Sukellusveneitä paidoissa

Sukellusvenekangas on Majapuulta, isomman hupparikaava on OB:n Uphill (4/2018) koossa 128 ja pienemmällä Raw Edge Detailsin (1/2012) koossa 98 cm.

Huppu vetää. Onko sellaista kaavaa, jossa huppu ei vedä?

Kollarihousuja

Nämäkin tein jo kolmisen vuotta sitten, joten en ole varma kankaiden alkuperästä tai kaavasta. Ehkä Nappinja? Kaava oli ehkä jokin jo aiemmin käyttämäni, eli löytynee täältä blogista kyllä. Ja isommat housut (122 cm) ovat nyt pienemmällä käytössä,  joten jotain hyvälaatuista kangasta ovat.

Farkkujoustokollareita kolmen vuoden takaa

Nyt tulee käsitöitä vuosien takaa. On ollut itselle niin monta kertaa tärkeä tarkistuspaikka tämä blogi, että ehkä vielä tänne kirjoittelen asioita muistiin. Pyrin kuitenkin hyvin lyhyesti lätisemään eli vain perustietoja ompeluksista, neulomuksia ja muita käsitöitä.

Siispä: kankaana farkkujoustocollegea, mutta paikkaa en saanut selville. Ehkä Mereen? Kaavatkin on nyt hukassa ja kootkin. Eipä tästä juuri siis apua ole.

Mutta ilmeisesti tuli useammat tehtyä.

Jämähaaste2017, tammikuu: DIY vauvalle pallo

Arkistojen aarteita (jotakin tästä vissiin puuttui, mutta en nyt enää muista, mitä):

Vielä ehtii! Tammikuun vauvalelupostauksessa oli jo kaava tähän palloleluun, mutta jäi laskelmat hieman kesken tuon ohjeen suhteen, joten kirjoittelen sen loppuun näin helmikuun puolella. Vuoden aikana käy varmaan joka kuukausi niin, että jotain edellisen kuun haasteista jää vielä seuraavalle, koska into vain jää päälle, enkä malta vielä siirtyä seuraavaan aiheeseen. Vaikka käy tällaiset pallot mun harrastuksistakin! 

Palloon tarvitset siis 12 viisikulmiota. Aivan pienet palat on vaikea ommella yhteen, mutta isommista paloista kasvaa äkkiä hyvin suuri pallo. Tuolla mun kaavalla ompelu on vielä mukavaa, mutta ihan kolmikuisen käsiin pallo on aika iso, vaikkei mahdoton. Mun laskujen mukaan tarvitaan vähintään neljää eri kangasta (jokaista kolme kappaletta), jotta samat kankaat eivät ole vierekkäin.

Viiskulmioiden lisäksi pallo syö vanua ja mahdollisesti jonkin kulkusen tai vaikkapa sitä kinkunpaistopussia. Totesin tuon kuvassa näkyvän kulkusen niin surkeaksi helinältään vanun sisällä, että jätin pois. Jos pallon haluaa ripustaa esimerkiksi lelukaareen, nauhan voi kiinnittää johonkin saumaan roikottimeksi. Enemmänkin niitä voi toki laittaa, niin pienen vauvan on helpompi tarttua palloon kiinni.

Palat ommellaan toisiinsa kiinni niin, että niillä on viereisten palojen kanssa vain yksi yhteinen sivu. Ensin siis ommellaan kaksi palaa kiinni vain yhdestä sivusta. Tämän jälkeen kolmas ommellaan samalla kertaa kahdesta sivusta: yhdestä sivusta ensimmäiseen ja toisesta sivusta toiseen palaan. Kahdesta sivusta ommellaan kiinni vielä x kertaa. Mikäli palojen järjestyksellä ei ole sinulle väliä, homma on helppoa.

Kaikkea pientä

Tämäkin on ollut Luonnos-kansiossa viitisen vuotta. Ihan valmiina. Mitäköhän tästä mun mielestä vielä puuttui?

Vauva on nyt syntynyt, ja minä sain viimeinkin valmiiksi vauvakutsupolttarikansion. Askartelin sen kanteen miniatyyriviirinauhat vauvakutsuilta. Silloinen tuleva äiti toivoi samanmoisia nauhoja pinnasängyn ylle, joten taisin osua nappiin. Juhlien jälkeen rullapäärmäsin sitten kuin viimeistä päivää loputkin kangaspalat viireiksi. Eihän siinä kauan mene, mutta aika maanisesti kangaspaloja syötti paininjalan alle. Ja nythän mulla on sitten metreittäin tällaista nauhaa mun koristelaatikossa odottamassa seuraavia juhlia.  

Toiselle kaverille tein FOEsta kaksostenerotusrannekkeet. Vanhemmat kyllä erottavat identtiset tytöt toisistaan, mutta ilmeisesti jo isovanhemmilla tekee tiukkaa hoitotohinoissa tarkistaa, kumpi on syönyt ja kumpi nukkunut mitenkin. Näistä tuli niin pieniä, että mahoton, mutta kyllä mittanauhan mukaan sopivat. Ompelin ensin suoralla yhteen ja sitten sauman molemmilta puolilta joustavalla suoralla käänteet kiinni. Siksakiakin yritin, mutta se vain suttaantui pienessä joustavassa palassa. Pelkkä solmiminen taas olisi painanut rannetta liikaa. Kaksinkertaiseksi käännettynä olisi ollut sama juttu. Niinpä näin. Ajanevat asiansa.

Ainoan pipo

Tätäkin Ainoan pipoa on pitänyt kokeilla jo muutamana talvella, kun tuo jotenkin mieleen oman lapsuuden. FB:n ompeluryhmässä tämä malli on kuitenkin koettu melko isoksi (ja niin myyntisivuillakin sanotaan), joten aikaa jäi vielä tähänkin talveen. Alimmaksi kerrokseksi laitoin merinovillaa, väliin EK:n Finnfill-lämpövanua (260 g) ja päällimmäiseksi tikkikangasta.

Kuva ei ehkä anna oikeutta, mutta söpöhän siitä tuli kuin mikä. Tikkikangas oli todella huono valinta, sillä tekokuituinen pehmeä kangas nyppyyntyi viikossa.

Jämistä tein vauvan tumput, mutta en tiedä, minne nämä matkasivat. Ei ole olleet meillä käytössä.

Hiusjuttu jämistä

Arkiston aarteita tämäkin:

Sisko kävi ompelemassa omalle kummilapselleen paitaa, ja siitä jäi tätä Kangaskapinan raitaa sen verran, että koitin tällaista pantaa n. 50-senttiselle päälle. Ihan vain kaksinkerroin tuo pantaosuus ja päälle lomittain kaikkialla näkyvien pompuloiden muotilla lehtiä.