Rokkipukki

Googlasin ennen joulua kivoja kuvia ikkunaväreillä toteutettaviksi: yksinkertaisia ja melko yksivärisiä. Eteen osui rokkipukki. Sen mallipohja on täältä, josta pukin olisi ilmeisesti voinut ostaa tarraksi seinälle tai ikkunaan. 

Jululahjat osa 5: omat virsut

Nämä jäi meille asumaan. 

Nyt on kaikki tehty.

Joululahjat osa 4: huopavirsut

Äidin virsut

Tällaisia oon puuhannut viime joulusta lähtien. Ongelmallista oli ensin sopivan materiaalin etsintä. Huopalevyjä ei tuntunut löytyvän tarpeeksi isoja, ja jos verkosta löytyikin, olisi ne pitänyt tilata ulkomailta suolaiseen hintaan. Päädyin sitten useammassa tapauksessa ompelemaan villahuopakankaita kaksinkertaisiksi, jotta huopa olisi tarpeeksi paksua. 

 Isän virsut

Suurin viivästys ei kuitenkaan ollut materiaalin hankinta, vaan punonnan oppiminen. Yritin ensin yhden käsityölehden ohjeen mukaan, mutta eihän siitä tullut mitään. Sitten haudoin tossuja kaapissa taas puolisen vuotta, mutta ei se ohje ollut muuttunut paremmaksi. Huusin toisen apuun. Ei vieläkään. Painelin kirjastoon ja lainasin neljä kirjaa. Näitä ohjeita yhdistelemällä, kuvia tutkimalla ja kahden pään voimalla saatiin aikaiseksi virsun muoto.

 Siskon virsut

Aivan oikeaoppiset ne eivät ole, sillä päättelyä ei ole, vaan ompelukoneella surautin suun kiinni ja siivosin reunan piiloon huopakaistaleella. Näin reunoista ei tullut aivan mielettömän paksuja, vaikka jouduinkin osasta tossuja vetämään neulaa pihdeillä läpi, kun lanka hieman tökki.

Toisen siskon virsut

Turvallisuusseikat on otettu huomioon lateksimaalilla, joka on nimenomaan tarkoitettu tossujen pohjaan liukuesteeksi (esim. täältä). Yksi 125 millin pullo riittää helposti tusinaan tossuja, kun tipoittain pistelee eikä maalaa koko pohjaa. Maali kestää myös 30 C:n pesun, mutta tossut kannattanee kääntää nurin, jotta hankaus ei maalitippoja vie mennessään.   

Toisen vanhempien virsut

Mulla oli kolmenlaista kangasta, joista pyrin tekemään hieman erilaisia tossuja. Ompelin punontanauhoihin ja koristetikkaukseen eri värejä, ympäröin vähän erimuotoisilla nauhoilla ja vaihtelin varren korkeutta. Tietenkin piti myös sitä miettiä, että olisivat sopivat kokoiset saajalleen.

Toisen isoäidille

 Toisen toiselle isoäidille

 Ystävän tossut

Otin kuvat jokaisesta tekovaiheesta, ja jos vain ehdin ja jaksan, laitan ne tänne vielä joku päivä. Jos vaikka helpottaisi jonkun toisen työtä. Enää ois sitten itselle ja Toiselle... Ja sitten ne kaikki lyhyet jämäpalat pitää käyttää jotenkin järkevästi.

Porot

Tämän vuoden joulukoristuksiksi tulivat kupariset porot. Pahvit oli valmiina eräältä messukerralta kaapissa, ja maalin tilasin täältä (Kupari).  Tilaus ei mennyt aivan nappiin. Yritin välttää isompia postikuluja tilaamalla enemmän, mutta tilaussivu ei väsyneille silmille ollut maailman selkein. Se ilmoittaa isolla maksettavan loppusumman kokonaisuudessaan, ja postikulujen muutosta pitää seurata eräältä riviltä päivitys-napilla. Vaikka huomasin mokani heti painettuani tilaa-nappia, niin tilaukseen ei voinut tehdä asiakaspalvelun kautta enää muutoksia.

Tuote itsessään oli mun mielestä erinomainen. Maali oli niin paksua, että se peitti ekalla kerroksella. Väri on aidosti kuparinen, ja vesiohenteisen kanssa on kiva toimia. 

Toiseen poroon olin yrittänyt jo serviettiä pintaan, mutta kohokuvioinen ei sitten näyttänytkään lakan jälkeen niin kivalta kuin ajattelin. Oli se edelleen koholla, mutta ei silti... Sitten revin sitä lakattua pintaa pois ja pohjamaalasin seinämaalilla uudestaan. Sai seisova poro karvat, kun en jaksanut hioa maalin nostattamaa nukkaa.

Takaisin lapsuuteen

Tällaisia pahvitonttuja meillä oli kotona pienenä. Mä googletin netistä tontun, printtasin ja tein omat ikkunaan laitettavat tänä vuonna. Ihanan nopeaa ja vaivatonta, kunhan käsi on tarkka; ensin ääriviivat, muutaman tunnin kuluttua väritys ja tukimaali ja seuraavana päivänä toinen kerros väriä. Viva-merkkinen väri on karmiininpunainen, ja se on tilattu täältä. Syvissä koloissa on samalta merkiltä väritöntä tököttiä. Ensimmäiset siirtokuvat torpedoin valuttamalla värit piirtoheitinkalvolle. Siitä nämä eivät lähde irti. Hieman rosopintainen kansion muovitasku toimii paremmin. 

Yhdestä 80 millin pullosta riittää aikas moneen tonttuun. Arvioisin, että värillä voi värittää kaksinkertaisesti noin 1,5 A4-arkkia.

Joululahjat osa 3: villiksiä, villiksiä

Nämä neuloin jo tammikuussa, kun sain joululahjaksi lankaa ja löysin irtokeriä omista kätköistä. Ihan tavallisella ohjeella, tavallisilla langoilla ja tavallisilla puikoilla iskälle tuli.

Joululahjat osa 2: tossut äidille

Äidille piti saada omat. Kokeilin päästä tossumallia, joka on ensin ainaoikeintasoa ja yhdistyy sitten pyöröksi. Tiukat kavennukset kärkeen, ja kantapään sauma kiinni. Kukka päälle.

Kantapäässä en aloittanut aivan suoralla tasolla, vaan keskellä oli 2 x 1 cm aukko, jotta tossu istuu paremmin kantapäähään. Tossu taitetaan siis vertikaalisesti kahtia, ja vastakkain olevat osat ommellaan kiinni. Alla tarkemmat ohjeet.

Joululahjat osa 1: pitsihuivi

Musta tuntuu, että äippä on tiukasti kiinni rosollin tekemisessä, joten uskallan näin aamusta jo laittaa lahjan nettiin, eikä yllätys varmaan mene pilalle. Tämä huivi valmistui jo heinäkuun helteillä. Siitä tuli aika iso, kun virkkuuviikonloppuna ei ollut pitsireunan mallia mukana, vaan tein vain ulkomuistista tuota lehtikuviota. Noh, lämmittääpähän paremmin näin talven pakkasilla mökillä.

Lanka: Grignasco bambi, merino extrafine (Woolmark; 30 s, 38 krs / 10 cm; 50 g= 225 m)

Menekki: himpun verran yli 200 g, ohjeen mukaan tehtynä neljä kerää riittänee

Puikot: kolmosen pyöröt (reunapitsissä kolmet neulomisen helpottamiseksi)

Ohje: Nancy Bush. 2011. Pitsihuivit neuloen. Kauneimmat virolaiset pitsimallit. Jyväskylä: Atena.

Yläreunan pituus on 180 cm ja korkeutta on enimmillään 100 cm.

Äidille tiedoksi, että kestää neljänkympin pesun.

Hyvää joulua!

Joulukortit ovat varmaan jo saapuneet perille, joten toivottelen nyt niiden myötä kaikille hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Loogista päättelyä

Ajattelin ensin tehdä ihan tavallisen pussukan kankaasta laminoiduille korteille, mutta hyvin nukuttujen päikkäreiden jälkeen tajusin, että lokeroinen ja taitettava malli toimisi paremmin. Eikä tässä kyllä aikaa mennyt kovin paljon enemmän. Mun lemppariompeluksia ovat juuri tällaiset hieman loogisuutta vaativat näperrykset, jossa ommellaan suoraan (eli sovittamista ei ole).

 
Ensin siis suorakulmioita muutama kappale:

• 26 x 43 cm päälikangasta (2 kpl)
• 26 x 25 cm sisäkangasta (2 kpl)
• 50 cm kanttinauhaa (2 kpl)
• taipuisa muovikansio, josta leikattu kolme palaa (24 x 23 ja kaksi 3 x 23) 

Tämän jälkeen kolme valmistelutyövaihetta:

• Sisäkankaan toiset 26 cm pitkät päät kiinni toisiinsa (siis yksi sivu).
• Nauhojen ompelu kaksinkertaisiksi. Toinen pää huoliteltu, toinen jää piiloon sisään.  
• Pussin suun valmistelu: Taita päälikankaan yläreunasta 5 cm ja ompele oikeat puolet vastakkain molemmista reunoista. Tee toinen päälikangas samalla tavalla, mutta lisää yläreunaan nauhat taitoksen väliin, sisäpuolelle. Käännä molemmat kappaleet oikein päin. Sujauta kouruun pienemmät muovipalaset ja ompele kouru kiinni pitkältä sivulta.

Lopuksi aseta päälikankaat oikeat puolet vastakkain ja niiden päälle vielä sisäkangas niin, että ommeltu reuna on ylhäällä ja isoin muovipala sisäkankaiden välissä. Ompele sivut ja pohja kourun alareunasta toiseen (ja siksakkaa). Huolittele ja käännä työ. Kääntäminen voi tuntua mahdottomalta, vaikka kansio olisikin taipuisaa laatua. Kyllä se nyhertämisen jälkeen kääntyy, kun muovipalaa liikuttaa pussissaan.

Oio palaset kohdalleen, sujauta sisään kortit tai muut kahteen lokeroon lajiteltuna ja sulje taittamalla pussiin suu muutamaan kertaan itsensä ympäri. Sido nauhat toiselle puolelle. Joululahjapaperia ei erikseen tarvita!

Huom! 
Nauhojen paikka kourun ylä- tai alareunassa riippuu siitä, kuinka monta kertaa yläreuna taitetaan. Jos siis sinulla on lyhyempi tai pidempi pussukka, voi olla, että nauhat on järkevää sijoittaa kourun alareunaan. Tämä kannattaa testata ennen kiinniompelemista. Jos taitteita on pariton määrä, nauhat tulevat yläreunaan, mutta parittomalla määrällä 5 cm yläreunasta.