perjantai 1. joulukuuta 2017

Joulunodotus saa alkaa

Muutaman vuoden olen suunnitellut lapsuudesta tutun joulukalenterin tekemistä omalle Pojalle. Nyt oli pakko saada itsestään jotain irti, jotta viime vuodeksi hankitut Dublo-legot vielä innostavat. Lapsi alkaa olla myös sen ikäinen, että ymmärtää paremmin tällaisista asiosita.


Ruutukuvioinen kangas on kirpparilta, mustavalkoraidallisen ostin EK:n palalaarista lokakuussa. Se on Brother Sister Design Studion (2014). Pusseista tein hieman erikokoisia kankaiden riittävyyden mukaan. Huolittelin suun saumurilla ja käänsin, pohjasta ompelin nurkat sisään. Taakse kiinnitin nauhan keskeltä lenkin, johon ripustusnarun voi sitoa. Nauhan päillä saa sitten pussin solmuun. Nauhaa meni arviolta 12 m, mutta tämä riippuu tietenkin kankaiden paksuudesta ja pussin suun koosta. Nauha on Tokmannilta, Multifortin 7 mm:n kanttinauhaa. Numerot on tehty Kaupunkiverstaan (Helmet) vinyylileikkurilla itse väsätystä tiedostosta, ja kirjastossa prässillä painettu (suosittelen omaan silitysrautaan nähden).


Pajut on pilkottu keittiön seinälle sopiviksi pätkiksi ja kuorittu. Käsittelen ne ensi vuonna, jos tarve vaatii. Pajut yhdistin juuttinarulla, josta tein myös ripustusnarun koko kalenterille ja pusseille. FinnLumorin pallovalot on Prismasta (24 kpl:n ledit). Koko hökötyksen saa aika kivasti kasaan, kun säilytyksen aika on.


Aika monta työvaihetta ja hankintapaikkaa, mutta toisaalta työ oli näin jaoteltu valmiiksi osiin ja tuntui etenevän. Ja valmista oli jo marraskuun alussa! Ekstrana vielä tuollainen tähtijättipussi, jos jonakin vuonna ei yllätykset pikkupusseihin mahdu tai jos haluaa vaikka siipallensakin jotain joulukalenteria järjestää.


Joulun tunnelmaan pääsivät myös sohvatyynyt. Tätä Paapiin kangasta ajattelin ensin joulukalenteriksi, mutta en olisi jaksanut monta vuotta näitä örkkejä tuijotella.


2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva, kun perinteet jatkuu!
T. Äiti

Kotikutoista kirjoitti...

Sun joulukalenterista on hyviä muistoja, niin miksei niitä perinteitä jatkaisi!