Kerralla kolmelle eli kangas kaapista käyttöön

Pojalle tein Raw Edge Detailsia mukaillen (OB) isokauluksisen kollaripaidan koossa 110 cm. Jäljelle taisi alkuperäisestä jäädä vain hihan kiinnitys etu- ja takakappaleeseen, sillä lyhensin kaikkia osia 10 cm, lisäsin kauluksen (leikattu pystyyn 25 * 55 cm; kaksinkertainen) ja suurensin kaula-aukkoa sen mukaan (kaula-aukon pituus olisi saanut olla huomattavasti pienempi) sekä ompelin pitkän resorin helmaan. Toivottavasti se vähän lörpähtää tuosta. Muistaakseni se on NOSHia, joten välttämättä niin ei käy.

Sovituskuvia täällä ja täällä. 

Pikkupökien kaavana oli OB:n Diagonal koossa 56 (1/2016), josta jätin sivusauman pois kohdistamalla yläreunan n. 5,5 cm päällekkäin ja alareunan 2,5 cm päällekkäin. Pituutta vähensin kankaasta, mutta lisäsin resorilla. Eli tässäkin alkuperäistä vain nuo haara- ja etusaumat. Luulen, että kooksi tuli lopulta vähintäänkin 62.

Vanhat tunikat olivat kiristäneet jo hetken verran, kun tein tämän origamitunikan pohjalta, mutta levensin alaetukappaletta melkein suorakaiteeksi ja lyhensin muotolaskoksia. Lisäsin yhdet muotolaskokset molemmille puolille. Nyt on hyvin tilaa loppuun asti, kun maha ei kovim isoksi kasva. Tällaisessa mallissa on ikävää se, että tää käy vain vähän aikaa niin, että istuu kunnolla. Sellaiset sivurypytykset tai ylipäätään löysät mallit menee hieman pidempään - pienemmästä vatsasta isoon. 

Kaikissa on kuosikankaana Mummolan tuntua kollarina, tunikan alaosa taitaa olla Kangaskapinalta. Kuvanlaatu on luokattoman huonoa, mutta kolmatta kertaa en enää jaksanut lähteä leikkiin. 

EDIT 21.2.2018: Olkoon tämä nyt tammikuun haasteeseen osallistuminen.

Pallomahan peittäjä

Tämän raskaustopin valmistin jo keväällä, kun halusin vain koettaa rypytyksiä sivuilla. Metsolan kangas ei enää tuntunut niin ihanalta kuin ennen, joten käytin sitä koepalana saadakseni hieman jämäkangasta tämän vuoden haasteisiin. 

Näin valmiina vaatteena ihastuin kankaaseen uudestaan,  ja tämä on ollut pidetty käytössä.

Kaavana tässä on OB:n toppi, josta olen jo ehtinyt tehdä tai leikata erilaisia muunnoksia: kellomekossa on samanlainen yläosa samoin kuin tunikassa, maahisissa ohjetta on muutettu vain kädenteistä suuremmaksi ja jussissa kangas koottu osista. Tässä siis etukappaleen piirsin ohjetta pidemmäksi (koossa M noin 72 cm) ja levensin ihan aavistuksen. Poimutukset keräsin navan kohdalle. Rinnuksen alle rypytin framilonia, ja käden- ja pääntiet huolittelin Punatukan ohjeella.

Pituutta on sen verran, että tämä oli alkuraskaudessa vain säkki päällä. Vähempikin siis riittäisi hyvin, kun mun maha ei tunnu tälläkään kertaa kasvavan mitenkään jättimäiseksi.

Kasvunvaraa juhliin

Näitä postattavia on nyt jäänyt roikkumaan, mutta tällaisissa tamineissa me juhlittiin satavuotiasta Suomea. Tuo oma mekko oli käytössä kyllä jo syksyllä kummin virassa, mutta kaukaa viisaana pyrin sisällyttämään siihen kasvunvaraa. Ainakin näin joulun tienoilla sopi vielä hyvin. Jos joskus muistan, laitan myös syksyisen kuvan istuvuudesta mukaan.

Mekon vaaleanpunainen pallopitsi on jotain EK:n polyamidia pakalta ja aika herkkä ottamaan osumaa esimerkiksi sormuksista. Alla on aivan mielettömän ihanan tuntuista joustobambua niin ikään Eurokankaasta. Sain ongittua sitä vielä palalaarista itselleni suikaleen, kun ilmeisesti alkaa käymään pakalla vähiin. Mekon ruusuke oli jo valmiina.

 

Tuosta alkuperäisestä palasta tein kuitenkin Pojalle sukulointia varten ruseteilla ja henkseleillä varustetun trikoopaidan. Suuri se on vielä, mutta mennee sitten keväänkin juhlat, jollei aivan mustu ennen. Rusetti on kiinnitetty käsin, henkselit vahvalla kaksipuolisella liimakankaalla, joten vetää vielä näissä kuvissa ennen käyttöä ja pesua jonkin verran.

Keskoskokoa

Erään kaverin vauva syntyi pienikokoisena ennen joulua, joten ne 50-senttiset vaatteetkin olivat aika isoja. Näin siis tilaisuuteni tulleen ja eräänä aamupäivänä surautin kolmet housut ja jouluasun. Tonttulakin koossa tuli pieni mittausvirhe, mutta kyllä se ainakin vielä antopäivänä mahtui päähän.

Harmi, ettei tullut laitettua vaikka saksia kuvaan mukaan mittakaavaa antamaan, mutta kyllä nämä aika pieniä oli. Sain juuri sellaisia epämääräisen kokoisia tilkkuja tuhottua. Kaavan kaivoin jostain verkosta..

Tonttulakissakin tajusin kulkusen kiinnittää ihan saumurilla, niin säästyin käsin väkertämiseltä. Kulkunen on siis pujotettu kapeaan kanttinauhaan, joka on saumuroitu kiinni hiippaa ommellessa.

Joululahjat, osa 8: pienemmälle kummitytölle setti

Verson puodin puolimetrisestä sain tilkkuiltua kummitytölle tunikan, omalle tulevalle housut ja vielä Pojan nukelle jonkinnäköisen paitulin. Ja ai niin - tuli tästä yksi rusetti pompulaankin! Niistä sitten ehkä myöhemmin.

Tunika on Bunny's Balloon (OB 6/2017) ja housut samasta lehdestä Spots. Ne saattavat olla Noshin trikoota, kun kerran löysin aivan samanväristä resoria laatikoistani, enkä resoreita ole kovin monesta paikkaa ostanut. Molemmat ovat kokoa 74. Oli kyllä kiva tehdä jotakin vähän tyttömäistä vaihteeksi, vaikka kaipaan vieläkin enemmän rimpsuja. Housuihin ajattelin kyllä niitä ohjeeseen kuuluvia frilloja, mutta kangas olisi riittänyt vain kahteen, ja muutenkin frillojen muoto näytti lähemmin tarkasteltuna oudolta. 

Seuraavaksi suurin menekki oli Diagonal-housuihin koossa 56 cm (OB 1/2016). Hieman kavensin leveyttä, kun ihan en saanut kangasta riittämään muuten. Lahkeensuut olivat sen verran kapoiset käsivaralla leikattuna, että tein vekit housuosaan takapuolelle. Nuken mekon saksin vain nuken ympärille, ja siihen nähden tuotos onnistui huiman hyvin. Kaula-aukko saisi olla pienempi, kun kerran taakse tuli pitkä tarranauha pukemista helpottamaan. Tuo nukke on kovin omituisen muotoinen, joten kaikki vaatteet näyttänee sen päällä samanlaisilta. Vielä pitää muutama pikkuvaate tehdä Pojan synttärilahjapakettiin.

Joululahjat, osa 7: lapselle tarvevaatetta

Poikanen sai lahjaksi myös pehmeitä paketteja, vaikka eivät ne kovin tuntuneet kiinnostavan. Eipä silti, tärkeintä kaikesta oli ylipäätään lahjojen avaaminen, sillä vuoron perään hän kävi auttamassa kutakin vuorossa ollutta aikuista. Tein kuitenkin muutaman vaatteen tarpeeseen - joskin vastahakoisesti - sellaisista kuoseista, joista en (vielä) tekisi muulloin. Tuo kun ei vielä ole kieltäytynyt mistään päälle pantavasta ulkonäön vuoksi.

Ryhmä Hau on ollut viime aikoina bongatuin asia marketissa, vaikka telkusta katsotaankin Pipsa possua. Siispä yksi ompelus oli tämä paita (OB Raw Edge Details, 110 cm). Sain kuin sainkin hankittua ja ommeltua sen täysin salaa. Harmaa trikoo taitaa olla myös Kangaskapinasta.

Ryhmä Haun jämistä syntyi toisen paidan lisäksi myös tunika koossa 98 sovellettuna samasta kaavasta. Yksivärisen trikoon ostopaikkaa en muista. Omasta vanhasta paidasta tein myös tämän toisen paidan samalla kaavalla, vaikka se päätyikin suoraan kaappiin. 

Jeeppi-kankaan kävimme yhdessä Pojan kanssa hakemassa. Pettymys oli aika suuri, kun lapsi ei saanutkaan kaivurikangasta, mutta onneksi jeepitkin on ihan ok. Tämän tekemisen Poika näki, eikä ollut yllättynyt ollenkaan. Harmaa kangas on niin ikään Kangaskapinalta, resorit varmaankin NOSHilta.

Hyväntekeväisyyttä käsillä tehden

Anni kerää Sormustin-blogissaan hyväntekeväisyyskohteita käsityöntekijöille vuodelle 2018. Laittakaahan hänelle viestiä, jos tiedätte jonkin tahon, jota voi auttaa auttamaan kättensä töillä. Saadaan kattava lista kasaan kaikkien iloksi!

Viime tammikuun hyväntekeväisyyttä

Joululahjat, osa 6: pussukat korkista

Aatonaattona kävin vielä kangaskaupassa etsimässä korkkia ompeluihin. Anopillle meni lahjaksi tällainen vanha Finlaysonin verhokangas tukevalla kovikehuovalla vuorattuna.

Toisen sisko kumppaneineen sai Kansallismaisemaa (EK) korkin kanssa. Tämän pussukan täytin herkuilla sekä ihmisille että koirille. On sitä vain aika hukassa lemmikkihyllyn edessä, kun ei ole kuunaan perehtynyt tuollaisiin tuotteisiin.  

Kiireessä meinasi käydä ja kävikin aika monta hupsista, mutta onneksi kangastarpeen laskuvirheen saattoi korvata sisäpuolella toisella kankaalla, piirin väärinlaskun hyvällä tuurilla ja suunnitteluvirheen leikkaamalla matalammaksi (tuli parempi!). Molemmissa pohja on halkaisijaltaan 19 cm, joten yksi leveys kangasta riitti, kun sisäpohja tuli jostakin muusta. Korkkia tuossa on noin 10 cm:n korkeudelta, ja ennen yläreunan taittoa korkeus oli 23 cm.

Edit 11.1.2018

Joululahjat, osa 5: sukat megakutojalle

Toisen isoäiti on sellaisen luokan neuloja, etten ollut ajatellutkaan hänelle tehdä mitään puikoilla, ennen kuin anoppi kertoi, että mummo oli valitellut, ettei hänellä ole villasukkia! Tiedä sitten, kuinka tosissaan mummo oli ollut, mutta minä tartuin tilaisuuteen heti. Kyllähän sen itsestäänkin tietää, että kaikille muille tulee tehtyä, mutta itselle ei. 

Poika valitsi lankahyllystä tämän vihreän seiskaveikan, kun olin selaillut nopeasti valmistuvaksi malliksi Novitan Sydänystävät lyhennettynä. Mummolla on tapana tehdä enemmänkin kirjoneuleisia sukkia, joten siksikin päädyin itse palmikkoon. 

Aloitin 56 silmukalla, tein 10 kerrosta joustinta, kaksi mallikertaa (mallikuvio II) ja kantapään jälkeen vielä yhden kokonaisen ja neljättä riville 15 ohjeen mukaan (mallikuvio II). Tämän jälkeen käytin mallikuviota IV ohjeena kärkikavennuksissa. Muuten en ohjetta jaksanutkaan tavata, joten en tiedä yhtenevyydestä. Mun 36 - 37:n jalkaan näistä tuli liian isot, mutta toivottavasti sopivat saajalle.

Toisen sukan palmikot taistelin ajanpuutteesta huolimatta kiertymään eri suuntaan ohjeen vastaisesti. Tämä onnistui, kun kaikki yksittäiset keskimmäiset ja reunimmaiset palmikot, joissa ei tullut nurjia silmukoita (pisteettömät), nostettiinkin apupuikolle eteen. Mallikuvion II rivi 16 neulottiin siis ohjeen mukaan molemmissa sukissa. Kärkikavennukset tein eteen neulotuilla puikoilla päinvastoin eli oikealla kaksi oikein yhteen ja vasemmalla ylivetokavennuksella.