Lillestoffin viidakossa on jo valmiiksi vastavärejä, mutta tehostin vaikutusta valitsemalla hihoiksi tummanpetroolia collegea ja takakappaleeseen leijonanoranssia (tai likaista oranssia, kuten Toinen sanoisi). Nämä värit on viime vuoden aikana toistuneet useammin mun kangas- ja vaatevalinnoissa. Hieman jo muakin häiritsee se, että en oikein näe edes muunvärisiä kuoseja kiinnostavina. Olisi paljon helpompaa, jos värimuoti olisi vähän erilainen.
Viidakkokankaasta tein aiemmin bodyn. Kangas on ilmeisesti ollut royal-tuotteen valikoimissa, mutta omani metsästin Kangashamstereilta. Vieläkin sitä on tilkku jäljellä... Yksiväriset palat ovat EK:n palalaarista. Mallina on OB:n Buttoned up (1/2012, 20). Tein jopa malliin kuuluvan hihataskun, vaikka se aivan turha onkin.
Mä tykkään kontrastiväreistä, mutta en oikein osaa itse pukeutua niihin. Vastaväreissä on ytyä, mutta jotenkin vaadin jonkinnäköistä tasapainoa muuten. Tässä viidakkokuosissa tosin sekavuus kaikin puolin on se juju. Mustavalkoisen koen usein liian tylsäksi, vaikka toisaalta tekisi mieli pukeutua enemmän ajattoman tyylikkäästi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti