Seitsemät villasukat

Muitakin lasten tärkeitä aikuisia muistin lukukauden lopuksi. Aloitin ihan hyvissä ajoin, mutta kyllä viimeisten kanssa tuli silti kiire... Hullun touhuahan tämä on tikuttaa näin monet, mutta eipä tarvinnut kovin päätään vaivata, sillä villasukat käy kaikille.

Nämä pinkkivalkoiset aloitin 48:lla silmukalla. Kiertäen neulottua joustinta on 15 kerrosta, jonka jälkeen on kaksi riviä valkoisella oikein. Tein Ludvig-sukan mallikertaa kirjasta Säpinää sukkiin keskimmäisillä 42 silmukalla (3 + 3 takana vain oikein). Kavennukset ovat lopussa ensin joka toinen kerros ja kuudesta silmukasta puikolla joka kerros. Kauniimpi tuo malli olisi ohuemmalla langalla, kuten ohjeessa on. Lankana muistaakseni Nalle, puikkoina siten kolmoset.

 

 

 

Viininpunaiset ovat tämän kevään Seitsemää veljestä, puikkoina olen todennäköisesti käyttänyt 3,5-millisiä. Nämäkin aloitin 48 silmukalla. Varressa on kymmenen kerrosta kierrettyä joustinta. Tämän jälkeen mallikertaa: kolme kerrossta oikein-nurin, välikerros oikein ja kolme kerrostanurin-oikein, välikerros oikein. No- tai on-kerroksia tuli viisi ennen kantalappua, mutta viimeisen kokonaan oikein kerroksen jätin tekemättä, jotta kantalapun jälkeen ensimmäinen kerros olisi vain oikein. Kantalappuun tuli 24 kerrosta, kantapohjan jaoin 8-8-8. Kun sukat rivejä oli yhteensä 17, aloitin kärkikavennukset eli kavensin 2 nurin yhteen tai ylivetokavennuksella reunoisssa. Ihan viimeiset kuviot jätin tekemättä, ja kavensin joka kerroksella.Yksi kerä riitti juuri ja juuri.

 

Näissä minutissa sukissakin on Seitsemää veljestä, puikot 3,5:t, 48 aloitussilmukkaan ja kymmenen kerroksen kierretty joustin alussa. Taimitarhan Raelapasten mallikertaa tein seitsemän kertaa ennen kantalappua. Kantalapussa on 24 kerrosta, kantapäässä silmukat niin ikään jaettuna 8-8-8. Sukkaosassa vähensin silmukoita 44:ään ja tasasin mallikerran tarvitseman määrän silmukoita toiselle ja kolmannelle puikolle eli pohjassa kuviota ei ole. Kun mallikertaa oli tehty 18 kertaa, jatkoin mallikertaa muutoin, mutta jätin molemmissa reunoissa langankierron tekemättä. Näin vähennykset alkavat siis toisella kierroksella. Jotenkin soveltelin nuo ihan viimeiset niin, etten aivan kärkeen asti nostoja tehnyt, ja silloin kavensin jo joka kerroksella. Yksi kerä riitti nippa nappa.

 

Samalla mennään: Seitsemän veikkaa, puikot 3,5, aloitus 48:lla, 10 krs kierrettyä joustinta. Siirsin silmukoita kolmelle puikolle 13-21-14, jolloin tein mallikertaa vain keskimmäisillä puikoilla, ja takana oikeaa. Malli on kirjasta Kauneimmat neulemallit (Nro 22, Stanfield, Gummerus).Vissiin tarvitsisi vaaleampaa ja ohuempaa (ja ehkä puuvillaisempaa) lankaa, jotta näyttäisi nätiltä. Jotenkin söhryä näin paksulla villalangalla. 

Mallikertaa tein kahdesti, sen jälkeen kantalappuun 24 kerrosta 27 silmukalla, eli kantapohjan jako oli 10-7-10. Jalkaosaan mallikertaa vielä neljästi, jonka jälkeen kavennukset joka toinen kerros (epäilen hieman näitä muistiinpanojani, joten varovasti):

1. Päätä reunimmaiset kuviot eli kahdella ylivetokavennus. Muutoin mallin mukaan eli nurjaa, paitsi kolme keskimmäistä silmukkaa.
2. Päätä kaksi nurin reunoissa. Muutoin mallin mukaan eli nurjaa keskimmäisintä silmukkaa lukuun ottamatta.
3. Kuin numero 2.
4. Kavenna joka kerroksella 3 nurin yhteen.
5. Päätä loput 8. 

Lankaa ei kovin paljon näidenkään jälkeen jäänyt yhdestä kerästä. 

 

Näistä seuraavista en näköjään ole tehnyt mitään muistiinpanoja. Harmaa lanka on muistaakseni Seitsemää veljestä sekin ja muut ovat ohuempia jämälankoja. Värit olivat kaksinkertaisina. Mallina on broken seed (video-ohje). Koska malli ei ole mitään superjoustavaa, tein nilkkaan erikseen  joustinta. Näin ei myöskään tarvinnut tapella mallin jatkumisen kanssa tuon kantapään yli.

 

 

Oppimiseksi voisi laskea sen, että tällaisessa neulemallissa värit saavat olla suhteellisen räikeitä, jos päävärinä on tummanharmaa. Nuo murretut punaiset muuttuivat hieman tunkkaisiksi harmaan alla.

 

Vihreisiin sukkiin tarvittiinkin sitten jo kaksi kerää Seitsemään veljestä, sillä koko oli jotain 45:n paikkeilla. Aloitin 52:lla silmukalla ja joustinta on 15 kerrosta. Tämän jälkeen vähensin neljä silmukkaa (48 s) ja aloitin mallineuleen: ensimmäisellä kerroksella neulotaan 1o1n-joustinta ja sen jälkeen tulee kaksi oikeaa kerrosta. Tätä tein kymmenen kertaa. Yhdennellätoista mallikerralla tein joustimen jälkeen vain yhden oikean kerroksen, jotta toinen säästyisi kantalapun jälkeiselle poimintakerrokselle. Kantalapussa on 26 kerrosta ja kantapäässä suhdeluvut 8-7-8. Silmukat vähensin 44:ään. Jalkaosan päälle jatkoin mallikertaa 20 kertaa. Kavensin joka toinen kerros, kunnes silmukoita oli 24, jonka jälkeen tein kavennukset joka kerroksella.

Ja sitten ihan perussukat, joihin koitin räveltää jotain kuviota vihreällä. Tylsät, mutta lapsi sanoi, että harmaat ois hyvät.

Pari piirakoita ikävää lievittämään

Neuloin lapsen opettajalle läksiäislahjaksi villasukat perinteiseen tyyliin. Lapselle neuloin samanmoiset kaipausta lievittämään: sukat voi laittaa jalkaan, kun tulee ikävä. Lankana on Seitsemän veljestä, värinä 390.

Koon 25 villasukat on tehty 36 silmukalla. Mallikerran lähtökohtana oli kolme nurin, nelkä oikein, langankierto, silmukka, langankierto, neljä oikein ja kolme nurin. Kolmen mallikerran jälkeen tein kantalappuun 18 kerrosta. Kantalapun jälkeen jaoin kantapohjaan silmukat 5 - 8 - 5. Kymmenen mallikerran jälkeen päättelin.

Puoli vuotta kirittävää

Voi että, kun jonossa olisi vaikka kuinka monta työtä esiteltäväksi, mutta kun aika ei riitä. Tuntuu, että tänne saattamiseen menee saman verran aikaa kuin itse työn tekemiseen. Toisaalta aikaansaannoksista voi nauttia pidempään, kun hetkeksi pysähtyy niiden äärelle. Ei sitä arjessa tule ihasteltua lapsen paitaa, vaan toteaa, että kengät jalkaan, nyt mennään!

 

Joululahjaksi siskolle tein villasukat pyynnöstä. Ja siis toinen ehti jouluksi, toinen välipäivinä. Ja ilmeisesti tein toisetkin sukat jollekulle toiselle. Ei mitään muistikuvaa, mutta käsittelemättömien kansiosta löytyivät. Lankana vissiin Nallea, ja siinä tapauksessa kolmosen puikot.

Kiitoksia

Tämäkin teksti on jo viime keväältä:

 

Koitan epätoivoisesti tyhjentää kaappeja langoista ja kankaista. Kankaiden puolella olen onnistunut melko hyvin, sillä ompelematta on vain muutama kangas, jotka ajattelin tähän mennessä kevättä saada vaatteiksi. Lankojen saralla en ole ihan niin onnistunut, sillä fysiikka ei kestä samalla tavalla neulomista. Mutta jotain sentään eli villasukkia kolmet parit kiitokseksi hyvästä työstä. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.

Nämä naisten villasukat ovat noin kokoa 38. Lankana on vaaleanruskeaa Jannea (452) hieman päälle kerä ja loput Sockista. Ohje on täältä ja aiemmin olen tehnyt melko samanlaiset. 

Miesten villasukkiinkin halusin jotain eloa, joten koitin broken seed -neuletta tällä ohjeella. Aloitin 60 silmukalla, joita neuloin 15 krs oikeat kiertäen.  Neuloin kerroksen oikein ja vähensin samalla 4 silmukkaa. Sitten tein neljän kerroksen broken seed -neuletta kuusi kertaa. Tämän jälkeen taas alun resoria 10 kerrosta. Kantalappuun tein 26 kerrosta, ja kantalapun kavennuksien jälkeen puikoilla oli 8 silmukkaa. Siirsin etupuikoilta silmukoita sivuun niin, että toisella ja kolmannella puikolla oli 11 s. Tähän määrään kiilakavensin myös ekan ja vikan puikon silmukat. Sitten sopiva määrä posotusta ja aika pikainen jokapuikonkavennus.

Lankana on vaaleanruskea Janne (452) sekä Socki Stonewash (granite, B115).

Kolmansissa villasukissa on niin ikään pohjavärinä vaaleanruskea Janne (452). Socki Stonewashilla (granite, B115) on saatu vähän väriä.

 

Joululahjat 9: Villasukat kummitytölle

Joo, edelleen näitä postailen. Sain kyllä vuoden alussa vietyä, mutta nyt vasta editoitua kuvan ja kirjotettua. Malli on oma, joskin apua katsoin kirjasta "Japanilaiset neulemallit" (Hitomi Shida).

Kolmosen puikot ja Socki Stonewashia (Granite-väri).

Joululahjat 7: juna oli hitti, vaan ei tämä

Toisenlaiset junat kiinnosti lapsia enemmän kuin sukat, mutta pienemmän kiusaksi tein niin pitkävartiset, että niitä on hankala kiskoa pois. Vaan saa se nämäkin lattialle huidottua. Pienemmät tein, kun en jaksanut mallitilkkua vääntää, ja ne lähtivät kummitytön perheeseen. Ja sitten on valmiina vielä yksi sukka, jossa varren makkarat oli eri tavalla kuin meille jääneessä sukassa, joten ehkä sillekin vielä pari jossain kohti.

Lankana muistaakseni Gjestaltin Maija (vai Janneko se ohuempi on?). Puikot varmaan kolmosen.

Joululahjat 6: Äidille pitsisukat

Äiti sai tänä vuonna villasukat, vaikka varastoissa taitaakin olla vanhoja käyttämättömiä. Jouluaatoksi nämä eivät valmistuneet, vaan lahjojenjaossa lähetin äidille viestin.

Lankana on siis Novitan Nallea (533) ja ohjekin Novitan sivuilta. Kuviota en oikein ehtinyt oppia neuloessani ja siksi sukkia ei voinut tehdä siinä sivussa, vaan piti keskittyä kaavioon. Varteen tein vain kaksi mallikertaa, kun pelkäsin langan loppuvan, mutta olisi kerästä saanut ihan hyvin tehtyä (oisin voinut tietysti vain tarkistaa ohjeen menekin).

Mun makuun malli on ehkä hieman löysä. Toivon, että äidin himppasen isommalla jalalla se on juuri sopiva, eikä sukat pyöri jaloissa. Puikot oli 3,5:t.

Joululahjat 5: villasukat siskolle

Kahdet villasukat ehdin aatoksi, tässä niistä toiset. Piirakkavillasukat  Socki-langasta, värinä Brick Rose. Kolmosen puikot taisi olla.

Onhan näitä tehty, mutta niin rakas malli. Ja helppo!

Joululahjat 4: villasukat ystävälle

Sain joululahjaksi Hitomi Shidan kirjan "Japanilaiset neulemallit". Koska joululahjojen teko oli vähän myöhässä, päätin heti kokeilla muutamaa mallia. Ystävälle tein mallilla nro 25 Socki-langasta villasukat. Väri on Brick Rose. Kolmosen puikot taisi olla. 

Tein valehtelematta kärjen kavennuksen kymmenen kertaa, enkä vieläkään ole tyytyväinen, mutta sentään säällinen se nyt on. Silmukoita olisi myös pitänyt olla vähemmän, sillä mun makuun nää jäi aika tossuiksi, vaikka napakasti neulonkin. Malli tulisi kauniimmin esiin ohuemmalla langalla, mun visioissa tämä olisi ollut hieman sirompi ja klassisempi. Kuvakulma ei yhtään auta valehtelemaan, eivätkä nuo housunpuntit sukkien sisällä.

OHJE SUKKAAN (mallikuvio kirjassa)

Aloitin siis 56 silmukalla ja neuloin 9 krs kiertäen oikein - nurin -neulosta. Jaoin silmukat kolmelle puikolle: 15- 27 - 14, joista ekalla ja kolmannella jatkoin joustinta, keskimmäisellä tein mallikuviota niin, että ensimmäiset että viimeiset neljä silmukkaa neuloin nurin kärkikavennuksiin asti. Neuloin kuvion rivit 1- 36. Tämän jälkeen tein kantalapun 1. ja 3. puikon silmukoilla: 25 krs. Kantalapun kavennukset aloitin, kun jäljellä oli 11 s. Poimin silmukat reunasta, jatkoin mallineuletta alusta ja tein kiilakavennukset joka toinen kerros siihen asti, että molemmilla puikoilla oli jäljellä 14 s. Kun olin tehnyt kaksi mallineulekertaa (yhteensä koko sukkaan), aloitin kärkikavennukset:

Keskimmäinen puikko:

1. krs: 2 nurin yhteen puikon alussa ja lopussa, muutoin mallikerran mukaisesti

2. krs: sama

3. krs: sama

Tästä eteenpäin tee 1. puikon lopussa ylivetokavennus joka kerroksella ja kolmannen puikon alussa 2 o yhteen -kavennus joka kerroksella.

Mallikerroksella:

4. krs: alussa 2 o yhteen, lopussa ylivetokavennus; muutoin mallin mukaan

5. krs: 5 o, ylivetokavennus, 2o, 1n, 2o, 2o yhteen, 5o

6. krs: 5 o, ylivetokavennus, 1o, 1n, 1o, 2o yhteen, 5o

7. krs: 5 o, ylivetokavennus, 1n, 2o yhteen, 5o

8. krs: 5 o, nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli, 5o (oikea sukka)

           5 o, nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli, 5o (vasensukka)

9-12. krs: puikon alussa ylivetokavennus, lopussa 2o yhteen 

13. krs:  nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli (oikea sukka)

              nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli (vasensukka)

Neulo krs. loppuun ja päätä viimeiset 10 s yhteen.

Joululahjat 1: Yllätyksettömät

Isä toivoi jälleen villasukkia. Tein ihan tällaiset yksinkertaiset. Isompi lapsi valitsi langat, jotka ovat Seiska veikan Simeoni (128) ja Multiraita (240). Edellisistä poiketen tein vähemmillä silmukoilla. Toivottavasti en mennyt nyt ojasta allikkoon.

Jämistä tein pienemmälle lapselle lapasset, ja kun ne näyttivät niukahkoilta kädessä, tikutin toiset, jotka voi laittaa näiden pienempien päälle. Nyt on kauppahanskaa pahemmillekin pakkasille. Puikot molemmissa 3,5.

♥ Terveiset mummolle sinne jonnekin! ♥

Samistelupipot

Viimeisen vuoden aikana on pitänyt vähän kiirettä, enkä ole tätä blogia priorisoinut. Lähitulevaisuudessa ei ole yhtään sen rauhallisempaa luvassa, mutta josko uusi vuosi alkaisi hieman hitaammin, ennen kuin taas sitten kiihdyttää vauhtiaan. Nyt ainakin aivan käsittämättömän sekavassa järjestyksessä makupaloja viime vuodelta ja viimeisen vuoden ajalta. Nämä taisivat valmistua edellisvuoden joulukuussa.

Tein itselleni liian pienen. Sitten tein sopivan. Esikoinen sattui saamaan nyt The Pipon, joskin hieman muokkasin alkuperäistä ohjetta muunkin kuin silmukkaluvun suhteen. Aloitin neljällä sentillä joustinta, muutin suuntaa ja jatkoin toiset neljä senttiä joustinta. Sitten tein ohjeen mukaan päälliosan ja neuloin sisälle sileällä toisen pipon. 50-senttiseen päähän meni ehkä 120 g.

Järkevä tämä pipo ei tuollaiselle maassa pyörivälle lapselle ole, koska lankaan tarraavat maailman kaikki risut ja männynkävyt. Pipoa ei ole vielä pesty, mutta se on aika lailla huovuttanut osan kuviostaan pois. En ymmärrä, kuinka tämä kestää pesua, niin kuin etiketti lupaa.

 Lankana on Gomitolin Alpaka 70, värinä 13. Kerässä on 80 m.

Omaani taisi tulla 90 silmukkaa joustinneuleeseen ja kolmekymmentä lisää itse pipo-osaan. Ja sit jotnekin, hukkasin taas muistiinpanot. Sisäsilmukoita tein 90, jotka neuloin sileänä. Tupsu on H&M:n avaimenperästä.

Vielä täällä

En ole kadonnut, vaikka välillä mielessä käykin, että pitäisikö aikansa käyttää johonkin muuhun. Käsitöitä tietenkin teen ja olen jopa suurimman osan töistä kuvannut, mutta kuvien saattaminen koneelle ja kuvienkäsittelyohjelman läpi tuntuu vähemmän tärkeältä. Viime aikoina olisi pitänyt käsitellä monen kuvan sarjoja, ja se estää aloittamasta. Siispä tässä verryttelyksi villasukat, joista ei kuvasarjaa tarvitse taiteilla.

Esikoisen päiväkotiryhmässä eräs äiti etsi kiivaasti lapsensa villasukkia. Selvisi, että vain muutamat kaapista löytyy, joten tein esikoisen kaverille nämä (kylläkin jo maaliskuussa). Pienemmälle sisarukselle laitoin siniset, joita en ollutkaan vienyt vielä hyväntekeväisyyteen.

Villahaalari pienemmälle kummitytölle

Isompi kummilapseni on niin iso jo, että ostin lahjaksi ompelukoneen. Pienemmälle tein lämmikettä tälle ja todennäköisesti ensi talvellekin. Ensimmäisessä kuvassa villahaalari on 74-kokoa käyttävän päällä, toisessa kuvassa metrin pätkällä.

Eiköhän siis mene siltä väliltä olevalle lapsellekin. Ohje on Dropsin Wild Blueberries ja lankana ehdotetut Karismat. Omani sitten meni tämän talven ihan vain ommelluilla merinokerrastoilla. Langat on, mutta elämä tuli tielle. Ihan kiva elämä tosin.

Tuntemattomille

Virkkuukerho keksi osallistua yhdessä hyväntekeväisyyteen. Mä sain tehdä perheelle vauvanpeiton ja junasukat. Peittoon käytin virkkuukerhon perhejuhlien tietovisalappusia alkuna ja kokeilin myös pitsiä tuohon reunaan neuloen. Junasukat on Taito Pohjanmaan ohjeella, mutta varsissa yksi mallikerta enemmän.

 

 

Tykkäsin niin neuloa nuo junasukat, että laitoin puikoille toiset. Mulla ei ole mitään tietoa, mihin nämä päätyivät. Ajatuksena ainakin oli viedä ne johonkin joululahjakeräykseen, mutta mielikuvaa sellaisesta ei ole. Toivottavasti jossakin jotakuta lämmittävät.  

Tusina suoraan käyttöön käymättä lankalaatikon kautta

Tilasin tusinan keriä Adlibrikseltä, kun keksin taas pakkotyötä itselleni: onhan tällekin vauvalle saatava oma peitto. Tajusin kyllä valita yksinkertaisen mallin ja kieputtaa ohuen langan kaksinkertaisena puikoilla. Kyllä sitä silti tällaiseen 80 cm * enemmänkuin80 cm peittoon saa aika monta tuntia kulumaan. Ehkä aikaiseksi samalla myös yhden migreenin.

Lanka: Adlibris Baby Merino; 50 g = 180 m; 26 s & 34 krs / 10 cm

Menekki: 10 kerää eli 500 g

Puikot: 4:n pyöröt (80 cm)

Ohje: Klompelompe - Ihania neuleita lapsille, Paijuupeite

 

Meillä on jo yksi pienempi isoäidin neliöistä koottu peitto esikoisen vauva-ajalta, joten tein tästä isomman, jotta menee mukavammin sitten taaperollekin rattaissa. Ohjetta muutinkin niin, että lisäsin alkusilmukoihin neljä mallikertaa eli 24 silmukkaa. Koko ajan neuloin tuplalangalla, ja kun viimeiset kaksi kerää olivat puolivälissä, aloitin helmineuleen reunaan.

Kaksi muuta kerää tusinasta sai muotonsa jo aiemmin pipon muodossa.

Kuvausrekvisiittaa

Tein serkulle kuvausrekvisiitaksi Klompelompen vauvan jässikkämyssyn ja siihen sopivan kapalon. Ja sitten tein vielä yhden myssyn meille.

Lankana on Adlibriksen BabyMerinoa värissä Light sea green (50 g = 180 m, 26 s, 34 krs / 10 cm). Serkun lakin tein ohjeen mukaan - mutta kaksinkertaisella langalla ja kolmosen puikoilla ja 3,5:n koukulla - joskin unohdin tampin nappeineen. Kuvassa näkyvään omaan myssyyn sen muistin laittaa, mutta tässä isommassa koossa (1 - 3 kk) olisi mallikertoja voinut olla yksi vähemmän lakin päänympärykseen nähden. Pituus ei kuitenkaan ole häiritsevä, kun myssyn vetää hyvin alas niskaan.

Sekä pienempään että isompaan myssyyn meni reilusti alle kaksi kerää, kapaloon taas muutaman metrin yli kaksi. Kapalon loin aivan mututuntumalla ovaalinmuotoiseen pohjaan. Lisäsin sopivissa paikoin puolipylväitä, tein hetken aikaa lisäämättä ja lopussa kavensin saadakseni kuppimaisen muodon. Reunaan virkkasin viuhkoja kuudella pylväälläl joka kolmanteen silmukkaan.

Kapaloon mittasin pohjan leveydeksi n. 17 cm ja pituudeksi 26 cm. Ympärysmitaksi sain n. 70 cm. Meidän "pikkuinen" oli tähän jo aivan liian iso, mutta onneksi virkkaukset joustaa. Vastasyntyneestä saisi kapaloon ihanan sykerön, mutta jo hetken maailmaa nähneellä ei polvet enää taipuneet suuhun.

Oikeissa kuvauksissa meillä oli myös ystävän laitokselle tuoma orkidea suojaruukkuun virkattuna mukana. 

Inventaariota

Paniikki alkoi iskeä, kun tajusin, että esikoisen vauvatavaroista osa on hävinnyt tai ei aja enää asiaansa: Mitä sillä oli päässä, kun me tuotiin se laitokselta kotiin? Ei tälle voi laittaa samoja vaatteitakaan, jos niitä joskus muistoina jakaa eteenpäin. Uuden turvakaukalon osto tarkoitti, että mun tuunaama kaukalopussi ei toimitakaan virkaansa, kun viisipistevaljaita ei saa irti viiteen (vaan kolmeen) koloon. Saksin auki ja ompelin tarranauhaa.

Pitääkö vielä tehdä haalarikin keväälle? Ainakin esikoiselle, joo. Mitkä vaatteet me laitetaan perhekuvaukseen? Ja hyvä idea pitsimekon käyttämisestä ristiäisissä saattaa ihan ministi vaikeutua, jos meinaa ruokkia lapsensa helposti... Kangaskapinan kaavaa vaan pitäisi testata eka ehkä jossain toisessa kankaassa.

Aloitin kiireellisimmistä eli huitaisin jo viikkoja sitten illassa kasaan Novitan ohjeella kypärämyssyn. Lankana on Dropsin Karismaa värissä 70. Tein kolmosen puikoilla ja 23:lla silmukalla 10 + 10 + 6 + 6 + 10 + 10 tuplakerrosta. Lopputulos näytti hyvältä, mutta epäilin, että muistin vastasyntyneet isommiksi kuin ovatkaan. Vaan ihan passeli tuli!

Mitähän kaikkea muuta tarpeellista ja tarpeetonta sitä puuttuu? Kevätkaukalopussi?

Hyväntekeväisyyttä käsillä tehden

Anni kerää Sormustin-blogissaan hyväntekeväisyyskohteita käsityöntekijöille vuodelle 2018. Laittakaahan hänelle viestiä, jos tiedätte jonkin tahon, jota voi auttaa auttamaan kättensä töillä. Saadaan kattava lista kasaan kaikkien iloksi!

Viime tammikuun hyväntekeväisyyttä

Joululahjat, osa 2: Varma lahja

Isälle varma lahja on villasukat. Aina kelpaa ja kyllä ne myös vähintään muutaman vuoden viiveellä tulee käyttöön. Tällä kertaa mallina on Lankavan Hiillos. Ihan silmää hivelevän kauniita noista ei tullut, kun käytin jämälankoja viimevuotisista (!) sukista, mutta sainpahan pois kuleksimasta muutamaa metriä lukuun ottamatta. 

Ja helppo oli neuloa, niin kuin luvattiin.

Nukelle sateenkaarta

Tänään on hyvä päivä paljastaa, että tein sateenkaarisukkien jämistä meidän alastomalle nukelle villatakin. Hän on nämä ensikuukautensa (vuotensa) meillä viettänyt ihokontaktissa suositusten mukaisesti. Siveyssyistä en voi vielä takkia nuken päällä kuvata, mutta jahka saan tilkkuja tuhottua housuiksi, pääsee nukke takkinsa kanssa kuvaan. Nukke on kuitenkin 31 cm pitkä ja ruumiinrakenteeltaan leveähkö. Kuvassa takki vaikuttaa käsipainotteiselta, mutta päällä ennemminkin pitkältä.

Jos haluaa ehdottomasti kokeilla takkia vaikeimman kautta, voi tehdä sen niin kuin minä: yhtenä kappaleena mahdollisimman vähin saumoin. Tämä ei siis tarkoita, että mahdollisimman vähällä työllä.  Ohjeen kirjoitin kyllä muistiin, mutta kadotin paperin, joten tämä on hieman vaillinainen.

Kuva 1

Aloitin helmasta (kuvassa 1 alhaalla) luomalla 48 silmukkaa. Tein neljä kerrosta ainaoikeaa ja päälle pari sileää eli kerros oikein ja nurin. Vaihdoin langan värikkääksi ja tein oikean ja nurjan kerroksen. Toistin kahta valkoista sileää ja värillistä oikeaa ja nurjaa vielä neljä kertaa.

Jätin molemmista sivuista odottelemaan 11 silmukkaa (näistä tulee siis etualahelmat), mutta loin heti niiden tilalle molemmille puolille 12 silmukkaa, joilla jatkoin raitojen tekemistä vielä kuusi kertaa (x 4 krs). Tässä kohden tehdään siis selkää ja hihojen takaosia. Hihansuissa tein kolme silmukkaa ainaoikein. Tee lopuksi vielä valkoisella yksi kerros oikein ja yksi nurin.

Niskassa jätetään 50 silmukasta 30 odottelemaan ja tehdään toinen puoli lopuilla 20:llä. Tarkoituksena on nyt saada aikaan olkapäältä kainaloon asti etukappaletta. Ensin kavennetaan kaulan puolella joka kerros 1 silmukka kolme kertaa (17 s). Tämän jälkeen neulotaan kerran edestakaisin kaventamatta, ja sitten lisätään 1 s joka kerroksella, kunnes silmukoiden lukumääräksi tulee 23. Jatka lisäämättä, kunnes väriraitoja on työn alusta lähtien 17 kpl. Hihansuissa tein edelleen kolme silmukkaa ainaoikein.

Kuva 2

Hiha on nyt valmis käännettäväksi eteen. Silmukoin ensin yhteen puikoilta 10 silmukkaa ja toiset kymmenen puikolta ja päätellystä reunasta. En muistanut ottaa tästä puolesta kuvia, kuinka se tapahtuu, mutta toisesta puolesta on (ks. kuvat 4-6). Muista peilityöskentely.

Kuva 3

Seuraavaksi tehdään toinen puoli samoin, mutta peilikuvana: Hartialta kainaloon etukappaletta saadaan aikaiseksi jälleen 20 silmukalla (kymmenen jää vielä niskaan odottamaan). Ensin kavennetaan kaulan puolella joka kerros 1 silmukka kolme kertaa (17 s). Tämän jälkeen neulotaan kerran edestakaisin kaventamatta, ja sitten lisätään seuraavilla 6 kerroksella, joten silmukoiden lukumääräksi tulee 23. Tarkista, että raitoja on saman verran kuin toisella puolella. Muista hihansuissa kolme silmukkaa ainaoikein.

Kuva 4 

Tällä puolella päätellään ensin puikolta ja reunasta yhteen ja vasta sitten kahdelta puikolta (vrt. jo tehty puoli). Tällaiselta näytti mun päättely, mutta kannattaa tarkkailla, että päättelystä saa siistin. Muutamaan kertaan jouduin tekemään, ennen kuin tajusin, mitä kautta langan täytyy kiertää. Mulla on siis tässä sekä ylhäältä että alhaalta kaksi silmukkaa ja päättely etenee ikäänkuin siksakina: oikeanpuoleinen yläsilmukka on edellisen kerran uusi silmukka, joka nyt on tuo vasemmanpuoleinen.

Alhaalla koukkasin ensimmäisen vasemmasta reunasta ja toisen (joka on kuvassa langan alla) oikeasta.

Kuva 5

Tältä tuo edellinen solmu näyttää kiristettynä.

Kuva 6

Ja tältä, kun päätellään kahdelta puikolta. 

Lopuksi päättelin langat ja poimin muistaakseni n. 100 silmukkaa ympäri takin kauluksen muutamaan ainaoikein kerrokseen, jotta takki saisi ryhtiä ja tarpeeksi neuletta tuohon etupuolellekin. Hihansuihin virkkasin kiinteillä silmukoilla sen, mikä langasta vielä lähti pituutta tuomaan. Napin kiinnitin ja tein sille pienen lenkin. ketjusilmukoilla.

Kaikkea ei aina tarvitse tehdä totutuimmalla tavalla, vaikka se olisikin helpointa.