Ohuet villikset

Tein perusvillikset, kun lanka miellytti, mutta nyt en olekaan niin varma, että nämä multa näyttää. Ohuina kuitenkin menevät talvikengissä mukavasti. Tuntui kuitenkin siltä, että luomukset jotenkin lörpähti muutaman käyttökerran jälkeen. Ehkä johtuu siitä, että olen tottunut tekemään napakampia sukkia paksummasta langasta. Lankakin näyttää vähän kulahtaneelta, vaikka en ole vielä kertaakaan pessyt.

Lanka: Novita Nalle Kevät (824), 22 ja 32 / 10 cm, 50 g = 130 m
Ohje: Nalle-langan vyötteestä; tein naisten sukat pienemmillä puikoilla ja tiheällä käsialalla ja kantapään jälkeen kavensin 48 silmukkaan -> 36
Menekki:alle 100 g
Puikot: nro 3

Häissä

Viime lauantaina siis juhlittiin tällaisessa asussa:

Kaulus näkyy paremmin seuraavasta kuvasta. Helmet ovat ystävän tekemät joululahjat. Kiitos vielä kerran, S!

Hiuksissa oli virkattu kukkanen:

Ja samasta langasta bolero lämmitti kylmässä talvisäässä ja peitti turhan avonaisen mekon.

Bolerosta ja kukkasesta oli tietoa muutamassa edellisessä postauksessa, samoin juhlalaukusta, joka ei näissä kuvissa näykään. Mekko on aivan oma malli, johon olen yhdistellyt vanhan topin ja toisesta mekosta alaosan. Kangaskin on vuosien takaa isosta kangasketjusta.

Viime hetken valmistelut

Tällaisenkin sain valmiiksi tämän päivän juhliin, kun eilen kävin hakemassa kaupasta jonkin sortin putkimiehen pihdit:

Lopputuloksesta olen kovin ylpeä, vaikkei laukku kestäkään tarkastelua kovin läheltä. Ensimmäiseksi yritykseksi se kuitenkin onnistui yli odotusten. Ja kelpaa hyvin tämänpäiväisissä juhlissa. Ensi kerralla täytyy vain muistaa tehdä reilut saumavarat, ettei kangasta joudu pingottamaan kukkarokehyksiin hiki hatussa.

Kangas on ostettu vuosia sitten isosta kangaskauppaketjusta. Kehyksiä saa useista askartelutarvikeliikkeistä ja netistä -myös kantoketjullisia. Malli laukkuun on aivan oma, mutta apua tekemiseen hain Pientä kivaa -blogista, jossa on yksityiskohtaiset ohjeet tavallisten pussukoiden tekoon. Itse vain lisäsin rypytystä ja pohjaa tuohon juhlalaukkuuni.

Viimeisessä kuvassa laukku on niellyt lankoja, joita sain muovikassillisia sukulaiselta. Onneksi virkkuukerhot auttavat tuhoamisessa. Kiitän mitä syvimmin tästä lahjoituksesta!

Nyt on kuitenkin kiirehdittävä valmistautumisen ja kortin kanssa. Juhlapuvusta kokonaisuudessaan lupaan kuvia viimeistään ensi viikolla. Ihanan kirpeää pakkaspäivää kaikille!

Juhliin valmistautumista

Viikonlopun häihin ovat valmistelut kovaa kyytiä käynnissä. Osasta ehdin postata vasta häiden jälkeen. Silloin on esittelyssä ainakin mekko, joka valmistui jo syksyllä. Tarkoituksena olisi ehtiä tehdä myös mekon kankaasta laukku. Kylmää poissa pitämään valmistui tämä bolero, joka jo lankakorissa on ehtinyt vilahtaa.

Ohje: Moda 4/200(3?8?)
Lanka: Incawool, 18 s / 10 cm, 50 g = 60 m
Menekki: 400 g
Puikot: nro 4

Ohjeen mukainen lanka oli hieman paksumpaa, joten tein koon 36/38 silmukoilla naftin koon 36. Bolero oli helppo ja nopea tehdä, mutta hieman sitä vaivaa paksusta langasta tehdyn työn tönkköys. Mitään kiinnitysjuttua hihattimessa ei myöskään ole, joten on paikallaan laittaa hakaset eteen tai muistaa tehdä napinlävet.

Lankaa taisi jäädä kymmenisen metriä, joten virkkasin vielä kukkasen Myhrer & Bradalin kirjasta Virkkaus. Vanha konsti, uudet mallit. Kukka on numero kaksi ja tulee koristamaan kampausta.

Äiti antoi mulle rahaa...

...minätyttö pyydystinkin suuren suuren valaan.

Miks?

No siks, kun se oli valaskala!

...ja koska virkkuukerhon nuorella polvella oli yksvuotissynttärit.
Lahjaksi vein siis pehmovalaan korttitaskussa, jossa niin ikään komeilee sama nisäkäs.

Pienille, pienille jaloille

Varmuuden vuoksi ostan aina paljon lankaa yhtä työtä varten. Ja järjestelmällisesti liikaa. Pipon ja peikkopöksyjen lisäksi alpakkalankaa riitti vielä villasukkiinkin...

... jos toisiin.

Viime kesän työkaverin uudelle tulokkaalle menevät toiset, ja toiset taas lähtevät pikkuserkun ensimmäiselle.

Ohje: Drops
Lanka: Drops alpaca, 23 ja 30 /10 cm, 50 g = 180 m, väri 7323
Menekki: 50 g / pari
Puikot: 2,5

Iloinen perhetapahtuma

Muistatteko vielä, miten herra ja neiti Hanhi kohtasivat? Matka todellakin jatkui onnellisena, sillä iloinen perhetapahtuma oli käsillä vähän aikaa sitten. Hanhipari sai kaksoset:

Hanhien elämänkulku on kuitenkin paljon nopeampaa kuin ihmislapsen, joten pesä on jälleen tyhjä, kun nuoriso lensi kokeilemaan omia siipiään. Ensimmäinen kimppakämppä perustettiin serkkuni luokse. Mukava kotipaikka löytyi kaulimen päältä. Ennen muuttoa ehdin kuitenkin näpsäistä Hanhista perhepotretin.