Joululahjat 2: Lapsille paitoja, yöpaitoja, leggareita ja alusvaatteita

Otin spurtin paria päivää ennen joulua ja jollain ilveellä sain kaikki nämä valmiiksi. Se jokin ilve tarkoitti ainakin samoja kaavoja ja pienemmän lapsen vaatteissa vaaleaa värimaailmaa. Isomman kalapaidan kaulus on kyllä otettava vielä uusiksi.

Isommassa koossa (122) paidan kaavana Kaksi kaverusta (OB 1/2018), pienemmällä Lil' Bear (92; OB 4/2016). Leggarit ja merinovillahousut on Small John'sit. Raglanpaitakaava yökkäreissä on Rascal (OB 4/2013), ja tummanharmaissa housuissa Mukavat reilusti muokattuna (OB 1/2018).

 Ilmapallokangas Kangaskapinalta. Housut vanhat.

Trianglet: EK

Metalliampiainen: EK

Kala:Kangaskapina

Ilmapallot: Kangaskapina

Paratiisin puutarha: kierrätys

Kulmat: EK

Himmeli: Ikasyr

Tää vaikuttaa oikein hyvälaatuiselta, sileäpintaiselta!

 Racoons: kierrätys.

 Työkoneet: Kangaskapina

Tummanharmaat housut: EK

Rakennuskangas: EK

Vaaleanharmaat housut: kierrätys

Merinovilla-aluspaita ja -housut: EK

Sirkus: Verson puoti

Bubble Gum: ?

Applikointia ja peruspaitoja

Oli kyllä joulupaketissa. Esikoinen innostui syksyllä Kikattavasta kakkiaisesta. Viitsin kerrankin tehdä jotain hieman työtä vaativaa, kun joululahja oli kyseessä. Jostakin paksukantisesta kirjasta otin tuon kuvan suoraan, sopi ihan kokonsakin puolesta. Kyllä tuli hyvä mieli siitä, että sai aikaan jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Kankaana Noshia - pino hupenee.

 

Samaisella kaavalla eli Ottobren Kahdella kaveruksella (1/2018) myös Ananaksesta paita. Muutoksena korkea kaulus. Tuli just sopiva suojaamaan talven viimoilta. Kaula-aukko ei jäänyt liian isoksi, eikä kaulus ole liian korkea tai leveä haalarin alle. Näillä siirryttiin kokoon 116 cm. Kuvassa kangas on jotenkin kovin punainen, mutta luonnossa ihan reilu ruoste.

Vielä pistin pakettiin joskus muinoin Käpysen merinopussista tilaamani pitsikankaan. Haaveilin tästä itselleni takkia, mutta leikkasin tekeleen palasiksi, kun tuli auttamattomasti pappakalsarit  mieleen. Lapsen paidan takakappaleeseen tuli pystysauma, mutta mitäpä tuosta.

Sain jostain kankaanlopusta vielä talvikaulurinkin. Nyt pitää vain muistaa, että ensin ommellaan sivusauma, jonka yläosaan tulee reikä ja mahdollinen nimikointilappu, puolen välin jälkeen ompelumerkki. Sitten laitetaan reunojen oikeat puolet vastakkain ja ommellaan kuin vuoritetussa haalarissa. Kääntö ja aukon sulkeminen.

Villahaalari pienemmälle kummitytölle

Isompi kummilapseni on niin iso jo, että ostin lahjaksi ompelukoneen. Pienemmälle tein lämmikettä tälle ja todennäköisesti ensi talvellekin. Ensimmäisessä kuvassa villahaalari on 74-kokoa käyttävän päällä, toisessa kuvassa metrin pätkällä.

Eiköhän siis mene siltä väliltä olevalle lapsellekin. Ohje on Dropsin Wild Blueberries ja lankana ehdotetut Karismat. Omani sitten meni tämän talven ihan vain ommelluilla merinokerrastoilla. Langat on, mutta elämä tuli tielle. Ihan kiva elämä tosin.

Helmikuussa tuivertaa

Pojan edellinen kypärälakki unohtui viikoksi mökille. No olipa hyvä, että lapsi sai joululahjaksi mummolta ihan uuden silkkivillaisen! Muutaman päivän perästä ihmettelin, mitä se niskaansa raapii, kunnes tajusin, etten ollut esipessyt tätä uutta. Mitä tekee ompelija? Ei suinkaan ryhdy käsipyykkiin (villaisia ei ollut tarpeeksi pesukoneelliseen), vaan leikkaamaan kangasta.

OB:n Wind Stripes -kaavalla (6/2015) iltapuhteiksi siis 50 cm:n koossa kypärälakki. Käpysen viime vuoden Kankaiden yöstä tilattu merinoneulos oli oikein kivaa tähän, kun se ei tunnu venyvän ihan samalla tavalla muodottomaksi kuin muut sidokset. Nyt voi heittää sen vanhan, kauhtuneen ja osittain jo purkaantuneenkin lakin kierrätykseen.

Yhden kerrastonkin olen pistellyt kasaan joutessani. Merino on Kangaskapinalta, mutta en varmaankaan tätä herkullisista väreistä huolimatta enää osta. Hinnasta päätellen kangasta tehdessä on päädytty mulesing-käsittelyyn, ja muutaman pesukerran jälkeen epäilen jo saumurin ommelten kestävyyttä, kun kangas hapsottaa joka välistä.

Alle villaa

Ensin ajattelin tehdä haalarin talvikeleille (koska kaupassa on aina haalareita), mutta totesin, että paita-housut-yhdistelmä voisi olla käytännöllisempi monella tapaa: osia voi pitää ja pestä erikseen, kankaasta saa sommiteltua enemmän vaatetta ja vetoketjun tms. voi jättää pois.

Kaupan haalareissa on ilmeisesti villasta resorit, ja hetken pohdinkin, miten saa ylläpysyvät samasta merinovillasta (EK 5601566A200). En keksinyt, tein vain pienemmät. Ensimmäisen setin housuihin tein tosi korkean vyötärökaistaleen, jos se vaikka auttaisi.

Paidan kaavana on OB:n Lil' Bear (4/2016) reippaasti kavennettuna sekä sivuista että hihoista. Housuihin käytin Small John's kaavaa (OB 6/2013) niin, että piirsin puolet sepaluksesta kaavaan etusaumaan. Leveydeltään nämä olivat kerralla sopivat, mutta käänteiden ja kuminauhojen sijaan tein tosiaan resorit. 

Toisessa setissä lyhensin hieman paitaa, ja housuihin ompelin korkea resorin lisäksi erillisen kuminauhakujan. 

Ja sitten eikun hakemaan lisää merinovilla Postissa odottelevasta paketista! Ainakin välikausikauluri tarvitaan!

Raitapaita

Edellisen raitapaidan sain pesukoneessa aika tiiviiseen kuntoon, kun se oli alpakkaa. Samalla ohjeella tein, mutta kun lanka oli hieman erilaista, niin lopputuloskin muuttui aika lailla. Tämä uusi ei laskeudu yhtä hyvin kuin vanha ja jotenkin muutenkin istuu huonommin. Mutta lämmin se on ja ihan tarpeeksi hyvä kuitenkin.

Lanka: Viking Babyull (100 % merinovilla, 50g = 175 m; 28 s / 10 cm
Menekki: 4 * 2 kerää eli 400 g
Puikot: kolmosen pyöröt ja sukat
Ohje: oma

Pitsivillapaita

Kyllä se on kummallista, että vaikka lanka olisi painoltaan ja metreiltään samaa kuin toinen ja puikot ympärysmitaltaan, niin aina tuntuu tulevan samoilla silmukkamäärillä eri jälkeä. Nyt tein toisinnon tästä. Voi toki olla mahdollista, että ensimmäinenkin yritys oli erilainen, kuin miksi se muovautui käytössä. Ehkä tämäkin sitten pesukoneen myötä asettuu vielä paremmin.

Hihoistakin tuli leveämmät kuin halusin, mutta kun inhoan sitä purkamista, niin päätin kestää. Kaula-aukkoon tein resorin, joka on mun mielestä ryhdikkäämpi kuin edellisen version vieno virkkausreuna. 

Koko: S/M
Lanka: Viking, Babyull (50 g = 175 m; 28 s / 10 cm)
Menekki: 350 g (7 kerää)
Puikot: 3:n sukka- ja pyöröt-

Ohje

Ohjeen inspiraationa on Nejan blogin Alpakkametsä (josta pistineule on). Muuten menin aika omin avuin. Mun ohjeessa on neulottu helmasta ylöspäin ja hihansuista olkapäille, kaikki pyörönä niin pitkälle kuin on mahdollista. Alla on vähän siitä, miten omani tein, mutta ohje on vajavainen.

Etu- ja takakappale

1. Luo 208 s.
2. Neulo 2o2n-neuletta 6 krs.
3. Neulo 8 krs oikein.
4. Jatka oikein neulomista. Jaa silmukat silmukkamerkein kahteen ja tee vähennykset: vähennä 4 s kerroksella joka 8. kerros. Toista 9 kertaa. Itse neulon silmukkamerkin molemmin yhdet oikeat silmukat, jotta vähennyksestä tulee kaunis. 
5. Vähennä vielä kerran 4 s kerroksella. Nyt silmukoita on 82+82.
6. Neulo oikeaa, kunnes kappaleen pituus on 34 cm.
7. Ota etupuolen silmukoista viisi takapuolelle (etupuolella on 77, takana 87).
8. Etupuolella Nejan pitsimallia kolme kertaa ennen kainalokavennuksia, takapuolella sileää.
9. Jatka neulomista tasona:
1. Etu: tee 2 + 2 s kavennukset reunoissa (yhteensä siis 8 s neljällä kerroksella), mutta jatka mallikertaa. Neulo joka kerroksen alussa ja lopussa 2 oikein. Malli toistuu 3 kertaa (yhteensä siis 6). Kaula-aukon silmukoiden vähentämistä en muista, mutta aika lailla Nejan ohjeen mukaan menin.
2. Taka: Samaiset 2 + 2 s kavennukset takana. Päätä kaikki silmukat, kun tasona neulottavan osan pituus on 22 cm.
3. Kainalosta olkapäälle kappaleet ovat 22 cm korkeita.
10. Yhdistä olkasaumat.
11. Poimi kauluksesta sopiva määrä silmukoita ja neulo 5 krs 2o2n-neuletta. Päätä.

Hihat

1. Luo 48 s.
2. Neulo 2o2n-neuletta 20 krs.
3. Lisää silmukat 80:een.
4. Neulo, kunnes hiha on 51 cm pitkä.
5. Siirry neulomaan tasona. Kainalossa päätä molemmissa päissä 
1. 5 s.
2. 5 * 2 s.
3. 12 * 1 s.
4. 2* 3 s.
5. Päätä loput silmukat
6. Kiinnitä hihat paitaan.
7. Päättele langanpäät.

Jotain epätavanomaista: tunika

Tällaista olen tikuttanut viime aikoina: silmukan luontia, kavennuksia ja oikein neulottuja silmukoita. 

Tunikaan yritin saada pientä puhvia hihoihin. Sivuissa on sileää neuletta ja kuvio on edessä ja takana keskellä. Sitten tietenkin joustinta helmaan, kaulukseen ja hihansuihin.

Tunika valmistui mun lempilangasta: ohutta, tiukkakierteistä, pehmeää ja pesukoneessa pestävää!

Lanka: Grignasco Bambi, väri 787 (Merinoa, 4 ply; 50 g = 225 m; 30 s & 38 krs / 10 cm)
Menekki: 350 g eli 7 kerää
Puikot: 3:n pyöröt ja sukkapuikot
Malli: oma, inspiraatiota eli kuvio on otettu Suuri Käsityö -lehdestä (joku kevät-kesänumero 2000-luvun puolivälistä)

Perusvillapaita

Edellisessä postauksessa vilahti jo farkkumekko, jonka kyhäsin vanhoista housuista. Tässä se on taas uudelleen. Valmiina on myös toinen farkkumekko. Se varmaan esiintyy seuraavassa postauksessa yhdessä neulotun topin kanssa, joka sekin on jo valmiina.

Kuvassa on myös villapaita, joka valmistui jo hetki sitten, mutta johon en ole ohjetta ehtinyt kirjoittaa kuin vasta nyt. Kaupassa ihastelin näitä värejä, mutta kerällä näyttivät paljon paremmilta kuin neulottuna. Paitana värit ovat mulle liian hailakoita, mutta Toinen sanoi pitävänsä kovin. Musta tää näyttää jo valmiiksi mökkivillapaidalta, kun alpakkakin on muutaman käyttökerran jälkeen venynyt.

Halusin löysän ja laskeutuvan mallin. Tulos oli hieman erilainen kuin kuvittelin, mutta omanlaisenaan ihan kiva. Tykkään siitä, että neule on kevyt, koska lanka on niin ohutta.

Malli: oma (ks. alla kuva)

Puikot: 3

Langat: Drops Baby Alpaca Silk, 50 g = 167 m

Menekki: 400 g eli kaksi kerää joka väriä (350 g riittää, jos tekee yksivärisen)
Koko: S/M

Uusinta menee uusiksi

Pesukoneen vaihtuessa pienensin vanhan ihanan villapaitani nukkekokoon. Nyt yritin sitten tehdä kopion vanhasta suosikista, mutta ilmeisesti liian paksulla langalla tai liian vähillä silmukoilla.Tuli hieman isompi, mutta ei tää vieläkään ole tarpeeksi mulle.

Onneksi on minua pienempiä. Lankana oli Maija ja puikkoina varmaan kolmoset. Kahdeksan kerää meni korkeintaan. Paremmat ohjeet täällä.

Surkuhupaisan  näköinen tämä yksilö.Pituutta olisi voinut vielä ehkä jotenkin venyttää, mutta kauluksesta tuli aivan liian tiukka mun käyttöön.

Pitsipaita itselle

Mohairmetsän Nejalla on ihania ohjeita sivullaan. Ensimmäiseksi tein valmiiksi Alpakkametsän hieman muuteltuna. Silmukat sopi alpakkalangan lisäksi hyvin mun merinolankaan. Oon tosi ihastunut neulomaan ohuella 4ply-langalla. Toivottavasti se kestää pesua ja käyttöäkin. Odotukset on korkealla, kerta valitsemani lanka on vauvanneuleisiin tarkoitettu.


Mun versiossa tein hihojen kanssa vähän ylimääräistä työtä, eli muodot olkapäähän. Se ei välttämättä ollut viisasta, sillä taisin unohtaa merkitä kunnolla, mitä olin tehnyt, ja tuntuu siltä, että toisesta hihasta tuli vähän erikokonen. No, eipä sitä varmaan venytyksen jälkeen huomaa. Lisäksi mua ei taida noi tunikat pukea, joten helma lyheni. Kolmanneksi poimin yläosasta vain 82 + 82 silmukkaa.



Ehkä ois pitänyt tehdä vähän pidemmiksi hihat. Muuten olen aika tyytyväinen. Kuvioneule on ainakin pirun kaunis.

Lanka: Grignasso Bambi (502, 30 X 36 / 10 cm , 50 g = 225 m)
Menekki: n. 270 g
Puikot: 3
Ohje: Mohairmetsän Nejan Alpakkametsä muokattuna

Syksyistä ja pehmeää -tästä pidän

Tämän villapaidan tekemisen aloitin jo toukokuussa virkkuukerhomme mökkiviikonloppuna. Valmiina se on ollut jonkin aikaa, mutta koulu- ja työkiireiden takia paita on jäänyt kuvaamatta. Tänä aamuna sitten oli aikaa räpsiä. Tykkään tosi paljon syvästä violetin väristä, vaikken yleensä lilaa päälleni laitakaan. Alpakkalanka on todella lämmintä, niin että tällainen vilukissakin pärjää.

Ohje: Kotiliesi nro 21 / 2008
Lanka: Drops Alpaca 4400, 23 & 30 / 10 cm, 50 g = 180m
Menekki: 300 g (M)
Puikot: 2,5 - 3

Jouduin taas vähän venkslaamaan ohjeen kanssa, kun se ei ollut maailman selvin. Sain kiinni kuviosta, ja sitten vuorottelin palmikoita, oikeita ja vääriä sekä reikiä sinne tänne miten sattui. Villapusero neulottiin hihasta hihaan T:n malliseksi, ommeltiin kasaan ja lisättiin resori alas ja kaulus ylös. Kaikki kuusi kerää sai mukavasti kulumaan, kun päätti, että kauluksesta tulee tasan sen kokoinen, kun lanka antaa myöten. Etukappaleessa on vähän kavennuksia ja levennyksiä kaula-aukon kohdalla, mutta muuten muotoilua ei ole.

Tämä on lemppari tällä hetkellä!

The owls are not what they seem

Toinen on suuri Twin Peaks -fani, mutta ei saanut minua kirjailemaan otsikkoa pöllöpaitaan. Eläimet ja varsinkaan linnut eivät juuri läikähdytä minun sydänalaani, mutta tämä aivan ihana ohje teki poikkeuksen. Löysin sen Jaanamaan sivujen kautta, mutta alkuperäinen blogi on Needled. Samalla sain ensimmäisen kerran koittaa palmikkoa, joka osoittautui todella helpoksi tehdä.

• Ohje: Needled
• Lanka: Viking Balder ruskea (418) + 34 nappia
• Menekki: 620 g (s-koko)
• Puikot: pyörö- (60 cm) ja sukkapuikot nro 7

Ajattelin, että seiskan puikoilla ja langalla voisin tehdä pienimmän koon, ja se olisi minulle sopiva, mutta arvioin hieman väärin. Kainaloissa muutin silmukat s-koon mukaisiksi. Alaosa jäi hieman pinkeäksi, mutta kyllä se päälle mahtuu. Selkälisäyksistä olisi tosin voinut jättää viimeiset silmukat pois, nyt hieman kupruilee. Hihoista tein pitkät ja kaula-aukon jätin melko avaraksi . Ohjeen mukaan olisi pitänyt tehdä pöllöjen ja selkälisäysten jälkeen vielä muutama rivi oikeaa ja muutama rivi enemmän joustinta. Pöllöt ovat vielä ihanampia luonnossa kuin kuvassa!