Perusommelta

Uusia keittiöliinoja kuusi kappaletta. Ensin meinasin tehdä ripustuslenkit tuosta samaisesta vohvelikankaasta, mutta se tuntui liian työläältä, joten pistin vain harmaata satiinnauhaa komeron kätköistä. En tiedä kestääkö, mutta ei kestä vanha keittiökään kauan, ja sitten voin jo haluta toisenväriset. Saahan sen nauhan ratkottuakin irti, jos niikseen tulee. 

Aapat sai häädön siirtolapuutarhasta

Katselin aikani äitiyspakkauksen vihreää Aappa-kuosia, mutta aina käytin tuunaamaani kukkakuosista, kun se oli puhtaana. Totesin, että voin ihan hyvin tuon Aapankin päällystää miellyttävämmällä kankaalla, vaikkei se kauhea olekaan.

Tässä siis Marimekon Siirtolapuutarhaa.

Etenee hitaasti

Todisteita itselleni, että kyllä mä jotain sentään olen saanut aikaan.

Harmillisesti tämä on kuitenkin vain tippa meressä, kun avaa käsityökaapit.

Tuhoaminen ei auta tilanpuutteeseen

Otin itseäni niskasta kiinni ja aloin tyhjentää kaappeja, mutta eihän näihin mene kuin muutama hassu metri. Tällä hetkellä neljännet tossuparit menossa, enkä vieläkään ole saanut edes kaikkia seiskaveikkoja tuhottua. Sitten pitäisi kotikin vielä löytää näille. Alemmat sain sentään sujutettua kummitytölle.

Mutta näitä saa sentään valmistumaan, kun ei ohjetta tarvitse lukea ollenkaan. Puikot kolmosen. Mun käsialalla 36-koko tulee 15 silmukalla, 39 19:llä. Osaan kasatakin jo ilman!

Korttipaja

Marimekon ystävämyynnistä ostin tämän vuoden syntymäpäiväkalenterin, kun niin pidän Kanteleen kutsu -kuosista. Ostin sitä vahakankaanakin, jos vaikka joskus saisi aikaan syöttötuolin pehmusteet tai ruokailualustan. Ja tarttuhan sieltä sitten ihan trikootakin mukaan. Ehkä, ehkä joskus.

Kalenterista sai aika pinon kortteja, enkä jaksanut kaikkia kuvata.

Laskeutuvaa, mutta niin arkaa

Kangas on aivan ihana, mutta aivan mahdoton. Mun ompelukone ja taidot eivät tähän kankaaseen pystyneet, mutta onneksi se sentään saumuria totteli. Koko paita on tehty siis saumurilla, minkä vuoksi kangasta on ainakin tuplakerrokset kauttaaltaan. Edessä on tuon kaksiosaisen kaula-aukon vuoksi neljä. Menekki oli kolmisen metriä. Pahoittelen kuvanlaatua.

Kangas on EK:sta ja nimeltään Blaze (5518053B200). Se laskeutuu ihanasti, mutta arvaanpa, että jos unohtaa ilman pesupussia pesukoneeseen heittää, näyttää koinsyömältä. Jo kaupassa pakassa oli reikiä. Ihan tämä ei vastaa mun kuvitelmaani valmiista, mutta menettelee. Palat on käsivaralla leikattu, kun tällainen joustava antaa niin paljon anteeksi.

EDIT: Aivan nyppyinen ilman pesukonettakin. Pesukoneen jälkeen (muistin sentään pesupussin!) jokainen sauma veti omituisesti, eikä paita enää asetu ollenkaan, vaan napa vilkkuu, kun laskokset roikkuu hieman liian alhaalla. En tiedä, onko vika ompelijassa vai kankaassa, mutta taisi tällaiset kangaskokeilut olla tässä.

70-luvun pappakalsarit minikoossa

Paidasta jäi jäljelle Pojan kesäasuun kangasta. Kun näistä tällaisen haalarimallin teki, kangas muuntautui varsinaiseksi kalsarikankaaksi. Omasta paidasta ei ihan tällaista fiilistä tullut. Kaava on taas jostain vanhasta valmiista asusta piirrelty, kun ei tässä mitään ihmeellisyyksiä ole. 

 Eipä taida vaan enää kesällä mahtua...

Wienin tuliainen

Kävin kesällä Wienissä ja löysin ihanan kangaskaupan. Siellä oli niin paljon ylitarjontaa kivoista kuoseista, että sain lopulta tuotua kotiin vain tämän ja toisen, jossa ihanaiset vintagenaiset kykkivät rantakivillä. En oikein tiedä, mitä siitä kankaasta saisi, kun se ei jousta. Tästä halusin kuitenkin paidan itselleni.

Toisena kankaana on vain väärinpäin käännetty resori, sillä en millään jaksanut odottaa kaupassa käyntiä. Ihan hyvin tuokin toimii. Kaava on piirretty vanhasta paidasta (kuten tässä). Yritin hieman muokata niitä mokia, joita tein viime kerralla eli leikkasin leveämmät hartiat, jotta hihanistutus onnistuisi paremmin. Tasapainon vuoksi tein ensimmäisessä onnistuneet asiat tässä huonosti. Esimerkiksi tuo kankaan kuviointi ei ole mitenkään anteeksiantavin vatsakummulle. Lisäksi resorikangas oisi voinut olla hieman isompi, niin se varmasti asettuisi kauniisti aina käytön jälkeen, eikä tarvitsisi tarkistaa. Noh mutta, ei näitä iäisyyksiä käytetä!

A:sta se alkaa

Mun mielestä aivan ihanaa kangasta, Toinen oli vähän toista mieltä. Tämä on Sampsukan antimia. Lisäksi on ihan vain mustaa resoria ja vetoketju. Olisin halunnut punaisen vetoketjunkin, mutta yritän olla ostamatta mitään ylimääräistä ja käyttää hieman enemmän mielikuvitusta, jotta kaapit edes tuntuisi tyhjenevän.

Haalarin kaavan otin kirpparilta ostamastani myrkynvihreästä retrohaalarista, jossa oli menty helpoimman kautta: neljä samanlaista osaa, mutta takaosiin hieman korkeampi kaulus ja etuosiin vetoketjukaistale. Resorit olisivat saaneet lahkeensuissa olla hieman tiukemmat, mutta kun noihin pieniin kokoihin on niin vaikea tottua. Joskus jalat ja kädet tuntuu paljon pienemmiltä kuin ovat ja joskus taas ihmettelee niiden suuruutta. Meneehän tämä. 

Erityisen ylpeä olen etupuolen kohdistuksesta. Vetoketjun kanssa se olikin helppo tehdä, mutta takapuolella saumurin sauma on vain vähän sinnepäin.

Toisinto haalarista

Samat perusspeksit kuin tässä, paitsi että kangas on Sampsukasta (Leaves). Aiemmin olen käyttänyt kangasta imetyspaidassa ja vaunuverhossa. Nyt taisi mennä loppuun, kun piti hihoihin jotain vanhaa trikoota lisätä.

Jalkapohjahaalari on käytössä osoittautunut kädet peittäväksi, mutta pohkeet paljastavaksi,  joten lisäsin pituutta resoreihin, ja samalla kavensin niitä hieman. Näin ei tarvinnut itse kaavaan kajota.