Kauratyynyt

Joululahjojen esittely alkaa siis nyt. Sisko toivoi lahjaksi kauratyynyä, kun näki minulla. Oon tosi huono tietämään, mikä kenenkin silmää miellyttää. Oisin ehkä mennyt siskon kohdalla intialaiseen vihreään ja kimaltelevaan, mutta kun tuppaavat olemaan paksua tekokuitua. Ei välttämättä toimi tällaisessa käytössä.

Mopo karkasi aivan käsistä, ja tein sitten kangaslaatikosta löytyneistä kankaista neljä erilaista tyynyliinaa. Taaimmainen on Höstträd-verhokangasta ja polyesteriä, mutta niin ohutta, että sopinee käyttöön. Eturivissä vasemmalla on muistaakseni Tampellan kangasta. Ruskea ja punainen sydänkangas ovat nekin kirppikseltä. Lopuksi tein vielä toisen tyynyn vanhemmille.

50*20-kokoinen sisätyyny veti sisäänsä kilon kauranjyviä. En laittanut mitään välitikkauksia, koska ne tekevät tyynystä tönkön. Hartioille tuon saa helposti niin, etteivät jyvän juokse toiseen päähän.

Sytykeruusuja

Viime joululta otin uusintakierroksen näistä, koska sitä niin kovin toivottiin. Ensi jouluna pitää kuitenkin muistuttaa itseään siitä, ettei enää. On tää aika puuduttavaa näitä väsätä.

Mutta kyllä näitä nyt viiden pussillisen verran tuli - pienimmässä taisi olla tusina. Nyt pitää alkaa miettiä, että kuka niitä oikein toivoi itselleen.

Uusi keittiö

Lokakuun lopussa aloitettiin keittiön pintaremppa, ja on se onneksi ollut valmiskin jo jonkin aikaa. Ensin revittiin ihana, mutta niin epäkäytännöllinen liukuovi keittiön ja olohuoneen rajalta irti. Tuloksena 5 cm lisätilaa ja kokonainen seinä, jolle voi ripustaa työhuoneessa odottavat kaapit. Viikossa pakkeloitiin ja maalattiin niin katto kuin seinät, ja hiottiin kaikki 13 kaapinovea ja 5 vetolaatikkoa. Tässä keittiö ennen:

Katto oli aivan harmaa, joskin se lähti osittain puhtaaksi keittiömyrkyillä. Sininen taas on mun inhokkiväri. Harmaaseen taittava seinissä olisi vielä mennyt, mutta kun se tai kaapinovet eivät todellakaan olleet noinkaan siistinnäköisiä kuin kuvissa. Ja tuota vaaleanpunaista kaakelia sinisten ovien kanssa mä en vaan voi ymmärtää. Kaapinovista löytyi useampia kerrostumia: tummansinistä, keltaista ja alkuperäinen vaaleansininen viimeisimmän vaaleansinisen lisäksi.

Me ajateltiin rohkeasti kokeilla hennanväristä maalia seuraavaksi. Putkiremppa on tulossa muutaman vuoden päästä, joten nyt oli aika revitellä. Onneksi joulu on tulossa.

Seinän väriin oon erittäin tyytyväinen. Jälkimmäisessä kuvassa näkyvä alkuperäisen kaapiston runko maalattiin harmaalla kalustevärillä, jota kaupassa katsottiin luonnonvalkoiseksi. Mutta onneksi se sopii hyvin seinään. Kattoon tietenkin valkoista. Kaappien ovia maalattiin iltapuhteiksi keittiön lattialla, muutama kerrallaan. Aikas punertava se on, mutta onpahan nyt sävysävyyn vessan kanssa.

Verholautaa ei olla vielä saatu tehtyä, kun se edellinen jäi vähän lyhkäseksi oven poiston jälkeen. Eipä näin talvella liikoja paista sisään. Tarkoituksena olisi koota pitsiverho ikkunaan sukulaisten ja tuttavien tekemistä liinoista. Lamppu on kirppislöytö, jonka aion muuttaa kynttilälyhdyksi, kun saan tehtyä keittiön lampun valmiiksi.

Sohvatyynyjä

Keittiöremppa sai meidät kangaskauppaan hakemaan lamppuun sopivaa kangasta. Näistä molemmista myöhemmin. Samalla reissulla mukaan tarttui Almedahlsin Dandy-kangasta, jota olin jo aiemmin ihastellut ohimennen kaupassa. Kangas oli alun perin kallista, mutta onneksi pala oli puoleen hintaan.

Vetoketjut takapuolelle, jotta ois jotenkin käytettäviä. Sisätyynyt ostin valmiina. Huono puoli näissä 40*40-tyynyissä on, että ne saivat vanhat keltaiset näyttämään aivan likaisilta. Pienemmät oli kyllä muutenkin menossa vaihtoon, koska kokonsa vuoksi ne ei ole oikein käytännöllisiä. Haluisin edelleen keltaiset tyynyt, mutta mistäpä sitä löytää pirteän keltaista kangasta ilman, että jotenkin tulee mieleen pääsiäinen?

Pitsivillasukat

Sisko kaipasi tätä mallia joululahjaksi. Mietti väriä, mutta en oikein jaksanut alkaa odottaa, milloin päästään lankakaupalle. Tein siis omin päin viininpunaisesta (Maija 237; 24-26 s / 10 cm; 50 g = 130 m) varmaankin 3,5:n puikoilla. Lankaa meni ihan tasan kaksi kerää, kun varteen tuli 11 kertaa kuviota ja jalkaosa on 38-39-kokoinen. Jos joskus löytyy joku kiva lanka, niin lupaan tehdä toiset.

Myös toinen sisko sai sitten täsmälleen samanlaiset sinne kauas. Tuli hoppu joululahjan kanssa, kun posti maasta toiseen on aika hidas, ja siksi en ehtinyt keksiä muuta. Näissä lankana samainen Maija. Jännää on, että kumpaakaan sukkaa ei saanut yhdestä kerästä kuten punaisissa. Hieman meni kolmatta.

Näitä on tehty ennenkin.

Reunapitsiä

Järjestyksessä toinen pitsinnypläyksen tuotokseni on Jyrknippu-niminen reunapitsi. Jälleen harjoittelin ihan vain kokolyöntiä, muuta mynsteriin ei tullut. Oma pitsini on tehty Pellan langalla 70/3, ja ohje on lähes samanlainen kuin Kotiteollisuuden keskusliiton Nypläyksen opas -kirjassa. Tein omani vain kahdeksalla nypyläparilla, joten sisäreunasta ei tullut tasaista, vaan nirkkomainen. Kulmissa viuhkojen väliset ristikot ovat jääneet kokonaan pois.

Päätteleminen tuntuu kovin työläältä, vaikka käsin pitsin kankaaseen ompeleekin melko vaivattomasti. Liina on parikymmentä senttiä kanttiinsa. Ihan pellavakangasta keskellä. Aivan kovin tasaista tuo kädenjälki ei vielä ole, niin kuin lähikuvasta huomaa. Tällä hetkellä tekemässäni pitsissä olen oppinut jo kiristämään niin, ettei aina langat katkea.

Pitsi lähtee sukulaisten tuttavien luo. Heiltä sain nypläystyynyn syksyn alussa.

Piparkakkutalo

Mun eka oma piparkakkutalo! Ja niin vino! Mutta itse piirsin kaavat ja eräänä iltana väsäsin kasaan. Aika nopea se on tehdä, kun ei vaadi ihan kamalasti itseltään.

Ja tomusokeri antaa onneksi aika paljon anteeksi. Olisin halunnut hienomman katon, mutta en viitsinyt enää toista putkiloa sokeritahnaa ostaa.

Ainoa huono puoli tässä on, että se tuoksuu joka kerta, kun ohi menee. Tekee mieli syödä, mutta piparkakkuja ei tullut tehtyä kaveriksi, kun tämä vei kaiken varatun taikinan.

Kesävillatakki #2

Tein jo tällaisen takin mututuntumalla. Yritin muokata mallia, mutta ei se vieläkään tunnu oikein hyvältä. Voi olla, että kolmatta kertaa en enää viitsi. Kaulus onnistui mukavasti, mutta etukappaleet ois saaneet olla leveämmät. Takkiosa alkoi edestä liian ylhäältä ja ainakin ennen pingottamista se lerpattaa oudosti. Mutta eipä tarvi kyllä repiä koko ajan ylöspäin niin kuin mallikappaletta.

Viisi kerää lankaa riitti juuri ja juuri. Puikot kolmosen. Grignasco Bambi.