Valmistujaisissani satuin mainitsemaan sukulaistädille, että pitsinnypläys voisi olla aika kiva uusi harrastus (mainitsin myös, että kaipaan ruokapöydälle pellavaliinaa). Pari viikkoa myöhemmin postissa saapui pellavakangasta metreittäin. Pian perään tuli soitto, että nyt olisi nypläystyyny tulossa, kun vain sukulaistädin entinen naapuri saa autotallinsa siivottua. Ilmottauduin kiireesti työväenopiston pitsinnypläyskurssille, sillä idea oli vasta sulatteluasteella päässäni.
Nyt on joka ilta jo saatava annos nypläystä. Alkuun pääsee aika helposti; tarvitaan nypläyslankaa (täältä valkoista; täältä kaikenväristä), tavallisia lasipäisiä nuppineuloja, nypylöitä, nypylöiden pidike (esim. leveää kuminauhaa, jossa reikiä), liina tai pyyhe työn päälle säilytyksen ajaksi ja nypläystyyny. Nypylät ja nypläystyyny ovat suurimmat menoerät, mutta niitä voi yrittää saada käytettynä esimerkiksi Suomen pitsinnyplääjien kautta. Uutena tarvikkeita saa täältä. Nypläystyynyn voi myös tehdä itse, jos jaksaa askarrella. Siihen tarvitaan solumuovia ja kangasta.
Itselläni solumuovi oli neljäsenttistä. Koko on noin 50 * 50, niin nypylät mahtuvat hyvin myös alustalle (isompikin alusta käy). Tein pussin ihan ruskeasta pellavakankaasta ompelemalla ja kiinnitin yhdestä reunasta nuppineuloilla. Kankaan pitäisi olla sellaista, etteivät nypylät hallitsemattomasti siinä liu'u. Jos nyplää pääosin valkoisella langalla, on alustan hyvä olla tumma. Rullatyyny sopii pitkän väli- tai reunapitsin tekoon, lättänämalli taas käy paremmin pitsiliinojen tai kuvioiden nypläämiseen.
Sitten tarvitaan lisäksi prespaania eli sähkömiesten (ainakin ennen) käyttämää vahvaa eristyspahvia ja ohje, joita kutsutaan mynsteriksi. Ohjeen voi pistellä aluksi tavallisella neulalla, ja kangan kiertää toisen langan ja napin avulla nypylöille. Itsekseen voi yrittää nyplätä Raumalacen johdolla. Pahitteeksi ei tietenkään ole, että osallistuu jollekin kurssille, sillä kirjoista en ennen kurssin alkua tullut mitenkään viisaaksi.
Sitten tarvitaan lisäksi prespaania eli sähkömiesten (ainakin ennen) käyttämää vahvaa eristyspahvia ja ohje, joita kutsutaan mynsteriksi. Ohjeen voi pistellä aluksi tavallisella neulalla, ja kangan kiertää toisen langan ja napin avulla nypylöille. Itsekseen voi yrittää nyplätä Raumalacen johdolla. Pahitteeksi ei tietenkään ole, että osallistuu jollekin kurssille, sillä kirjoista en ennen kurssin alkua tullut mitenkään viisaaksi.
Ensimmäisenä työnä tein kuuden parin utin, johon löytyy ohje muun muassa Kotiteollisuuden keskusliiton kirjasta Nypläyksen opas (1987). Yllä olevassa kuvassa näkyvä välipitsi on merkitty kirjassa pitsiksi 1B. Lyönnit on todella helppo oppia; pitsinnypläyksessä aloittelijalle on vaikeampaa osata kiristää pitsi tasalaatuiseksi ja tietää, millä nypylöillä lyönti kulloinkin tehdään.
Monta tuntia ja valmiina on alle sentin paksuista välipitsiä puolisen metriä. Kärsimättömille tämä ei ole. Ensimmäisen työn aion kiinnittää pellavaliinaan ja lähettää tyynyn alkuperäiselle omistajalle.
