Joululahjat osa 4: joulutähti

Helmikuussa oli sentään joulu mielessä. Kokeilin ensimmäistä kertaa laanalankaa nypläyksessä. Olin juuri tehnyt tuon ensimmäisen nyplätyn kirjanmerkin, ja ihmettelin, mihin loppulangat käyttäisin, kun ei millään viitsisi vain roskiin heittää. Sain sitten mallin kivaan tähteen. Yhtään en tiedä, menikö oikein, mutta aika samalta se näyttää kuin ohjekuvassa.

Aikamoinen päättely siinä oli, kun en aloittanut keskeltä lankaa, vaan vain solmin kahden nypylän poikkaistut langat yhteen. Vähän se mielestäni myös häiritsee mallia, kun on noin monta lankaa pääteltävänä, mutta yritin enimmät piilottaa noihin liinalyönteihin. Suurensin mallia 20 %, koska lanka oli paljon paksumpaa kuin ohjeessa, mutta siltikin tuntuu, että tuo 80:n lanka oli liian paksua ohjeeseen. Vieläkin saa olla isompaa.

Joululahjat osa 3: pitsinen kirjanmerkki

Eräs pitsiharjoitus on ollut mantelin tekeminen. Kaikki siitä hirmuisesti peloitteli - kuulemma vasta 1000. onnistuu - mutta musta tekeminen oli kivaa. Eihän ne aivan tasalaatuisia ole, mutta jotkin yksilöt oli jo ensimmäisessä työssä ihan hyvännäköisiä.

  

Malli on Leena Haukanheimon ja vuodelta 1997. Lanka taas Bockensia täältä.

Joululahjat osa 2: pitsinen kirjanmerkki

Taas malli, jonka alkuperää en ole laittanut muistiin. Tarkoituksena oli kuitenkin harjoitella hämähäkkien tekoa. Niitä on erilaisina viisi tuossa keskellä ja reunoissa pienempiä. Pareja oli käytössä ehkä 14. Langan tiedän varmaksi: se oli Bockens 66/3, kullanruskea.

Ja kuten näkyy, kierteet puuttuu hämiksen jaloista ensimmäisessä. En myöskään muistanut puolilyönti-innossani, että nuo ensimmäiset kaksi pikkuhämistä ois pitänyt tehdä liinalyönnillä, kuten nuo seuraavat kaksi on tehty. Virheen korjasin tekemällä myös viimeiset kaksi puolilyönnillä.

Ihan kaikki nuo keskihämikset eivät mielestäni ole maailman kauneimpia, mutta ohjeen mukaan menin. Mulla on kyllä sellainen paperi, jossa on parisenkymmentä erilaista, joten ehkä joku päivä sisällytän ne johonkin omaan malliin, kunhan nyt vain saan ensin vielä paremman tuntuman noihin nypylöihin.

Päättely oli taas ihana: hieman kudontaa ja solmuilla kiinni. Ei tympeää neulalla pujottelua.

Joululahjat osa 1: pitsinen kirjanmerkki

Aloitin taas pitkästä aikaa nypläyksen keväällä, ja ensimmäiseksi verryttelin taitojani tällä. Ihan en muistanut, miten kauniin aloituksen saa, mutta meneehän tuokin.

Onneksi tuli tehtyä joitakin kirjanmerkkejä varastoon, sillä tänä vuonna ei ole oikein saanut tartuttua joululahjojejn tekoon.

Nypläyskassi

Sitä kulkee ison muovikassin kanssa aika pitkään, ennen kuin tajuaa, että kyllähän tekevä voisi myös nypläystyynylleen jonkinlaisen kassin saada aikaan. Vetelin kankaita laatikosta, ja vähän sen näköinen on lopputuloskin. Tuntuu aika mammalta lähteä ulos tämän kanssa, mutta on se vaan käytännöllisempi kuin se muovikassi. Kahvojen päät saisivat olla vähän kauempana toisistaan.

Harmaan kankaan kummitytön äiti laittoi mukaani eräällä kerralla, kun ihastelimme löytöjä - tapettikirjaa, joka oli pelastettu pikkukaupungin rautakaupan roskalavalle menemiseltä sekä näytepaloja kankaista isommalta firmalta. Värikäs on viimeiset jämät sohvatyynyistä.  Kaksi vetskaria hankin uusina, kun niitä ei kotona ole kuin vääränkokoisia.

Etuosa ei ole ihan suora, vaan siihen on tehty pussia, jotta nypylät mahtuvat mukavasti roikkumaan. Idenana on myös se, että laukun voi avata vetskareilla ja alkaa suoraan nyplätä, kuten ihan oikeassa nypläystyynyn kassissakin. Sen takia piti sisälle saada sisäkankaat, että kehtaa laukku auki harrastaa.

Nyt kun vielä saisin valmiiksi sen oikean nypläystyynyn repun, jota olen suunnitellut muutaman vuoden.

Pitsinen kirjanmerkki kummisedälle ja serkulle

Tein jo viime vuoden helmikuussa yhtenä päivänä tämän pitsisen kirjanmerkin. Sain tilaamani nypylät postissa ja samassa paketissa lankaa (Bockensin tiilenpunaista, 66/3), joten mun piti päästä kokeilemaan heti. Paperilla oli vaan mynsteri, mutta osasin jo siitä päätellä, kuinka monta paria nypylöitä tarvitsen ja millaisilla lyönneillä kuvio saadaan aikaan. En tiedä, onko juuri mallinmukainen, mutta toimii ainakin liina- ja kokolyönneillä tehtynä.

Malli on Atelier MB:n, ja se löytyy samalta sivulta kuin aiemmin tekemäni pitsinen kirjanmerkki. Tarkempia tietoja mulla ei ole edelleenkään antaa. Tykkäsin tämän tekemisestä kovasti, koska työ valmistui nopeasti, kun aikaa ei mennyt kuvion ihmettelemiseen. Lisäksi ei tarvinnut päätellä tai sählätä monien nypyläparien kanssa, kun 14 paria sidottiin lopuksi solmuksi.

Alkuperäistä mallia lyhensin vain kuudesta osasta neljään, jotta mahtuu mukavammin pienenkin kirjan väliin. Tein samanlaisen sitten vähän myöhemmin keltaisena (Bockens 66/3), mutta tämä meni jo lokakuussa serkulleni, jonka pirskeissä juhlittiin kaikkea.

Pitsinen kirjanmerkki

Tällaiset nypläystyöt ovat kivoja; suhteellisen nopeasti ja helposti valmista, ei liikaa nypylöitä ja päättely minimiin.

Pitsinen kirjanmerkki lähti sukulaistädille, joka hoiti mulle nypläystyynyn ja tarvikkeita. Nyt on velvollisuudet hoidettu nypläyksen saralla ja voin keskittyä joululahjoihin. Yhden sainkin jo valmiiksi, mutta saatte odottaa hieman, ennen kuin sen paljastan.


Tämä työ aloitettiin solmulla ja lopetettiin solmuun. Välissä on 14 parilla tehtyjä hämähäkkejä (keskellä) ja liinalyöntejä (kankaankudontamainen osio). Toki sinne tänne tuli joitakin kokolyöntejäkin.

Lankana oli Pella 3/70. Ohje on Atelier MB:n, mutta valitettavasti en osaa antaa tarkempia tietoja.Ohjeesta pudotin pois kuudesta osiosta kaksi, koska mielestäni kirjanmerkistä olisi tullut liian pitkä. Samaten osioiden väliin oli ohjeessa merkitty ulkonevat väkäset. Kuvassa ne näyttivät minusta ylimääräiseltä, mutta omani näyttää toisaalta ehkä vähän tyhjältä.

Pitsiliina 2

Kaikkien aikojen toinen pitsiliinani on valmiina. Tämän sai Toisen toinen mummi. Lankana on taas Pellaa 3/70, ja malli on jostakin harjoituspitsimalli. Kotiteollisuuden keskusliiton Nypläyksen oppassa (1983) on samanmoinen koodilla 14a. Mulla on vain tuota perusruudukkoa kai kahden parin verran enemmän. Muistaakseni tein 13 parilla.

Ei tästä kovin suuri tullut, mutta sopiva jonkin pienen ruukun alle.

Mallissa on myös mun ensimmäiset harjoitellyt spindelit eli hämähäkit. Ihan ne ei vielä ole täydellisen muotoisia, mutta joku yksittäinen onnistui erittäinkin hyvin.

Reunapitsiä

Järjestyksessä toinen pitsinnypläyksen tuotokseni on Jyrknippu-niminen reunapitsi. Jälleen harjoittelin ihan vain kokolyöntiä, muuta mynsteriin ei tullut. Oma pitsini on tehty Pellan langalla 70/3, ja ohje on lähes samanlainen kuin Kotiteollisuuden keskusliiton Nypläyksen opas -kirjassa. Tein omani vain kahdeksalla nypyläparilla, joten sisäreunasta ei tullut tasaista, vaan nirkkomainen. Kulmissa viuhkojen väliset ristikot ovat jääneet kokonaan pois.

Päätteleminen tuntuu kovin työläältä, vaikka käsin pitsin kankaaseen ompeleekin melko vaivattomasti. Liina on parikymmentä senttiä kanttiinsa. Ihan pellavakangasta keskellä. Aivan kovin tasaista tuo kädenjälki ei vielä ole, niin kuin lähikuvasta huomaa. Tällä hetkellä tekemässäni pitsissä olen oppinut jo kiristämään niin, ettei aina langat katkea.

Pitsi lähtee sukulaisten tuttavien luo. Heiltä sain nypläystyynyn syksyn alussa.

Pitsinnypläys - uusi aluevaltaus

Valmistujaisissani satuin mainitsemaan sukulaistädille, että pitsinnypläys voisi olla aika kiva uusi harrastus (mainitsin myös, että kaipaan ruokapöydälle pellavaliinaa). Pari viikkoa myöhemmin postissa saapui pellavakangasta metreittäin. Pian perään tuli soitto, että nyt olisi nypläystyyny tulossa, kun vain sukulaistädin entinen naapuri saa autotallinsa siivottua. Ilmottauduin kiireesti työväenopiston pitsinnypläyskurssille, sillä idea oli vasta sulatteluasteella päässäni.

Nyt on joka ilta jo saatava annos nypläystä. Alkuun pääsee aika helposti; tarvitaan nypläyslankaa (täältä valkoista; täältä kaikenväristä), tavallisia lasipäisiä nuppineuloja, nypylöitä, nypylöiden pidike (esim. leveää kuminauhaa, jossa reikiä), liina tai pyyhe työn päälle säilytyksen ajaksi ja nypläystyyny. Nypylät ja nypläystyyny ovat suurimmat menoerät, mutta niitä voi yrittää saada käytettynä esimerkiksi Suomen pitsinnyplääjien kautta. Uutena tarvikkeita saa täältä. Nypläystyynyn voi myös tehdä itse, jos jaksaa askarrella. Siihen tarvitaan solumuovia ja kangasta.

Itselläni solumuovi oli neljäsenttistä. Koko on noin 50 * 50, niin nypylät mahtuvat hyvin myös alustalle (isompikin alusta käy). Tein pussin ihan ruskeasta pellavakankaasta ompelemalla ja kiinnitin yhdestä reunasta nuppineuloilla. Kankaan pitäisi olla sellaista, etteivät nypylät hallitsemattomasti siinä liu'u. Jos nyplää pääosin valkoisella langalla, on alustan hyvä olla tumma. Rullatyyny sopii pitkän väli- tai reunapitsin tekoon, lättänämalli taas käy paremmin pitsiliinojen tai kuvioiden nypläämiseen.

Sitten tarvitaan lisäksi prespaania eli sähkömiesten (ainakin ennen) käyttämää vahvaa eristyspahvia ja ohje, joita kutsutaan mynsteriksi. Ohjeen voi pistellä aluksi tavallisella neulalla, ja kangan kiertää toisen langan ja napin avulla nypylöille. Itsekseen voi yrittää nyplätä Raumalacen johdolla. Pahitteeksi ei tietenkään ole, että osallistuu jollekin kurssille, sillä kirjoista en ennen kurssin alkua tullut mitenkään viisaaksi.

Ensimmäisenä työnä tein kuuden parin utin, johon löytyy ohje muun muassa Kotiteollisuuden keskusliiton kirjasta Nypläyksen opas (1987). Yllä olevassa kuvassa näkyvä välipitsi on merkitty kirjassa pitsiksi 1B. Lyönnit on todella helppo oppia; pitsinnypläyksessä aloittelijalle on vaikeampaa osata kiristää pitsi tasalaatuiseksi ja tietää, millä nypylöillä lyönti kulloinkin tehdään.

Monta tuntia ja valmiina on alle sentin paksuista välipitsiä puolisen metriä. Kärsimättömille tämä ei ole. Ensimmäisen työn aion kiinnittää pellavaliinaan ja lähettää tyynyn alkuperäiselle omistajalle.