Rusetti soluttautui pipoon

Lapsen paidan jämistä jäi riekaleet pipoon. Kaveri ihasteli lapsen paitaa, toisessa yhteydessä mietti pipon ostoa. Vaikka postaamiseen meni pari vuotta, kaverin lapsi sai nopeammin tämän. Kangas on Ehdan Soluttautujia.

Peruspaitoja

 Näistä on jo tovi aikaa, mutta laitanpa tänne silti. 

Lentokonekangas on Majapuulta vuosien takaa, kaavoina pienessä OB:n Lil' Bear (4/2016) koossa 92 cm ja isommassa Kaksi kaverusta (1/2014) koossa 122 cm.

Toisessa kuvassa on revontulia kahdessa eri värissä. Kankaat ovat Nappinjalta. Sinisessä on kaavana OB:n Lil' Bear (4/2016) koossa 92 cm ja mustassa Ensemble (6/2014) koossa 116 cm (muokattuna koosta 122 cm).

Tähän 122-senttiseen paitaan laitoin samaa kangasta eri väreissä. Kankaat hankin muistaakseni ensimmäisiltä Ommel-messuilta. Ehkä ongin tämän Ikasyrin laatikosta, ehkä en. Onko tai oliko sellainen kauppa olemassa? Todennäköisesti kaava on jokin jo tässä postauksessa esitellyistä.

Tätä ihanaa pilvikangasta ostin muistaakseni Nappinjalta (Säätieto-nimellä). Näistä ehkä postasinkin jo tasokuvat.

Musta-oranssi graafinen on Eurokankaasta, samoin hohtavat krokotiilit. Rekka-kangas tuli Majapuulta samoin kuin seuraavan kuvan sininen putkipaitakangas. Koko 122, kaavana OB:n Bunny (6/2018).

Kaulureita kaksi

Jämälankoja tuhosin jossain vaiheessa tohinalla. Kaulureissa ei varmaankaan ollut ohjeita, vaan tikutin menemään. Varsinkin tuo putkimallinen oli jotenkin vapauttavaa tehdä, kun jäljestä ei ollut niin väliä ja kuviota saattoi vaihtaa, kun alkoi kyllästyttämään.

Lankana Novitan Baby Woolia vuosien takaa. Täällä toisenlainen toteutus kaulaliinasta ja piposta. 

Sukellusveneitä paidoissa

Sukellusvenekangas on Majapuulta, isomman hupparikaava on OB:n Uphill (4/2018) koossa 128 ja pienemmällä Raw Edge Detailsin (1/2012) koossa 98 cm.

Huppu vetää. Onko sellaista kaavaa, jossa huppu ei vedä?

Kollarihousuja

Nämäkin tein jo kolmisen vuotta sitten, joten en ole varma kankaiden alkuperästä tai kaavasta. Ehkä Nappinja? Kaava oli ehkä jokin jo aiemmin käyttämäni, eli löytynee täältä blogista kyllä. Ja isommat housut (122 cm) ovat nyt pienemmällä käytössä,  joten jotain hyvälaatuista kangasta ovat.

Farkkujoustokollareita kolmen vuoden takaa

Nyt tulee käsitöitä vuosien takaa. On ollut itselle niin monta kertaa tärkeä tarkistuspaikka tämä blogi, että ehkä vielä tänne kirjoittelen asioita muistiin. Pyrin kuitenkin hyvin lyhyesti lätisemään eli vain perustietoja ompeluksista, neulomuksia ja muita käsitöitä.

Siispä: kankaana farkkujoustocollegea, mutta paikkaa en saanut selville. Ehkä Mereen? Kaavatkin on nyt hukassa ja kootkin. Eipä tästä juuri siis apua ole.

Mutta ilmeisesti tuli useammat tehtyä.

Pieleen mennyt harhautus

Vastoin kaikkia nykyohjeistuksia tämän päivän vanhemmalle yritin päästä helpolla ja tehdä lapsille majan, ettei koko ajan tarvitsisi olla pesemässä jotain riepua tai petivaatetta. En onnistunut. Lapset kyllä tykkäävät majastaan yhtenä kodin paikoista, mutta harva se päivä sohvatyynyt myllätään ympäri olohuoneessa erillisestä piilopaikasta huolimatta.

Kankaana on Ikean Lisel. Menekkiä en oikein muista, kun tästäkin projektista on jo jonkin verran aikaa ja lappu hukkunut. Maja on rakennettu Ikean Melltorp-pöydän päälle, jonka mitat ovat aika lailla 75 * 75 * 75. Näin ollen voisi kuvitella, että oon ottanut kangasta 3,5 metriä. Saumanvaroja en juurikaan varannut, koska halusin majasta tiukasti pöytään istuvan. Lapsi toivoi postilaatikkoa, jonka toteutin tähtikurkistusaukolla. Majan sisällä on irtotyyny eli äitiyspakkauksen patja päällystettynä vanhalla päiväpeitteellä.

Oveen halusin ison ikkunan, jotta majaan tulisi valoa, eikä pimeässä olisi pelottavaa olla. Leikkasin aukon, huolittelin saumurilla reunat ja käänsin sauman verran nurjalle samalla, kun kiinnitin kristallimuovin. Ympäri ompelemisen jälkeen leikkasin ylimääräiset muovit pois. 

Lasten mielestä iso ikkuna oli varmaankin vikatikki, sillä suurinta hupia on mennä taskulamppujen kanssa majaan. Oli muuten vaikea löytää taskulamppuja, joissa patterit ovat ruuvin takana, joten toinen lapsista sai joululahjaksi pyörän lampun, kun se oli pyöräilykäytössä vähän tehoton. 

Tein myös tuollaiset ovenpidikkeet (9 * 15 cm palat taitettuina), mutta ei niissä vieläkään ole suunniteltuja tarranauhoja. Ei ole käyttöä haitannut. Oven tein mahdollisimman leveäksi, jotta pöytää voi käyttää ihan pöytänäkin ottamatta majaa pois. Ratkaisu on toiminut erinomaisesti. Ovi on kaksi senttiä päällekkäin sivupaneelin kanssa. Ovesta olisi voinut tehdä leveämmänkin, sillä sivupaneelit hieman vetävät pöydän päällä. Vaihtuupahan ilma.


Majan juju on sivuikkuna, jonka muodon vanhempi lapsista sai päättää. Sen verran iso (kaavoihin kangistunut) hän jo on, että toivoi pyöreää, kun kysyin muotoa. Varmaan ihmetteli, että miksi häneltä kysytään, että haluaako pyöreän vai suorakaiteen. Selvensin, että nyt voi toivoa vaikka junaa. No juna sitten!

Kristallimuovia sivuseinän päälle, ja leivinpaperi kristallimuovin päälle. Alikeompeluna nurjalta melko tiheällä (pituus 06, leveys 1,5), mutta ei muovia leikkaavalla siksakilla ja ratkoen leivinpaperi pois. Oikealta puolelta saksilla kuvio esiin ja sen jälkeen pinseteillä viimeiset siistimiset. 

Pimennysverhoista kalansaaliiksi

Viime keväänä tuli ajankohtaiseksi pimentää makuuhuoneita, jotta aamulla saattoi nukkua hieman pidempään. Lyhensin Ikean (muistaakseni nämä) verhovuoria, ja pyörittelin hetken mielessäni palasten käyttötarkoitusta. Kokeilin muutamaa leikkikalaa, ja näissä kerrankin visio jäi kirkkaasti jälkeen toteutuksesta. 

Leikkelin pulleampia ja pitkulaisempia kaloja, jotka jäivät pyrstönsä päästä auki. Tiukkoihin käännöksiin leikkasin vekit. Käänsin kalat (tilaa kannattaa jättää tarpeeksi kapeimpaankin kohtaan) ja ompelin pyrstön kiinni edestakaisin kuvan mukaisesti. Valitsin koristeompeleeksi piparkakkureunan ja linjaa ohjasin hieman kaarevaksi. Silmätkin tein pisteiksi hyvin tiheällä siksakilla lähes paikallaan.

Nyt ois sitten enää 1031 kalaa jäljellä, jos verhojen lyhennykset aikoo näihin käyttää... Ei.

Kauluspaidat lapsille

Lapsille kuvittelin tekeväni häihin vähintäänkin kauluspaidat, housut ja liivit, mutta ensimmäisiin jäi. Ja muut jäi jonnekin kaupan tilauslistalle. Saapuivat sitten seuraavan viikon tiistaina. Lapset siis juhlivat nyt vähän missä sattui asuissa, mutta tältä niiden piti näyttää:

Alun perin sain jotenkin laitettua isomman paitaan hihat väärinpäin, enkä edes huomannut. Äiti silittäessä asiasta mainitsi, mutta koska häät olivat siinä vaiheessa niin lähellä, sai Poika juhlia aukot edessä.

 

Joustopuuvilla on EK:sta ja paitojen mallit joidenkin Ottobrejen. Ehkä mä joskus vielä löydän muistiinpanoni näistäkin.

Samistelupipot

Viimeisen vuoden aikana on pitänyt vähän kiirettä, enkä ole tätä blogia priorisoinut. Lähitulevaisuudessa ei ole yhtään sen rauhallisempaa luvassa, mutta josko uusi vuosi alkaisi hieman hitaammin, ennen kuin taas sitten kiihdyttää vauhtiaan. Nyt ainakin aivan käsittämättömän sekavassa järjestyksessä makupaloja viime vuodelta ja viimeisen vuoden ajalta. Nämä taisivat valmistua edellisvuoden joulukuussa.

Tein itselleni liian pienen. Sitten tein sopivan. Esikoinen sattui saamaan nyt The Pipon, joskin hieman muokkasin alkuperäistä ohjetta muunkin kuin silmukkaluvun suhteen. Aloitin neljällä sentillä joustinta, muutin suuntaa ja jatkoin toiset neljä senttiä joustinta. Sitten tein ohjeen mukaan päälliosan ja neuloin sisälle sileällä toisen pipon. 50-senttiseen päähän meni ehkä 120 g.

Järkevä tämä pipo ei tuollaiselle maassa pyörivälle lapselle ole, koska lankaan tarraavat maailman kaikki risut ja männynkävyt. Pipoa ei ole vielä pesty, mutta se on aika lailla huovuttanut osan kuviostaan pois. En ymmärrä, kuinka tämä kestää pesua, niin kuin etiketti lupaa.

 Lankana on Gomitolin Alpaka 70, värinä 13. Kerässä on 80 m.

Omaani taisi tulla 90 silmukkaa joustinneuleeseen ja kolmekymmentä lisää itse pipo-osaan. Ja sit jotnekin, hukkasin taas muistiinpanot. Sisäsilmukoita tein 90, jotka neuloin sileänä. Tupsu on H&M:n avaimenperästä.

Applikointia ja peruspaitoja

Oli kyllä joulupaketissa. Esikoinen innostui syksyllä Kikattavasta kakkiaisesta. Viitsin kerrankin tehdä jotain hieman työtä vaativaa, kun joululahja oli kyseessä. Jostakin paksukantisesta kirjasta otin tuon kuvan suoraan, sopi ihan kokonsakin puolesta. Kyllä tuli hyvä mieli siitä, että sai aikaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Kankaana Noshia - pino hupenee.

 

Samaisella kaavalla eli Ottobren Kahdella kaveruksella (1/2018) myös Ananaksesta paita. Muutoksena korkea kaulus. Tuli just sopiva suojaamaan talven viimoilta. Kaula-aukko ei jäänyt liian isoksi, eikä kaulus ole liian korkea tai leveä haalarin alle. Näillä siirryttiin kokoon 116 cm. Kuvassa kangas on jotenkin kovin punainen, mutta luonnossa ihan reilu ruoste.

Vielä pistin pakettiin joskus muinoin Käpysen merinopussista tilaamani pitsikankaan. Haaveilin tästä itselleni takkia, mutta leikkasin tekeleen palasiksi, kun tuli auttamattomasti pappakalsarit  mieleen. Lapsen paidan takakappaleeseen tuli pystysauma, mutta mitäpä tuosta.

Sain jostain kankaanlopusta vielä talvikaulurinkin. Nyt pitää vain muistaa, että ensin ommellaan sivusauma, jonka yläosaan tulee reikä ja mahdollinen nimikointilappu, puolen välin jälkeen ompelumerkki. Sitten laitetaan reunojen oikeat puolet vastakkain ja ommellaan kuin vuoritetussa haalarissa. Kääntö ja aukon sulkeminen.

Vohvelista kylpytakit

Tein niin kamalan kylpytakin kaksinkertaisesta harsokankaasta, etten koskaan halunnut sitä julkaista. Mut nyt sain aikaiseksi kolme kolmesta metristä vohvelikangasta ja näistä tuli aivan ihania! Harsokangas oli aivan liian ohutta tähän hommaan, mutta tämä Nappinjan vohveli jämäkkää.  Muille ompelijoille huomauttaisin vain jättämään kunnolliset saumanvarat, sillä nuo lenkit tykkää muutoin jäädä hapsottamaan. 

Ohje on Suuri Käsityön 11-12/2017 isommalle ja pienemmät koot lehdestä 11-12/2006. Pienemmissä takeissa (86 & 98) on huput, isommassa vain kaulus. Muistaakseni pienimmän helmaa jouduin hieman lyhentämään, jotta kangas riitti, mutta muuten ovat ohjeen mukaan.

Korvaaja

Meidän edellinen unilelu lähti maailman merille, ja lapsella tuli vähän surku, vaikkei kovasti olekaan aiemmin pehmojensa perään ollut. Samalla kaavalla siis uus. Piipi sai uudet vaatteet.

Himmelistä täällä.

DIY: Kangaslabyrintti

Olen halunnut kokeilla Hääräämöllä-blogin kangaslabyrintteja jo kauan, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Idea on yksinkertainen ja nerokas. Vein lapsen päiväkotiryhmään viisi.

Toisella puolella on vanha lasten lakanakangas ja toisella valkoinen, jos tarvitsee saada vähemmän ärsykkeitä tai enemmän apua pujotteluun. Sisällä sitten muovihelmi. Kestivät konepesunkin!

Väylät ovat 2,5 cm leveitä, mutta niiden koko riippuu helmen läpimitasta. Tässä vielä kaavat noihin mun labyrintteihin (pdf). Kaavoja voi käyttää vapaasti yksityisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin (ei siis kaupalliseen käyttöön edes myyjäisissä).

Kesämökkijuhlat

Esikoisen kaveri siirtyi uudelle vuodelle, joten teimme retken heidän mökilleen, jossa synttärit kauniina päivänä olivat. Sanomattakin selvää, että trampoliini ja puhallettu lasten uima-allas olivat kaikkein parasta.

Pienempi lapsi sai ensi kertaa ylleen pupuhaalarit. Niiden kanssa kävi sikäli mieletön mäihä, että kaapista löytyi juuri oikeanvärinen body! Ehkä alitajunta oli rekisteröinyt värin ja vaikutti nappeja aarrelaatikosta valitessani.

Kaava on OB:n Soft & Cosy (6/2017). Laiskuuttani taisin lisätä vain pituutta henkseleihin ja lahkeisiin kokoon 56, kun kaavat olivat jo juhlahousuista valmiina. Trikoo joustaa kuitenkin. Muutoksena myös resorit lahkeensuissa. Kangas on Verson puodista.

Lahjaksi veimme kaivureita, kun niitä kerran jäljellä oli.