Pupusen menopeli

Pupu sai kulkuvälineen, mutta epäsuotuisat tuulet katkaisivat matkan. Jälleen ohje Suuresta käsityölehdestä 11-12/2009 ja käytössä jämälankoja. Napit ovat täältä.

Pupunen

Tällainen kaveri syntyi jämälangoista:

Se osaa myös breikata häntätupsullaan.

Ohje on Suuresta käsityölehdestä 11-12/2009. Pupu taitaa tarvita myös kulkuvälineen, josta pian kuvia.

Vihdoinkin!

Asetin itselleni tavoitteen syksyksi, mutta taisin alittaa sen puolella vuodella. Ensimmäiset seitsemän kerää meni mainiosti, muutaman viimeisen kanssa alkoi jo kyllästyttää.




Malli: Myhrerin ja Bradalin kirjasta Virkkaus. Vanha konsti, uudet mallit.
Lanka: Nalle 100 g = 260 m, 22 ja 32 / 10 cm
Menekki: beige (061) 900 g, t. harmaa (044) 100 g, v. pun. (574) 50 g, v. harmaa (043) 100g
Koukku: nro 4

Ohjetta muuttelin koon puolesta. Ketjusilmukoita ensimmäiseen kerrokseen tein 226. Rivejä tuli yhteensä 150. Yhteen riviin meni parikymmentä minuuttia, joten koko työ otti 50 tuntia. Aika hurjalta se kuulostaa näin jälkeenpäin, mutta suurin osa työstä valmistui luennoilla, joten ehkä tuo aikamäärä kertoo siitä, että olen käynyt ahkerasti koulua?

Torkkupeitto on kooltaan 120 cm * 165 cm, joten mukavasti lämmittää. Toinenkin oli niin tyytyväinen yksinkertaiseen pylväitä-ketjusilmukoita-ylihypäyksiä -malliin, että innostui kehumaan useaan otteeseen. Ja onhan toi pinta todella kaunis. Näin jälkeenpäin itseäni harmittaa raitojen värit, mutta saa nyt kelvata.

Ilokseni löysin myös etsimäni ohjeen. Muillekin tiedoksi, että se löytyy Mary Oljen Kauneimmat käsityöt -kirjasta!

Hemmottelua helmillä

Kun iso tyttö haluaa leikkiä prinsessaa, se suuntaa askartelutarvike-liikkeeseen ja ostaa helmiä. Helmet vaijeriin, muutama puristus pihdeillä, ja siinä on:

Eipä siinä ihan hirmuisen kauan mennyt, kun helmetkin oli valittu valmiiksi jo pusseihin. Ihastuin harmaamustavalkoiseen värimaailmaan, jossa oli ripaus savunsinistä. Tein edellisenä iltana illanvietossa myös toisen korun lasihelmistä:

Tähän helmien valinta ei ollut kovin vaikeaa, mutta värin päättäminen kylläkin. Korun isointa lasihelmeä ja lättäniä pienempiä oli niin monissa herkullisissa väreissä, etten oikein osannut päättää. Ja sitten - niin kuin aina - valitsin sellaisen värin, joka sopii kaikkeen. Mutta täytyy kyllä sanoa, että tylsyydestään huolimatta tuollainen harmaa on aika arvokas verrattuna niihin muihin. Tähän piti ostaa keskiosan riipukseen erillinen piikki, jota taivuttelin sitten lenkiksi toisesta päästä, mutta muuten oli taas ihan pujottamista vaiheriin.

Lopuksi vielä kaikki kolme korua yhdessä. Ruskean sain siis ystävältäni joululahjaksi.

Samaa vanhaa

Pipon tein uusiksi, kun se siltikin vain nousi ja nousi. Nyt on kavennukset tehty aivan lopussa, joten toivottavasti pysyy päässä. Tuli palmikoita tehtyä harvemmin kuin aikaisemmassa. Mutta tiedot ovat muuten samat.

Kummitytön kanssa askarreltiin pompuloita. Hän oli aika näppärä valitessaan kuosit, pujotellessaan lenksut pompuloihin ja kootessaan osat yhteen minun painettavakseni (tytön elopaino ei tähän oikein riittänyt).

Taas tuntuu siltä, että koulussa on hieman ollut tekemistä, kun näitä käsitöitä syntyy näin vauhdilla... Onneksi kuitenkin sain yhden mieltäni askarruttaneen asian ratkaistua, niin pääsen tekemään töitä, enkä vain märehtimään sitä, ettei etene.