Joululahjat osa 4: patalaput

Vanhalla kaavalla siskon sukista jääneistä langoista. Tämä on kyllä niin kiva välipalavirkkaus, ettei mikään. Lankana siis Maijaa.

Lisätietoa täältä.

Joululahjat osa 3: Sukkia siskolle

Sisko halusi koon 37 palatossut ja tein samalla sitten normisukatkin sille.

Lankana on Maijaa väreissä
- Tummanliila 292
- Pinkki 248
- Valkoinen 200

Yhteensä keriä meni viisi eli 250 g. Normisukkiin tarvitsi kerän pinkkiä ja kaksi valkoista. Palatossuihin tarvitsee yhden kerän tummanliilaa, yhden valkoista ja kaksi pinkkiä. Palatossut on tehty kaksinkertaisella langalla, jotta olisivat jämäkämmät ja kestävämmät. Jos tekee molemmat, riittää yksi tummanliila, kaksi pinkkiä ja kaksi valkoista.

Puikot oli lemppari-2,75:t.

Perussukat tuli ihan omasta päästä, palatossujen kokoamisohjetta katselin kyllä Käspaikasta. Mulla palat 1, 3, 6 ja 7 ovat pinkit. Palat 2 ja 5 liilat. Palat 4 ja 8 valkoiset. Neliön silmukkamäärä oli 18.

Joululahjat osa 2: kauratyyny

Sisko oli viime vuonna tyrmistynyt, kun ei saanut lämpötyynyä, kuten vanhemmat ja toinen sisko. Noh, nyt on - varatyynyliinoineen, jotta jompikumpi kangas miellyttää. Unohdin vain vuodessa, että tyyny olisi saanut olla hieman pidempi kuin 50 cm. Onneksi näitä on yksinkertaista tehdä uusia, jos on käytössä aivan mahdoton.

Joululahjat osa 1: Nahkavyö

Ostin jostain kaupasta ajat sitten vyön, joka on leveä keskeltä, kapenee vyötärön ympäryksen matkalla sentin levyiseksi ja jatkuu molemmista päistä noin 70 sentillä nauhana. Sisko ihasteli. Sanoi, että tarvitsee juuri samanvärisen tummanruskean. Kangaskauppaan vaan ei kannata mennä etsimään jotakin tiettyä, koska eihän sieltä löydy. Keinonahkoissa oli vain pinkkiä ja neonvihreää, mutta oikeasta nahasta löytyi piirun verran tummempi ruskea. Toivottavasti tämä kelpaa. =)

Ihastuin kyllä itsekin niin oikean nahan tuntuun, että saatan tehdä itellekin. Ja ehkä sille toiselle siskollekin. Viime vuonna yritin antaa erilaisia lahjoja, mutta valitsin juuri sen väärän vuoden - toinen sisko halusi myös kauratyynyn. No, tänä jouluna sai sen.

Ensimmäinen himmeli

Virkkuukerholla oli perinteiden mukaiset pikkujoulut. Osallistuin pukinkonttiin ensimmäisellä omatekoisella himmelillä. Solmut saattaa mennä vielä miten sattuu, mutta kyllä tuo lopputulos himmeliä muistuttaa. Pitäisi vaan jaksaa kostuttaa oljet, niin eivät murtuisi leikatessa.

Himmelin malli on kirjasta "Himmeli", jonka ovat toimittaneet Seinäjoen kalevalaiset naiset r.y:n työryhmä (1982).  Malli on numero 15, joista tein vain joitakin osia, kun aikaa oli niukasti.

Tarvikkeet:

- pussi (eli noin 50 kpl) 22 cm:n pituisia olkia

- patjaneula

- puuvillalankaa

Se uusi himmelikirja oli kovin varattuna kirjastossa näin joulun alla. Mutta mikäpäs kiire tässä. Ehdin ensi vuonnakin.

Hyvää joulua!

Huopaleluja

Erään ystävän eräälle pienelle meni toisintoja näistä ja näistä ja näistä. 

Villakangasmekko

Vuosi sitten ostin villakangasta, jotta saisin aikaan tämän mekon. No nyt on valmis. Malli oli tosi yksinkertainen ja helppo tehdä, en joutunut edes mistään ottamaan sisään, niin kuin yleensä tulee tehtyä. Voipi olla osansa myös venyvällä kankaalla. Kaavat on Modasta (5/2011).

Ruusuke on kiinni hakaneuloilla, jotta voi takinkin tämän mekon päälle laittaa.

Ruusuke

Tarvitsin uuteen villakangasmekkoon ja toisaalta myös valmistujaismekkoon ruusukkeen. Yritän noista kahdesta mekosta saada kuvia pikimmiten, mutta nyt ainakin tuo ruusuke.

Kankaat on omista kätköistä. Mukana on kahta verhokangasta ja yksi taitaa olla vuorikangasta. Kolme nappiakin tarvittiin keskelle. 

Kalloihin tarvittiin hieman ompelua. Muoto muistutti lähinnä levinnyttä palloa, jonka yläpäässä oli kärki ja alapuolella varsi. Keskellä on suorakaiteesta taiteltu ja putkiloksi kursittu valkoinen kangas. Kiinnityksen asettelussa oli hieman tekemistä.

Lilat osat on kieputeltu kahtiataitetusta kaitaleesta keskuksena ympärille ja valkoinen kukka on koottu pienenevistä ympyröistä, joihin kuhunkin on taiteltu yksi vekki. Muutamat lehtiset on myös vekeillä saatu muotoon. Lopuksi kukat on koottu asetelmaksi suorakaiteen muotoiselle pohjalle. Ihan hakaneulakiinnitystä ajattelin käyttää, jotta saa eri mekkoihin, ja mekkoja saa käytettyä myös ilman. Käsin tätä sai pitkälti puuhata.

Eroon vanhoista sohvatyynyistä

Kauan se aina ottaa yksinkertainenkin projekti. Puolet sohvatyynyistä sain vaihdettua jo aikaisemmin, mutta puolet jäi vaihtamatta. Olen yrittänyt löytää sopivanväristä vihreää, mutta oli aika vaikea saada samanväristä kuin noissa aikaisemmissa tyynyissä. Toinen toivoi, ettei kangas kiiltäisi, mutta kun muut ei ollut yhtään yhteensopivia. Saavat kuulemma silti jäädä.

South face -satiinikangasta (60 % puuvilla, 40 % polyesteri) otin kaksi tyynynmittaa eli 85 cm. Toiseen tein ohuita vekkejä kahdelle puolelle etupuolta ja toiseen kahden sentin paksuisia laskoksia toiseen reunaan. Vekit on siis ommeltu oikealta puolelta, laskokset nurjalta. Tyynyissä on jälleen vetskarit pesemisen helpottami-seksi.

Paperitähdet

Joulukortit seuraavalle kolmelle kerralle on nyt askarreltu ja jämiksi jäi taas kartonginsuikaleita.

Tein niin kuin ennenkin, eli väänsin ne tähdiksi.

Pöllökoru

Taas vaikein askartelu ikinä: kiinnitä yksi osa toiseen. Mutta kesästä asti oon tätäkin hautonut. Matkalta, torilta, ostettu koru sai ketjunsa.

Joulupallot

Kaupoissa näkyy jo kaikenlaista joulujuttua, joten jos nyt sitten minäkin. Tein siis stryroxista, huovasta, nauhoista ja puurimasta joulupalloja ikkunan eteen kiinnitettäväksi. Osa nauhoista löytyi kaapista, puurima isän kätköistä ja loput tarvikkeet ovat täältä.

Pohjana on siis styrox-palloja, joihin merkitsin kuusi eri osiota. Piirsin yhden piirin pallossa olevan valun mukaan ja jaoin piirin kuuteen osaan. Osien mukaan kolmella viivalla etsin suunnilleen pallojen navat ja piirtelin sitten napojen ja ympärykseen merkkaamieni osioiden välille viivat. Mattoveitsellä tein viillot navasta napaan kuusi kertaa.

Huovasta leikkasin kuusi suorakaidetta: pituus on (pallon piiri/ 2)+ 1 cm ja leveys (pallon piiri/6) + 1 cm. Suorakaiteista leikkasin käsivaralla kulmat pois suunnilleen tämän muotoiseksi.

Seuraava vaihe oli tökkiä kankaanpalan reunat styrox-pallon viiltoihin. Aloitin keskeltä molemmilta puolin mattoveitsen terällä. Jos huopapalan muoto ei ollut ihanteellinen, tässä vaiheessa leikkasin vielä ylimääräiset siivut kankaan reunoista pois. Napojen kohdalla sukkapuikolla sai kankaan kärjen hyvin pallon sisään. Huopa joustaa sen verran mukavasti, että rypytkin sai yleensä venytettyä sileiksi. Ja toistoa kuusi kertaa.

Nauhaa tarvitaan melkoinen määrä eli 6 * pallon piiri + ruusetti + riipustinnaru. Kuumaliimalla kiinnitin kolme narua pallon ympäri. Laitoin ripustinnarun seuraavaksi kuumaliimalla ja päälle erilaisia rusetteja. Rusettien päät on kuumennettu kiinni tulella. Varmistin kiinnityksen päättömillä nuppineuloilla sekä ylhäältä että alhaalta.

Lopuksi vielä narujen toiset päät kiinni maalattuun puurimaan ja valmis!

Kiinnityspaikasta riippuen saatan vielä liimata rimaan ripustinnauhan.

Muutamaan palloon käytin aiemmin tekemääni ensimmäistä pitsinauhaani.

Lämpöä avioliittoon!

Samalla idealla kuin ennenkin, mutta kymmenisen senttiä pidempänä. Kilo kauranjyviä riitti silti hyvin. Lämmitys onnistuu siis mikrossa. Itse laitan aina täydellä teholla 1,5 minuuttia. Mikron pohjalle on hyvä laittaa talouspaperin pala, ettei tyyny mene likaiseksi. 

Parin vuoden projekti

Sain mä kesällä joitakin projekteja sentään loppuun. Yksi oli tämä jo pari vuotta sitten aloitettu huivi. Huivi ois varmaan valmistunut vaikka kuinka kauan aikaa sitten, mutta kun piti sitä ennen saada valmiiksi paita, lapaset ja pipo, jotta jämälangat ois kaikki saanut tuohon huiviin. Pipon kanssa luovutin jo - ostan sitten lisää lankaa, jos niikseen tulee. Paidankin hihat laitoin jo uusiksi. Ehkä laitan siitä pian kuvia. Ja lapaset aion myös korjata, kun ne jäi himppusen liian lyhyiksi. Mutta nyt on huivi valmiina:

Lankana on Gjestalt Naganoa, keriä ehkä viisi tai kuusi. En tiedä, kun sekosin laskuissa. Kuvio on oma ja huivi ihan suora. Ensin se meni kolme kertaa kaulan ympäri, mutta vettymisen jälkeen kai viisi.

Onni on... uusi ompelukone

En ole lainkaan yhtä innostunut pussin uudesta sisällöstä kuin olen uudesta laitteesta, jolla pussin saa aikaan. Nahka ompelumateriaalina osoittautui haastavaksi, sillä ohuena se venyi ja vanui joka suuntaan, mutta nuppareiden käyttö oli kuitenkin aika hankalaa materiaalin tiheyden vuoksi. Tällaiset pienet työt meni hyvin, mutta isommissa saa varmaan venytellä lopputulosta.

Olisin halunnut pussiin koristeommelta, mutta juuri tuon venyvyyden vuoksi koristeompeleet olivat vähän mitä sattuivat. Kaksinkertaisella materiaalilla olisi onnistunut, mutta en jaksanut mitään paksua ruveta taiteilemaan, kun tarkoituksena on vain suojata kosketusnäyttö naarmuilta. Pussi on napakka, joten siinä on vähän vielä venymisen varaa. 

Kynttilänjalat

Äidiltä sain mattavalkoiset kynttilänjalat, joissa oli jos jonkinmoista värillistä viirua ja maali osin kulunut. Meillä oli vielä keittiön kaappimaalia jäljellä, joten käytin luonnonvalkoista/harmaata Miranolia näihin. Ovat käsintehtyjä, koska sorvijälki on erilainen useissa osissa.

Kirjahylly

Tämän lupasin tehdä jo yli vuosi sitten makuuhuoneeseen. Vihdoin se on valmis, eikä kiukkuakaan juuri tehdessä esiintynyt. Makkarissa on siis palkin ja työhuoneeseen vievän seinän välissä noin 18 cm:n syvennys, jonka päätin jo esittelyssä täyttää puolikkaalla kirjahyllyllä. Kirjahyllyn päälle saatiin jo aikoja sitten Toisen mummon tekemä ryijy, ja sen perusteella sitten määräytyi kirjahyllyn korkeus.

Isä hankki ja sahasi laudat, Toisen kanssa kohdistettiin ne ja tehtiin ruuveille ja tapeille poranreiät. Minä maalasin ja yhdessä laitettiin kasaan. Vastaan hankasi seinät ja lattia, jotka todettiin toisiinsa nähden aivan vinoiksi. 

Hieman päänvaivaa aiheutti oma vaatimus siitä, että hylly olisi uudelleen kasattava. Oikealla kuvassa näkyy ovenkarmi, joka estää tehokkaasti sen, että hyllyn olisi voinut vain työntää paikalleen. Osaset piti nostella karmin ohi yksitellen. Lopulta päädyttiinkin kulmarautoihin hyllyjen kannattimina, koska se nyt oli vain helpoin vaihtoehto. Ulkokulmiin laitettiin sentään ruuvit, mutta aika hyvin tuo pysyy kasassa seinien puristuksessa - olkoonkin, että ne seinät ovat aivan vinot.

Kirjojakin mahtuu vielä!

Villikset

Villasukat tein itselle, kun tarvitsin pienen viikonlopputyön. Ovat toisinto näistä. Lankana on tosin Gjestalt Nagano, ja tein viisi silmukkaa enemmän varteen, koska lanka oli hieman Nallea ohuempaa, mutta pienemmillä silmukoilla olisi pitänyt mennä, niin olisivat napakammat.

Kesäpaita

Olin kaupassa hamstraamassa lankoja ja siellä oli ihana ruosteenpunainen virkkauslanka. Keriä ei ollut kuin yksi (200 g), mutta se riitti tähän toppiin oikein loistavasti. Varmistin riittävyyden sillä, että toisina puikkoina käytin seiskan pyöröpuikkoja.

Ideana on siis oikeiden ja nurjien sekä pienempien ja isompien puikkojen vuorottelu. Näin toppiin sai selkeän raitakuvion. Silmukoita on lisätty ylöspäin  mentäessä, mutta muuten malli on yksinkertainen eli yläreuna on suora.

 Kuvissa näkyy nyt myös se toinen farkkumekko, josta tein vähän lyhyemmän kuin edellisestä.

Ohje: oma (ks. alla kuva)
Puikot: 3 & 7 pyöröt (+ apupyöröpuikko)

Lanka: Esito virkkuulanka tex 74 X 4, väri 9025, 200 g = 650 m

Menekki: alle 200 g

Ohjetta, kuten viime aikoina muitakaan postattuja ohjeita, ei ole testattu. Huomiot otetaan vastaan kiittäen!

Kamerapussi

Ostin itselleni pokkarin, kun en jaksanut matkalle raahata järkkäriä enää. Kuvien laatua en ole vielä päässyt kunnolla tarkastelemaan, mutta ainakin kätevä tämä uusi oli. Älyvempaimia on lähipiirissä kiitelty niin vuolaasti, että älymuotokuva-toiminto sai nauramaan. Äly tarkoittaa, että kamera havaitsee kuvattavan kohteen hymyn ja nappaa kuvan.

Kameralle piti tietenkin viimeisenä iltana alkaa kyhätä kameralaukkua. Pengoin laatikoista vahvaa kangasta, ja pehmikkeenä taitaa olla jotain patalappuihin tarkoitettua huopaa. Aika paljon joutui käsin pistelemään, kun tuo niin pieni kuitenkin on. Kiinnitys on yksinkertaisesti tarranauhalla. Muistikortille paikan olisin halunnut myös, mutta siihen ei ollut aikaa.

Kankaan tiedot

Onkohan näillä neulottu jo tarpeeksi?

Perusvillapaita

Edellisessä postauksessa vilahti jo farkkumekko, jonka kyhäsin vanhoista housuista. Tässä se on taas uudelleen. Valmiina on myös toinen farkkumekko. Se varmaan esiintyy seuraavassa postauksessa yhdessä neulotun topin kanssa, joka sekin on jo valmiina.

Kuvassa on myös villapaita, joka valmistui jo hetki sitten, mutta johon en ole ohjetta ehtinyt kirjoittaa kuin vasta nyt. Kaupassa ihastelin näitä värejä, mutta kerällä näyttivät paljon paremmilta kuin neulottuna. Paitana värit ovat mulle liian hailakoita, mutta Toinen sanoi pitävänsä kovin. Musta tää näyttää jo valmiiksi mökkivillapaidalta, kun alpakkakin on muutaman käyttökerran jälkeen venynyt.

Halusin löysän ja laskeutuvan mallin. Tulos oli hieman erilainen kuin kuvittelin, mutta omanlaisenaan ihan kiva. Tykkään siitä, että neule on kevyt, koska lanka on niin ohutta.

Malli: oma (ks. alla kuva)

Puikot: 3

Langat: Drops Baby Alpaca Silk, 50 g = 167 m

Menekki: 400 g eli kaksi kerää joka väriä (350 g riittää, jos tekee yksivärisen)
Koko: S/M

Uusinta menee uusiksi

Pesukoneen vaihtuessa pienensin vanhan ihanan villapaitani nukkekokoon. Nyt yritin sitten tehdä kopion vanhasta suosikista, mutta ilmeisesti liian paksulla langalla tai liian vähillä silmukoilla.Tuli hieman isompi, mutta ei tää vieläkään ole tarpeeksi mulle.

Onneksi on minua pienempiä. Lankana oli Maija ja puikkoina varmaan kolmoset. Kahdeksan kerää meni korkeintaan. Paremmat ohjeet täällä.

Surkuhupaisan  näköinen tämä yksilö.Pituutta olisi voinut vielä ehkä jotenkin venyttää, mutta kauluksesta tuli aivan liian tiukka mun käyttöön.

Lampusta kynttilälyhty

Syksyllä kävin Turussa seikkailemassa ja löysin Manhattanin kirppikseltä 70-luvun lampun. Noita pallerokuvioita taisi siihen aikaan olla kaikissa kaapin ovissa. Myös yhdellä ystävällä on kolmikartioinen lamppu, ja kartioiden pohjissa on samanmoisia ympyröitä. 

Lamppu oli aivan toimiva, mutta vähän huonostihan tuo värjätty lasi oikeasti valoa antaa. Niinpä ruuvasin johdot ja kuvun irti ja käänsin lampun toisin päin. Sisälle on hakusessa vielä peltirasian kansi, jotta steariini ei vuoda kynttilälyhdyn pohjalle. 

Muutama synttärisankari on saanut piirtämiäni kortteja. Mallit löytyivät verkosta googlettamalla, mutta en tietenkään enää löydä kuvia, että voisin linkittää niihin.