 cm.

Viimeisenä Kamee-kangasta pieneen 86-senttiseen paitaan. Sivuissa samaa EK:n beigeä kuin muissakin. Resori lienee jotain vanhaa.


maanantai 5. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): kirjekuoriteeppari

Kankaiden yönä tuli erään tilauksen mukana tällainen 40 cm:n pala, jonka leikkasin langansuunnan vastaisesti, niin kuin kai tarkoitus on. Sain palan riittämään helposti 104 cm:n Happy Animals -T-paitaan (OB 3 /2011).

Muistin venyttää resoria kovasti tuossa pääntiessä, mutta en siltikään ole varma, jääkö se käytössä lörpöttämään. Meidän naskalin niskassa jäi, mutta ihmekös tuo, kun senttejä ei ole lähellekään sataa.

Helppo ja hauska tämä oli kuitenkin tehdä. Resori on kaiketi EK:lta.

Jämähaaste2017, kesäkuu: kerhotädeille kiitokseksi työvälineitä

Sattuneesta syystä (ongintasarjasta) johtuen kerhontätien lahjoihin ei ollut kovin paljon paukkuja. Hävettää sinänsä, sillä juuri heille olen kovin kiitollinen lapseni laadukkaasta kasvattamisesta. Viettävät kuitenkin useamman tunnin viikossa juosten Pojan perässä metsässä. Kysyin suoraan, onko jotain "helposti surautettavaa, josta olisi heille iloa, esim. hernepusseja", ja ainakin toinen hoitajista innostui silminnähden: "Joo! Hernepusseja!". Toki laitoin mukaan ihan kahvia ja teetäkin, mutta uskon, että aika monta opettajaa ja hoitajaa ilostuttaa myös omaa työtä helpottavat jutut, vaikka periaatteessa niiden hankinta kuuluukin työnantajalle (mutta ne resurssit). Rohkeasti siis vain kyselemään! 


Ensin mietin irrotettavia softshell-kuoria, mutta ajattelin pusseista tulevan liian jäykät. Päädyin sitten tällaisiin kuivan sään pusseihin. Kankaina on kaikkea kaapista kaivettua joustamatonta farkusta peruspuuvillaan. Pussit surautti ja täytti nopeasti ja sitten istumaan sohvan nurkkaan sananmukaisesti käsitöihin. Aika meinasi taas sulkemisessa loppua kesken, mutta ai että oli mukavaa löhötä käsitöitä tehdessä! Parisenkymmentä pussia suljin aamuun mennessä ja muutama odottaa edelleenkin päätymistä Pojan huoneeseen.


sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): frillatunika

Kankaiden yön pienen ylläripalan pilkoin pikaisesti jo helmikuussa pois kangaskaappia rasittamasta. Frillapaidan kaava on OB:n Sun Yellow (1/2017) koossa 104 cm.


Tämä oli tosi nopea ja helppo tehdä, vaikka jouduinkin opettelemaan rullapäärmeen aikuisen paitaan. Miksiköhän sitäkin pidin niin peikkona ennen? Mun saumurilla se ei vaatinut juuri mitään ja paluu normaaliinkin vain sen helpoimman langanpujotuksen.

Kangas on Majapuun Kamee, resori hyvällä arvauksella kauan sitten Royal kestoilta.

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Sammalpolku-piippukauluspaita

Tämäkin Paapiin Sammalpolku-kangas tuli possupussista kauan sitten, eikä koskaan päätynyt Pojalle, vaikka mun mielestä sopis ihan hyvin hänelle. Vuoden alussa tuskissani sitten äkkiä leikkelin tällaisen piippukauluksen koossa 98.


Pohjana on OB:n Dinosaur lehdestä 3/2014. Hupun sijaan tein suorakaiteesta kaksinkertaisen kauluksen ja rypytin sen toiselle sivulle. Rypytysten päälle sijoitin vielä rusetin. Sekä rypytykset että rusetin saa helposti purkamalla pois, jos ne tuntuvat liian tyttömäisiltä.



Hyvin on kasvunvaraa n. 90-senttiselle. 

Vinksin vonksin ja vinkkejä ensikertalaisille kakuntekijöille

Jonpal aneon naav! Poikasen synttäreille väsäsin ongintapalkintojen lisäksi kakun. Synttäreiden teemana oli Vinksin vonksin, koska synttärit jäivät aikoinaan juhlimatta kaikenlaisen hässäkän vuoksi. Niinpä lauloimme onnittelulaulun takaperin, vieraat saivat synttärisankarin sijaan lahjat, mutta toivat mukanaan tarjoilut kakkua lukuun ottamatta. Otimme tämän ruokakonseptin käyttöön jo ristiäisissä ja voin lämpimästi suositella! Helpottaa kummasti juhlien järjestämistä ja kaikki ruokavaliot huomioidaan, kun kukin tuo itselleen sopivaa syötävää. Vieraiden ei tarvitse tuskailla lahjan kanssa, kun kaupasta voi ostaa yksinkertaisimmillaan omenoita tai halutessaan käyttää aikaa leipomiseen.

Kakkukin oli teeman mukaisesti vinksin vonksin, mutta pysyi pystyssä!


Täältä löytyy loistava video topsy turvy -kakun tekemiseen. Mulla on tuossa ihan valmista sokerimassaa unelmatorttusisälmyksen päällä (perunajauhoista eli gluteeniton). Vihreää ja punaista meni kitsaasti tehden 250 g, valkoista sitten 500 g. Munia tähän kokonaisuuteen taisi kulua 22, voita ja sokeria valehtelematta kiloja. Alin kakku on normikokoiseen irtopohjavuokaan tehty, mutta kerroksia on yli äyräiden. Ensikertalaisen sokerileipurin vinkit kakuntekoon tuota videota täydentämään:

  • Kun olet koonnut kakkukerrokset kelmulla vuorattuihin vuokiin, jäädytä kakut pakastimessa yön yli ennen muotoilua. Kääri kakut kaksinkertaiseen kelmuun ja varmista, ettei pakastimessa ole tarttuvia hajuja.
  • Pitkällä leipäveitsellä saa tarpeeksi hyvin kaiverrettua ja siloteltua kakkuja. Tee pohjatyö hyvin, jotta voikreemiä tarvitsee mahdollisimman vähän päällystämiseen. Kreemikin tulee kovettaa vaikka jääkaapissa ennen sokerimassaa. Kreemi on olennainen ennen sokerimassaa, koska se toimii niin pohjustuksena, liimana kuin kosteussulkuna.
  • Kreemin levittämisessä olennaista on puhdistaa levityslasta usein siistiksi. Näin ollen kreemi levittyy, eikä murenna kakkua mennessään. 
  • Tue kerrokset tikuilla. Niistä huolimatta alaosa on hieman painunut kakkukiloista.
  • Sokerimassaa kannattaa varata mieluummin reippaasti kuin liian vähän. Päällystäminen on helpompaa, jos massalevy on paksu. Silloin se ei veny niin paljon, joten ei tule ruttuja silotteluvaiheessa (vrt. vihreää ja valkoista), ja toisaalta pohjustuksen epätasaisuudet saa piiloon. Kaulimisessa voi käyttää rohkeasti tomusokeria, sillä silottamisvaiheessa sen saa sulamaan pois. Siirtämiseen leveä kaulin on oleellinen (vaikka tämä toteutettukin piirakkakaulimella). Massaa ei välttämättä voi käyttää uudestaan, jos päällystettäessä pöydällä on vähääkään kakunmuruja. Kädet kannattaa pestä huolellisesti eri värien välillä ja useaan kertaan kootessa, etteivät värit tahraa toisiaan (ks. sydän).
  • Tämä kakku näytti onnettomalta koottuna, ennen kuin viimeistelin sen Marianne-helmeillä, joilla liitoskohdat sai piiloon. Kiinnittämiseen käytin sokeritahnaa, jota laitoin myös kakkukerrosten väliin, sillä en juhlapaikalla halunnut alkaa enää kreemin kanssa sähläämään. Ulkonäköön vaikuttaa suuresti myös tomusokerisilaus. Sitä ei kannata unohtaa!

Jos nyt tekisin kakun uudestaan, suurimpina virheinä korjaisin tuon ylimmän kakun sokerimassan ohuutta pkasummaksi ja peittäisin vähemmän keskimmäistä punaista kakkua valkoisilla salmiakeilla. Ja olisin tahrimatta värejä toisiinsa. Alareunaan olisin ehtiessäni laittanyt myös helminauhaa. 
Kaikki tarvikkeet kakkuihin löytyivät isosta marketista. Siellä kakkutikkujakin oli kahdenhintaisia, enkä ymmärtänyt, miksi toisten lapussa oli seitsenkertaiset eurot! Koristeeksi keikkumaan halusin jonkinnäköisiä vaijereita, mutta kakkukaupan kukkavaijerit olivat nekin niin suolaisia, että ostin ja pesin vain nippusiteitä (ei elintarvikekäyttöhyväksyntää), jotka mukavasti taipuivat paksun kartongin alla. Kolmiulotteiset on tehty viidestä tai kuudesta ympyrästä, jotka taitoin puoliksi ja liimasin puolikkaistaan aina seuraavaan puolikkaaseen. Viimeisten väliin sujautin nippusiteen pään. Toisesta päästä leikkasin lukon pois, jotta se uppoaisi kakkuun paremmin. Nämä 30:n sentin siteet olivat juuri sopivan pituisia.   

perjantai 2. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Sirkus-mekko

Kauan aikaa sitten tilasin Noshilta tätä sirkusta, mutta en ehtinyt siitä Pojalle vaatetta. Nyt se tuntui jo hieman lapsekkaalta, vaikka pikkumurunenhan tuo vielä on. Mutta kun on niin paljon ihania kankaita, joista haluan tehdä nyt, niin ei kaikki vain mahdu omiin vaatekaappeihin.


Siispä saksin tämän hiekanvärisen Ottobren Lionellaksi (3/2015). Puhvihihat oli kiva lisä tähän kaavaan, eivätkä järin vaikeat tehdä. Ja rimpsuja sain toteuttaa myös. Koko tässäkin 98 cm.


Tässä mekko vielä takaa. 

torstai 1. kesäkuuta 2017

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): Origamilinnut-mekko

Ensimmäisenä ongintasarjasta esittelen teille mun omasta tunikasta jäljelle jääneen mekon. Mun oli ihan pakko saada jotain rypytystä ja helmaa, kun en omalle sellaisia kuitenkaan ole päässyt tekemään. Kaula-aukosta tuli aika suuri, kun huolittelin sen resorin sijasta kankaalla, mutta eipähän kinnaa päälle vedettäessä.


Kaavana on Ottobren Tropical (1/2016), kokona 98. Simppeli ja nopea, kun Framilonia oli.



Kokoa pienemmän mallin päällä todettu, että vastannee senttejään.

Jämähaaste2017, kesäkuu: jotakin pihalle

Tämän kuun teema on itselle hieman ongelmallinen, kun sitä omaa pihaa ei ole. Kaupungissa pihan voi käsittää tietenkin puistoksi tai rannaksi tai tehdä jotain vaikka metsäretkelle tai omalle parvekkeelle. Myös ulkovaatteet kelpaavat hyvin teemaan, mutta harvemmin niitä jämäpaloista saa aikaan.

Voisin ajatella tekeväni...
  • pyörän satulan sadesuojan
  • pyörän sivulaukut (Oon joskus nähnyt tosi hienot kahvipaketeista tehtyinä!)
  • koristeita partsille
  • jotain ulkoleikkivälineitä?

Blogin antimista ulkokäyttöön

Tässä on selkeästi petraamisen varaa, sillä jos ulkokäyttöön pitäisi blogista löytää esimerkkejä oikeasti jämistä tehdyistä asioista, tähän jäisivät vain viirit. Muut ovat kierrätettyä tai kauppojen jämäpaloja lukuun ottamatta tuota lapsen haalaria. Otin siis esimerkeiksi isommistakin kangaspaloista tehtyjä käsitöitä, jotta jonkinlaista inspiraatiota saisin heräteltyä. Itsellä kun ensimmäiseksi mieleen nousivat vain jotkin tuolinpäälliset terassille, mutta kyllähän ulkosalla tarvitsee paljon muutakin.
 
   
Pyöränviirit


Pyöränistuimen suojus