Jämähaaste2017, heinäkuu: jotain lemmikille

Nyt oon kyllä haastanut itseni. Mulla ei ole eikä koskaan ole ollut lemmikkiä, joten mulla ei ole mitään käsitystä siitä, mitä voisin tässä kuussa askarrella ja kenelle. Intokaan ei ole kovin korkealla, koska en aiheesta mitään ymmärrä, ja muitakin töitä on kertynyt. Loma on vienyt kaiken energian. Mutta silti oli hauska tutkailla verkon antia erilaisten kangassuikaleiden käytöstä karvaturreille (ja karvattomillekin).

Virkattu pingviinilelu

Mieleen tulivat ensimmäiseksi koirien takit (?) ja koirien ja kissojen erilaiset lelut, joista osa kävisi myös pienelle vauvalle. Leluissa oleellisinta on varmaankin kestävyys: kangas tai saumat eivät saa hajota pienestä retuuttamisesta. Mitäköhän muuta pitäisi ottaa huomioon? Kai kissoilla ja koirilla on tukehtumisvaara kokoon nähden liian pienistä leluista niin kuin vauvoilla? Tarvikkeista tuli mieleen pienet pussit, joissa voi säilyttää vaikka koirankakkapusseja. Hirveästi suomenkieliset sivustot tarjosivat myös pehmoelänten teko-ohjeita.

• lemmikin peti ja viitta - mittojen mukaan
• villapaidasta lemmikin peti 
• koiralle takki mittojen mukaan
• Madame B.C:llä on koiralle vaikka mitä: tossut, pitaleipäpeti, huppari, hihna, portaat  sekä asiaa leluista.
• munkinnyöristä koiralle vetolelu (vanhat kuteet käyttöön; ohje) 
• riippumatto jyrsijälle (ja muita kierrätysideoita)

Ossin ompelukirjassa ja Ompele koiralle -kirjasta voi löytyä myös apua.

Kerho kasvaa taas yhdellä jäsenellä

Tässä vielä kerran onnentoivotukset juhlitulle äidille ensimmäisten äitienpäiväkukkasten kera!

Me tietenkin taas virkattiin kerhon tulevalle jäsenelle yhteistuumin peitto, niin kuin niin monta kertaa aikaisemminkin: ainakin täällä ja täällä. Lankanakin oli perinteisesti seiskaveikkaa, väreinä tällä kertaa luonnonvalkoinen, vaaleanharmaa ja vadelma (numerot 010, 043, 530). Kuvat sain napattua jo valkovuokkojen aikaan.

Tein vielä henkilökohtaisesti lahjaksi unipesän, josta toivottavasti saan tutoriaalin ja kaavat aikaan nopeasti.

Jämähaaste2017, kesäkuu: vauvakutsuille viirinauhoja ja vauva-alias (lataa ilmaiseksi)

Ystävän vauvakutsuille askartelin viirinauhoja ja kaitaliinoja, lorupussin ja vauva-aliaksen. Niin, ja kakun (edellisestä kakusta viisastuneena). Juhlista on jo hetki aikaa, mutta kivahan niitä on muistella vielä pitkään tämän jälkeenkin! Kiitos kaikille osallistujille!

Edellisistä viirinauhoista poiketen tein nämä kankaasta, joten ne sopivat ulkokäyttöönkin. Jatkuvassa ulkokäytössä jokin homehtumaton kangas olisi parempi valinta, mutta nämä ovat ihan Ikean puuvillasta (Emmie rand). Lankavärjättynä sopivat kaksipuoliseen käyttöön. Keväällä sain harjoitella rullapäärmettä aivan olan takaa näissä. Kolmiot on kiinnitetty kirpparilta löytyneeseen kanttinauhaan, jota on edelleen kaapissa metreittäin. Viirit olivat tulevan äidin mieleen, sillä lyhennetty versio saa paikan vauvan sopesta. Tarjoilupöydälle laskettiin samasta kankaasta rullapäärmätyt kaitaliinat.

Mun kontolla ohjelmasta oli muun muassa lorupussiarvuuttelu ja vauva-alias. Emme yhdistelleet perinteisesti osallistujia vauvakuviinsa, vaan heidän valitsemiinsa lorupussikortteihin. Kasatessani arvelin tehtävää vaikeahkoksi, mutta suhteellisen sulavasti tuleva äiti ilmoitti aina kortin kokoajan. Kortit lahjoitettiin tietysti jatkokäyttöön vuoritetussa Raksu-pussissa (täällä oma ohje).

Vauva-aliaksen pelilaudassa oli neljänlaisia tehtäviä: perinteinen selitys, pantomiimi, piirtäminen ja yhden sanan arvaus. Tuo viimeinen oli haastava, joten varmaankin sitä kannattaa pelata vaikka viiden vinkkisanan arvauksena. Sanasta arvaaminen toimii myös, jos arvattavat sanat ovat etukäteen pelaajien tiedossa. Peli ohjeineen on tulostettavissa täältä. Tiimalaseja saa esimerkiksi Tigerista. Kuvaan oli merkitty vapaa käyttö.

 

Muistiin vielä itselle helppo kässäohjelmanumero hieman tumpelommallekin: harsopainanta (Eilen  tein).

Piristystä seikkailuun (jämähaaste2017, tammikuu)

Vaarallisia vesiä piristin NOSHin yksivärisellä trikoolla ja taskulla. Kaavan pohjana on Be Cool (OB 1/2015), mutta helmakaitaleen jätin pois, etukappaleen saksin kahtia ja taskun lisäsin summamutikassa. Taskunsuun vahvistin tukikangaalla. Kooksi määrittyi useampi pikkuauto. Muutoin paidan koko on 98 cm.

Oon tyytyväinen siihen, että sain jotain kirkasta ujutettua Pojan paitaan. Tiedän, etten ihan pinkkiin osaisi tuota pukea, mutta mieli taistelee tyhmiä värierotteluja vastaan. Tämä on siinä mielessä oikein onnistunut välimuoto, ettei ole tyttömäinen, muttei liian poikamainenkaan.

Malli on mun silmään hieman omituinen olkapäältä laskeutuvine hihoineen, mutta menköön. Ensi kerralla taskukin voisi olla vähän syvempi. Muita toteutuksia Vaarallisista vesistä on täällä ja täällä. Tiedot pitkistä kalsareista täältä.

MInkä värinen on fasaani?

Fasaanin väri selvisi mulle tilattuani Noshin kankaita. Ja kyllä, pidän. Tosi paljon. Ja vielä enemmän, kun sain ne vaatteeksi asti. Ja kaikista eniten siitä, ettei tämä mitenkään selvästi ole minkään sukupuolen väri mun silmissä. 

 

Kaavana on nyt monta kertaa koeteltu Raw Edge Details (OB 1/2017) omaan makuun muutettuna. Tämä muistaakseni tarkoittaa suoraa alareunaa ja taskun poistamista. Hihoja en muistaakseni muistanut tähän paitaan lyhentää. Koko on 98.

Etupuolelle applikoin Racoon Dreamsin (Selia) pesukarhun. Pitäisköhän sitä jonain päivänä muistaa tilata applikointipaininjalka ja ehkä jopa -lankaakin, niin voisi saada hieman vetämättömämpää jälkeä. Vai onko muita olellisia niksejä applikointiin aloittelijalle?

Tähtiainesta (jämähaaste2017, tammikuu)

Leikkelin Pehemiän Yhdessä-kangasta ja Noshin koivua kolmeksi paidaksi lapsille (Täällä ja täällä). En oikein tiedä, mikä niistä nyt on se jämä, mutta tähän ainakin nuo applikaatiot on saksittu jäljelle jääneistä tilkuista. Ne kiinnitin kaksipuolisella liimakankaalla.Ilmeisesti irtirevittävää tukikangasta olisi aiheellista käyttää, jotta viimeisetkin rypyt jäisivät pois.

Hieman iso tämä 104-senttiselle tarkoitettu peruspaita on (OB:n Blaa blaa, 1/2016), mutta onpahan jotakin jo seuraavassa koossa. Helman pyöristyksen suoristin. Puoli metriä riitti hyvin korkeudessa. Kaverina NOSHin koivua. Jotenkin olen näin kesällä kaipaa vaaleampia sävyjä. Täytyis nyt tehdä varastoon muitakin vaaleita, että sitten ensi talvena sopivia kokoja olisi yksi pyykkikoneellinen.

Jämähaaste2017, kesäkuu: Krtek - ainoa tsekinkielinen sana, jonka tiedän

En muista tehneeni tästä kankaasta mitään, mutta ilmeisesti olen, sillä kangas ei enää ollut suorakulmainen, kun aloitin saksimisen näihin haalarishortseihin. Ainakin muistan ostaneeni kankaan joskus kirpparilta. Kesä yllätti taas ompelijan, joten pistin kappaleiksi vanhaa Marimekkoa kevyisiin ja vaaleisiin kesähousuihin. Oikeastihan me tarvittais pitkiä vaaleita pöksyjä ja lierihattu (isompi vanha kun jonnekin hukkui), mutta vaikea on tarttua pakkoihin.

Shortsihaalarit on mukavia nekin kesällä, mutta mieluummin sitä käyttäisi auringolta ja punkeilta suojaavia asuja. Sellaiset on saksittu, että ehkä kohta. Yhtä kaikki tämäkin on pihalle, kun en ole puutarhaan oikein mitään keksinyt tehdä. 

 

Kaavana on OB:n Krtek (3/2017), koossa 98. Lahkeita pidensin, jotta ne saa käännettyä ylöspäin kouruksi. Näin maksimoin hiekkalaatikon hiekat eteisen lattialla. Olkanauhat lyhensin vain yhteen kokoon sopiviksi, ja mittauksista huolimatta liian lyhyiksi. Otin sitten takaa vähän ylemmäksi sen jälkeen, kun olin ristiompeleet kiinnittänyt. En muuta enää. Neppeinä kamit. 

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): ja oikeasti viimeinen eli pipoja

Erinäisten jämäpaitojen jäljiltä jäi pipoksi kelpaavia paloja. Pipoja tein ongittaviksi varmuuden vuoksi, jos vaikka paitakoot loppuisivatkin kesken. No, eivät loppuneet.  Ja nyt mulla on käsissä viisi pipoa. Onpahan pienille päille vietävää, jos iskee akuutisti tarve. Päällimmäisen jätin meille.

Kaavana on Noshin lippapipo, josta jätin lipan pois. Kuvittelin M-koon olevan sopiva parivuotiaille, mutta se on meidän 50-senttiselle kuulalle ehkä jo inasti kireä. Koivu-pipo on L-kokoinen, mutta jos totta puhutaan, en oikein eroa huomaa. Ilmeisesti kankaan paksuus ja laatu vaikuttavat aika paljon. 

Kankaat takaa eteen sekä linkit toisiin muotoihin:

Kullankeltainen lintukangas (Kangashamstereilta): paita ja paita

Rotondo (EK:sta, mutta Kangaskapinalta saa myös)

Plusmiinus (Kangaskapina): paita ja samanmoinen

Stamped Grove Daylight (Majapuu, Art Gallery): paita ja samanmoinen

Aallokko (EK): paita

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): viimeinen

Tämä oli musta jotenkin tönkkö sekä visuaalisesti että tuntumaltaan, joten himmaillin tätä varapaitana onginnassa. Nyt se todennäköisesti kokee hylkäämisen kohtalon johonkin vaatekierrätykseen. Ei taida olla kaavaa, enkä muista pohjakankaankaan ostopaikkaa. Yritin ryydittää noilla Star Warseilla (aiemmat täällä ja täällä), mutta ei.

Ongintasarja (jämähaaste2017, tammikuu): viimeiset t-paidat

Näissä kahdessa kaavana on ollut Mushroom (OB:n 4/2014), jolla aiemmin tein epäonnistuneen taskukokeilun. Molemmat ovat koossa 92 cm. Kultalinnun (?) ostin Kangashamstereilta ja siniraitainen on Kangaskapinalta. Resoreista ei ole mitään muistikuvaa. Muokkauksina siis taskujen poisto ja jälkimmäisessä myös hihojen lyhentäminen.

Kultalinnusta tein myös Pojalle paidan, kunhan vain muistan senkin postata jossain vaiheessa (EDIT 19.6.2017 näemmä olen jo postannut). Siniraitaisesta kankaasta napsin samalla kertaa yöpaidan, t-paidan ja vielä alushousukokeiluunkin palat, mutta nuo muut vielä odottavat paininjalan alle joutumista. 

Kirja sopii hyvin käyttäjäkokoiselle.