Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ohje. Näytä kaikki tekstit

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Noin tuhat: suodatinpaperiruusut

Viime keväänä tuli muutama suodatinpaperiruusu askarreltua - ja niin tuli muutamalla muullakin. Kiitos avusta! Urakka vaikutti aivan mahdottomalta, mutta kyllä se pikkuhiljaa eteni. Aluksi opiskelin myös hortensioista, mutta onneksi totesin, että näissä yksinkertaisimmissakin versioissa oli ihan tarpeeksi puuhaa tuolla määrällä.

Tässä kuvassa tummemmat kukat on tehty valkaisemattomasta suodatinpaperista ja roimasta määrästä punaista väriä. Vaaleammat valkaistusta.

En voi suositella tuhannen tekemistä, mutta muutaman ruusun sitä vastoin askartelee vaikka lasten kanssa. Tarvikkeetkin saattavat löytyä kotoa! Alla ohjeet neljäänkymmeneen eli yhteen kimppuun ruusuja.

Tarvikkeet yhteen kimppuun tai kranssiin (40 kukkaa)

Kukkaosa:
- 1/4-suodatinpapereita yksi 200:n pakkaus (5 suodatinpaperia per kukka)
- vesiväriä (+ sivellin) tai elintarvikeväriä
- (helmiäisvesiväriä (esim. Coliro)/ helmiäisakryylimaalia) 
- vuoka
- nitoja ja niittejä

Varret/kimppu
- pistin
- rautalankaa  20 m (n. 1 mm paksua, 40 - 50 cm / kukka) / kuparisia sidelankoja 1,2 mm, 40 cm (40 kpl)
- vessapaperiholkki + kontaktimuovia (esim. DC-Fix) / maljakko
TAI
- vaihtoehtoisesti: kranssi ja liimaa

 Ohjeet värjäykseen

1. Tee ympyrämalli paperista. Mallin tulisi olla hieman pienempi, kuin mitä suodatinpaperiin mahtuu, sillä on helpompi leikata ympyrä vähän isompana kuin malli. Ei ole niin väliä, jos muoto ei ole täydellinen ympyrä. Vaihtelun vuoksi voi kokeilla vaikka piparkakkureunaa tai pienempiä ympyröitä.


2. Peitä astian pohja vedellä ja liota mukaan vesiväriä tai elintarvikeväriä niin paljon, kuin haluat kukan tummimmillaan olevan (huom! kuivuessa väri tummentuu aavistuksen). Helmiäishohtoa saa helmiäsivesiväreillä. Testaa värin voimakkuutta muutamaan ympyrään. Itse sekoitin aina muutamaa väriä saadakseni vivahteikkaamman värin. Ota osa vedestä pakastusrasiaan ja jatka värin lisäämistä vielä hiukan.

3.  Ota noin puolet ympyröistä ja kasta ympyrät läpimäriksi. Pino voi olla melko paksukin - väri imeytyy kyllä.


4. Puristele ylimääräiset vedet pois. Yritä säilyttää pinon muoto, sillä se helpottaa seuraavassa vaiheessa.


5. Kierittele ympyröiden reunat tummemmassa pakastusrasian vedessä saadaksesi reunoihin enemmän väriä.


6. Voit lisäksi värjätä siveltimellä reunat suoraan värinapista. Lado valmiit ympyrät leivinpaperin päälle pellille noin kymmenen paperin pinoihin. Pinot saavat olla osittain päällekkäin.


7. Lisää vuokaan vettä, jotta toisessa puoliskossa on vähemmän väriä. Toista kohdat 3 - 6 vähemmällä värillä.

8. Kuivata suodatinpaperit uunissa jonkin ruoan jälkilämmöllä. Sadassa asteessa meni kymmenestä kahteenkymmeneen minuuttia pinojen paksuudesta riippuen. Kääntelin muutamaan kertaan varmistaen, etteivät suodatinpaperit kärähdä. Ympyrät saavat jäädä hieman kosteiksi, sillä ne kuivuvat loppuun kyllä uunin ulkopuolellakin. Pinoja voi hyvin hajottaa värjäyksen jälkeen.

9. Asettele noin kymmenen ympyrää päällekkäin (viisi vaaleampaa ja viisi tummempaa). Jos olet tehnyt halkaisijaltaan pienempiä ympyröitä (< 6cm), kahdeksankin riittää hyvin. Niittaa ympyrät keskeltä kiinni. 

Jos aiot tehdä varrellisia kukkia, pistä pistimellä reiät niitin molemmin puolin, taita 40 cm:n pätkä rautalankaa tai yksi sidelanka kahtia ja työnnä intensiivisemmän värin puolelta läpi. Kierrä tyvestä tiukasti (voit auttaa pihdeillä taitosta) ja varsiosaa löyhemmin.

10. Aloita paperien rutistelu/nostaminen päällimmäisestä suodatinpaperista. Ensimmäiset saa rutata tyvestä asti hyvin pieneen suppuun, seuraavia ei tarvitse aivan niin tiukasti nostella. Viimeiset pari saavat jäädä rutistelematta, mutta sulje koko kukka nyrkkiin. Tämän jälkeen avaa kukkaa hieman auki. Otteet voivat olla ronskejakin, paperi ei mene rikki eikä lopputulos tärvelly ruttuisuudesta.

(11. Helmiäisakryyliväriä voi lisätä tässä vaiheessa terälehtien reunoihin, jos helmiäisvesiväriä ei ole ollut käytössä.)  



12. Jos olet tehnyt varrettomia kukkia, voit liimata kukat esimerkiksi styrox-kranssiin pohjastaan. Varrellisia voit asetella sellaisenaan maljakkoon tai valmistaa niille pidikkeen, jotta kimppu pitää paremmin muotonsa ja on helposti siirrettävä.

Pidikkeenä toimii vessapaperirullan holkki, joka kannattaa kestävyyden takia päällystää kontaktimuovilla. DC-Fix-kontaktimuovi armahtaa, jos kimpusta ei tule aivan tasainen ja pidike vilkkuu kukkien välistä. Kun olet päällystänyt vessapaperirullan, pistele tasaisin välein eri korkeuksille kukille reiät pistimellä. Aivan alas reikiä ei tarvitse (kimppu pysyy  tiiviinä ja rullan saa maljakon suusta sisään) ja yläreunaankin kannattaa jättää sentin väli. Jos maljakkosi on läpinäkyvä, voit katkoa vessapaperirullan alta tulevat varret, vaasissa varret voi jättää.

13. Kimppu on valmiina maitopurkin kokoinen läpimitaltaan.


Videoita hieman toisella tavalla tehdyistä kukista löytyy Youtubesta, jos jokin kohta jäi epäselväksi.

Kranssi suodatinpaperikukista (Eskimo)
Varrellinen suodatinpaperiruusu (englanniksi)
Hortensiat (englanniksi)


Itse siis väänsin nämä kakskymmentäkaksi plus ekstrat. Koska määrät olivat näin valtaisat, ostin kuparoituja sidelankoja varsiksi viiden kilon puntin, joten vältyin rautalangan katkomiselta. Ne olivat 40 cm pitkiä ja läpimitaltaan 1,2 mm, mikä oli maksimipaksuus sormilla kierrettäviksi.




lauantai 15. helmikuuta 2020

DIY: Unipussi pienemmälle Baby Bornille

Ensimmäisenä nukenpeitteenä tuli mieleen tilkkutäkki, mutta ehkä tällainen unipussi on kätevämpi taaperon leikeissä. Vältyin myös lahjapaperin vaivalta, kun tungin vaatteet ja kantorepun tämän unipussin sisään. Unipussi sopii pienemmälle Baby Bornille.


Ohjeet nuken unipussin tekemiseen

1. Jäljennä tyynyliinan ja pussin kaava. Kaava on A4-kokoa, joten lisää pussin pohjaan 11 cm sekä etu- että takakaavaan.
2. Leikkaa päällikankaasta tyynyliinapalat (2 kpl), etupala ja takapala ("patjapuoli"). Leikkaa yksivärisestä kankaasta etupala, takapala ja suikale 14 *20 cm. Kaavoihin lisätään saumavarat.
3. Ompele tyynykappaleet oikeat puolet vastakkain. Jätä kääntöaukko. Käännä. Tikkaa kiinni patjapalaan kaavan osoittamaan kohtaan.



4. Ompele takakappaleet oikeat puolet vastakkain. Jätä kääntöaukko. Käännä.




5. Ompele kuosillinen etupala, suikale ja kuositon etupala jonoksi; suikaleen pidemmät sivut yhtyvät etupaloihin. Taita suikale haitariksi nelinkerroin (ks. kuva) etupalojen väliin ja ompele etupalojen pidemmät reunat oikeat puolet vastakkain. Jätä kääntöaukko pohjaan. Käännä. Asettele suikale kuosillisen palan puolelle päälle.


6. Silitä. Aseta takapala ja etupala päällekkäin, tikkaa ympäri reunoja myöten. 

 

Kaavaa saa vapaasti käyttää henkilökohtaisessa ja epäkaupallisissa tarkoituksissa (esim. opetuskäytössä).



perjantai 14. helmikuuta 2020

Joululahjat 8: pienemmälle kummitytölle apuja äitiyteen

Jos ei enää lähde vauvan pöksyjä kankaiden jämistä, niin ainakin sitten nukelle. Vaikka yllättävän paljon näihinkin sai uppoamaan kangasta, kun vaikkapa frilloja leikkaa. Ja en sentään ihan näin myöhässä ollut lahjan suhteen, vaikka postaaminen onkin venynyt. Sain sovituskuvankin:


Baby bornin kaavat ja ideat ovat Kangaskorjaamolta, joskin skaalasin kaavat sopivaksi pienemmälle BB:lle. Nappinjan blogista pienentelin tuon kantimen. Vasemmalla kuvassa on Götz, joka on hieman liian reitevä noihin BB:n mittoihin, joten sain lisätilauksen. Mutta oikeanpuoleinen nukke sai alla olevat tamineet.

 
  

Nämä viimeisimmät ovat siis housut, joiden idea niin ikään on tuolta Kangaskorjaamolta. Tässä on vielä omat kuvani tukemaan tekemistä. Viillot ovat noin kolmesenttisiä. Viimeistelin lopuksi käsin sekä lahkeensuista että vyötäröltä.

 
 

Ja lopuksi vielä nukenkantoreppu, jolla oma taapero ylpeänä ja hihkuen kantoi myslipussia.



keskiviikko 8. tammikuuta 2020

Joululahjat 4: villasukat ystävälle

Sain joululahjaksi Hitomi Shidan kirjan "Japanilaiset neulemallit". Koska joululahjojen teko oli vähän myöhässä, päätin heti kokeilla muutamaa mallia. Ystävälle tein mallilla nro 25 Socki-langasta villasukat. Väri on Brick Rose. Kolmosen puikot taisi olla. 


Tein valehtelematta kärjen kavennuksen kymmenen kertaa, enkä vieläkään ole tyytyväinen, mutta sentään säällinen se nyt on. Silmukoita olisi myös pitänyt olla vähemmän, sillä mun makuun nää jäi aika tossuiksi, vaikka napakasti neulonkin. Malli tulisi kauniimmin esiin ohuemmalla langalla, mun visioissa tämä olisi ollut hieman sirompi ja klassisempi. Kuvakulma ei yhtään auta valehtelemaan, eivätkä nuo housunpuntit sukkien sisällä.


OHJE SUKKAAN (mallikuvio kirjassa)
Aloitin siis 56 silmukalla ja neuloin 9 krs kiertäen oikein - nurin -neulosta. Jaoin silmukat kolmelle puikolle: 15- 27 - 14, joista ekalla ja kolmannella jatkoin joustinta, keskimmäisellä tein mallikuviota niin, että ensimmäiset että viimeiset neljä silmukkaa neuloin nurin kärkikavennuksiin asti. Neuloin kuvion rivit 1- 36. Tämän jälkeen tein kantalapun 1. ja 3. puikon silmukoilla: 25 krs. Kantalapun kavennukset aloitin, kun jäljellä oli 11 s. Poimin silmukat reunasta, jatkoin mallineuletta alusta ja tein kiilakavennukset joka toinen kerros siihen asti, että molemmilla puikoilla oli jäljellä 14 s. Kun olin tehnyt kaksi mallineulekertaa (yhteensä koko sukkaan), aloitin kärkikavennukset:

Keskimmäinen puikko:
1. krs: 2 nurin yhteen puikon alussa ja lopussa, muutoin mallikerran mukaisesti
2. krs: sama
3. krs: sama

Tästä eteenpäin tee 1. puikon lopussa ylivetokavennus joka kerroksella ja kolmannen puikon alussa 2 o yhteen -kavennus joka kerroksella.

Mallikerroksella:

4. krs: alussa 2 o yhteen, lopussa ylivetokavennus; muutoin mallin mukaan
5. krs: 5 o, ylivetokavennus, 2o, 1n, 2o, 2o yhteen, 5o
6. krs: 5 o, ylivetokavennus, 1o, 1n, 1o, 2o yhteen, 5o
7. krs: 5 o, ylivetokavennus, 1n, 2o yhteen, 5o
8. krs: 5 o, nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli, 5o (oikea sukka)
           5 o, nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli, 5o (vasensukka)
9-12. krs: puikon alussa ylivetokavennus, lopussa 2o yhteen 
13. krs:  nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli (oikea sukka)
              nosta - 2o yhteen - nosta nostettu silmukka yli (vasensukka)

Neulo krs. loppuun ja päätä viimeiset 10 s yhteen.

torstai 5. joulukuuta 2019

Käsityöblogien joulukalenteri: Riikinkukkokangaskassi (DIY)

Eilisen joulukortti-idean tarjoili Ihan oikea blogi, ja huomenna yllättää Craft Candidate. Tässä välissä on mun vuoro. Postauksen aiheeksi valikoitui lähes kaikille sopiva joululahjaidea eli kangaskassit. Omani tein alusta loppuun ja lasten kanssa, mutta kassit voi toki ostaa valmiina ja pitää pienet sormet loitolla. Idean testasin jo viime vuonna, ja koko lähipiiri on näitä käyttänyt ahkerasti.

Tarvikkeet kolmeen kassiin:
  • 125 cm puuvillaa + lankaa / valmiita kasseja
  • Emon (peite)kangasvärit: kupari- ja helmiäsivalkoinen 
  • pala vaahtomuovia & ohutkärkinen sivellin
  • pala kontaktimuovia sapluunaksi (A4)
  • pala pahvia (n. A4) suojaksi
  • tulostettu malli. (vapaasti käytettävissä epäkaupallisiin tarkoituksiin eli opetukseen ja henkilökohtaiseen käyttöön)


Lasten tultua olen yrittänyt keksiä lahjaksi jotakin, jossa heidän kädenjälkensä näkyisi, mutta joka ei olisi pelkkää suttua kuitenkaan. Näissä kasseissa isompi (silloin lähes 4 v) sai repiä kankaita, tuputella riikinkukon vartalon kassiin sekä tehdä sulkiin isommat sormenjäljet. Pienempi (puolivuotias) kantoi kortensa kekoon lainaamalla varpaansa malliksi sulan silmän keskelle. Toinen taisi jonkin höyhenen maalata myös, mutta pääosin pienet yksityiskohdat vetelin minä.

Ohje kassien ompeluun 

Ompelin kassit, koska halusin kauniit pohjavärit. Kävin EK:sta hakemassa Niina-yleispuuvillaa. Kustakin 125 cm -palasta saa kolme kassia (kankaan leveys vähintään 135 cm). Alla leikkuusuunnitelma (harmaa jää yli 150 cm leveästä kankaasta). Kukin sanka on 12 * 65 cm ja kassiosa 40 * 100 cm. Oman maun mukaan voi toki sankoja lyhentää tai kassia leventää. Kuvissa kassien sangat ovat kymmenen senttiä pidemmät, mutta käytössä vähempikin riittää, jotta kassia voi kantaa sekä olalla että kädessä. Suosittelen katsomaan pohjakankaaksi myös vaaleita haaleasti kuvioituja kankaita. Sellaisesta tuli aika kiva myös.


Ompelin kassin sivusaumat sekä sisänurkkiin kolmiot, jotta sain pohjaksi suorakulmion muodon. Yläreunan taitoin tuplasti sisään nelisen senttiä. Sangat ompelin nelinkerroin päältä tikaten ja kiinnitin raksiompeleilla yläreunaan. Jos ei jaksa alusta asti lähteä, esimerkiksi täältä saa valmiita puuvillaisia kasseja (ja pusseja, penaaleja, sporttireppuja, patakintaita, lippiksiä...). Ilmeisesti myös joissakin Prismoissa on ollut myynnissä. Kassit voi värjätä marketeista saatavilla kangasväreillä, jos raakapuuvilla tai valkoinen ei värinä nappaa.

Ohje riikinkukon painantaan

 

Meidän kasseihin valikoitui väreiksi Emon kupari ja helmiäisvalkoinen (ostettu täältä). Värit ovat riittoisia eli 100 g riittää hyvin useampaan kassisatsiin.

Aloita suojaamalla kassin toinen puoli eli työnnä pahvi (vaikka pitsalaatikon kansi) kassin sisään. Piirrä riikinkukon vartalo (tästä sapluunaan) peilikuvana kontaktimuovin toiselle puolelle ja leikkaa aukko kontaktimuoviin. Jätä tarpeeksi kontaktimuovia aukon ympärille, jotta työskentely on helpompaa varsinkin, jos lapsi auttaa tässä työvaiheessa. Liimaa kontaktimuovi kankaan pintaan: Painele varsinkin aukon reunoista sisälle päin hyvin kiinni, jotta väri ei pääse sapluunan alle. Ota kohdistuksessa huomioon se, että pyrstö tulee suunnilleen saman verran vasemmalle. Tuputtele kupariväri kankaan pintaan vaahtomuovitupolla. Väriä saa käyttää useamman kerroksen, jotta pinnasta tulee peittävämpi. Sama kontaktimuovisapluuna kestää toisenkin siirron, mutta puhdista muovia pyyhkimällä talouspaperilla aukkoon päin muovin ollessa vielä kiinni edellisessä kassissa. Näin vältät ylimääräiset rähmät.


Maalaa ohuella siveltimellä viitisen kuparinväristä viivaa töyhdöksi päälaelle. Kaarevien viivojen päihin tulee pienet pallot. Anna kuparivärin kuivahtaa, jotta työ ei sotkeennu seuraavissa vaiheissa.

Leikkaa kestävästä paperista (esim. naistenlehden kannesta) pyrstönmuotoinen aukko (ks. sapluuna). Aseta aukko hieman vartalon peräpään päälle ja sudi kymmenisen helmiäisvalkoista viivaa niin, että viivojen alemmat päät kattavat tasaisesti koko alueen.


Voit samalla sipaista pikkuriikkisen valkoista väriä töyhdön palloihin.


Painele lapsen peukalonjälki jokaisen viivan alempaan päähän helmiäisvalkoisella väriläntti. Aikuisen kannattaa kokeilla, josko vaikka etusormen koko olisi passelimpi kuvaan. Jos valkoista väriä on kosolti, anna sen kuivua jonkin aikaa.


Jatka sulkien tekemistä kuparivärillä: Tee ohuella siveltimellä kolme peukalonjälkeä myötäilevää viivaa kummallekin puolelle jälkeä. Aloita viivat valkoisten viivojen varresta, kierrä peukalonjälki ja kaarra aavistuksen ulospäin. Muista aloittaa alimmasta sormenjäljestä ja etene riikinkukon vartaloa kohti, jotta sulat laskeutuvat kauniisti päällekkäin.


Kun valkoiset peukalonjäljet ovat kohtalaisen kuivat, voi niiden päälle painaa pienemmät sormen- tai varpaanjäljet. Värien pieni sekoittuminen ei haittaa. Signeeraa työsi. Silitä kuva kiinni ohjeiden mukaan. Minä silitin huolellisesti, ja värit ovat kestäneet hyvänä 60 asteen pesut.


Sapluunaa ja ohjetta saa vapaasti käyttää epäkaupallisiin tarkoituksiin (esim. opetuksessa ja henkilökohtaisessa käytössä).

Käykäähän avaamassa muutkin joulukalenterin luukut vuorollaan!
Kaikki löytyvät täältä.

torstai 18. lokakuuta 2018

DIY: Kangaslabyrintti

Olen halunnut kokeilla Hääräämöllä-blogin kangaslabyrintteja jo kauan, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Idea on yksinkertainen ja nerokas. Vein lapsen päiväkotiryhmään viisi.


Toisella puolella on vanha lasten lakanakangas ja toisella valkoinen, jos tarvitsee saada vähemmän ärsykkeitä tai enemmän apua pujotteluun. Sisällä sitten muovihelmi. Kestivät konepesunkin!


Väylät ovat 2,5 cm leveitä, mutta niiden koko riippuu helmen läpimitasta. Tässä vielä kaavat noihin mun labyrintteihin (pdf). Kaavoja voi käyttää vapaasti yksityisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin (ei siis kaupalliseen käyttöön edes myyjäisissä).


sunnuntai 12. elokuuta 2018

DIY: painolelu

Maaritse pyysi kommenteissa painolelun kaavaa ja ohjetta, joten tässä tulee. Lelu on melko pieni, joten se sopii kolme-neljävuotiaille. Pituutta on toki helppo kasvattaa lisäämällä vartalon keskikohtaan senttejä sekä ylä- että alapuolelle. Vetskarinkin  mittaa kannattaa silloin kasvattaa.

Summittaiset tarviketiedot ovat kaava-pdf:ssä (ks. postauksen loppu).


Ohjeet:
  1. Leikkaa silmiin valkoiset ja mustat ympyrät. Kiinnitä mustat valkoisten ympyröiden reunoihin kaksipuoleisella kovikekankaalla ja sitten valkoiset pääkappaleeseen samoin. Applikoi silmät kiinni erittäin tiheällä siksakilla sekä mustan että valkoisen ympyrän reunoja seuraten.
  2. Ompele pääkappale ja selkäkappale kiinni niin, että nauhanpätkä jää keskikohdastaan saumaan, keskelle kappaleita. Tikkaa saumanvarat pääkappaleen puolelle. Huolittele nauhan päät solmimalla tai polttamalla materiaalista riippuen.
  3. Valmista jalat: ompele 36 cm * 10 cm suorakaitale kiinni pidemmältä sivultaan. Silitä sauma keskelle (tulee siis jalan alapuolelle) ja leikkaa putkilo kuuteen osaan (à 6 cm). Ompele toinen pää kiinni ja käännä jalat niin, että ommellun pään suorakulmioiden reunat jäävät vähän sisään. Näin päähän muodostuu neljä kulmaa. Tikkaa päältä jokainen jalka.
  4. Valmista alapuoli: huolittele kappaleiden keskireunat. Kiinnitä piilovetoketju niin, että kangas on taitettu katkoviivaa pitkin.
  5. Aseta päällikappale oikea puoli ylöspäin pöydälle. Lisää  jalat selkäkappaleen puolelle sopiviin kohtiin, kolme kummallekin puolelle. Tarkista, että jalkojen saumat ovat näkyvissä ja että tuntosarvet ovat keskellä. Aseta alakappale oikea puoli alaspäin. Neulaa ja ompele ympäri kiinni. Käännä.
  6. Valmista sisäpussi: Ompele sisäpussin kappaleet yhteen, mutta jätä täyttöaukko. Lisää pussiin sopiva määrä riisiä tai kauranjyviä ja sulje pussi. Sujauta pussi kuoreen.
Painolelua voi käyttää rauhoittamaan vilkasta lasta, mutta myös lämpö- tai kylmätyynynä. Kuori (vetoketju) ei kestä lämmitystä, joten sisäpussi on otettava ulos ennen mikroon laittamista.

Kaavan voi ladata tästä. Kaavaa voi käyttää vapaasti yksityisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin (ei siis kaupalliseen käyttöön edes myyjäisissä).

sunnuntai 1. huhtikuuta 2018

DIY: Meditaatioharjoitus eli himmeli

Olohuoneen seinä on ammottanut tyhjyyttään rempan jälkeen. Yhdessä itse tehden -blogin innoittamana tilasin pillejä sekä metallilankaa Adlibrikseltä ja kävin toimeen. Malliksi en valinnut juuri tuota ympyränmuotoista (linkki ohjeeseen blogissa), vaan tein Eija Kosken kuusikulmaisen Asanohan Himmelin harmoniaa -kirjasta. Malli on aloittelijallekin yksinkertainen sisäistää, mutta käyttäisin tekniikkaan tutustujana ehdottomasti muovipillejä ja metallilankaa. Pillit kestävät paremmin työstämistä kuin oljet, ja metallilangan saa kiristettyä jokaisen pujotuksen jälkeen tiukasti. Muovisen voi myös suihkutella pölystä puhtaaksi, kun aika tulee.

Telkkari taitaa olla 32', himmeli on kulmasta kulmaan 115 cm. 

Adlibriksen pillit olivat 12,5 senttiä pitkiä. Kosken ohjeessa koko työ tehdään 8 cm:n pilleistä, mutta meistä se näytti sivusta hieman rujolta, joten päädyin tekemään kolmioista muodostuvan kuusikulmiopohjan 8-senttisillä, mutta päälle tulevat kolmiopohjaiset pyramidit puolitetuilla eli 6,25-senttisillä.



Keksin myös pilkkoa pillit oikeisiin mittoihin paksumman muovipillin avulla eli sujauttamalla kaksi noita ohuita tuollaisen normaalia paksumman (esim. Tigerista) sisään ja tasaamalla pöydän pintaa vasten. Tuli muuten paljon nopeammin ja tasalaatuisempaa jälkeä kuin viivottimella!


Kosken kirjassa oli ohjeet kolmeen kokoon, joista suurin oli 5 pillin sivumittainen. Me haluttiin kuitenkin näyttävyyttä enemmän, joten meidän sivun mitaksi tuli 7 pilliä eli 56 senttiä. Kulmasta kulmaan himmeli on 115 cm. Kuuden sivun olisi vielä saanut yhdestä pillipaketista lyhyemmillä päällipilleillä, mutta tähän seitsemään pillipaketteja (à 800 pilliä) sai tilata kaksi.

Mun mielestä kirjan isoimman himmelin pillimäärä ei laskennallisesti ihan riittänyt himmelin tekoon. Itse sain laskemalla, että pillejä pitäisi olla 240 pohjaan + 450 pyramideihin. En pane päätäni pantiksi myöskään näistä isommista, mutta jotain näiden suuntaisia määriä saa varautua pujottelemaan kirjan ohjetta isommissa:
  • Sivu 5 pilliä pitkä: 80 mm - 240 kpl, 62,5 mm - 450 kpl
  • Sivu 6 pilliä pitkä: 80 mm - 340 kpl, 62,5 mm - 648 kpl
  • Sivu 7 pilliä pitkä: 80 mm - 462 kpl, 62,5 mm - 882 kpl
  • Sivu 8 pilliä pitkä: 80 mm - 600 kpl, 62,5 mm - 1152 kpl


Metallilankaa arvioin menneen jotain 150 ja 200 metrin välistä. Metallilanka oli 0,3 mm paksua. Tehdessä vaikutti siltä, että lanka on liian heiveröistä pitämään pohjaa mitenkään suorassa, mutta kun pyramidejä päälle rakensi, suoristui pohjakin jonkin verran. Eipä tuon aivan littana seinää vasten tarvitse ollakaan. 

Jouluna 2016 tein himmeleitä lahjaksi järviruo'osta.

torstai 22. maaliskuuta 2018

DIY: kalvosimet resorista

Harvoin ostan ihan mustavalkoisia, mutta viime aikoina on tullut klikkailtua näitä enemmänkin ostoskoriin. Ehtalta saapui "Soluttautujat", jonka lapsi tyrmäsi heti tylsäksi. Sen sijaan Pottupeltoon osoitti mielenkiintoa. Mun ajatus oli just toisin päin vauvalle ja Pojalle, mutta kun yhdestä leveydestä tulee kuitenkin molemmille pienillä jämäkangaspaloilla höystettynä, niin jyräsin vielä lapsen mielipiteen. Eipä sitä ole aamuisin kiinnostanut, mitä puetaan päälle. Mutta ennakkotilasin kuitenkin kaivurikangasta Kangaskapinalta, sillä monta kertaa on juteltu siitä epäonnisesta kangaskauppareissusta, jolla etsittiin kaivureita, mutta saatiin vain jeeppejä. 

Paikkailin huonoa omaatuntoani myös sillä, että lapsi sai valita resorin värin. Oi onnea, että se tykkää tästä samasta likaisenoranssista (Kangaskapina) kuin minäkin! Kaavana on Raw Edge Details (OB 1/2017) koossa 110 cm, mutta hieman muutoksilla resoreissa ja kauluksessa. Otin kauttaaltaan kauluksesta noin sentin pois, jolloin n. 25 * 45 cm -kauluspala oli sopiva (opin tästä). Jäsensin kangasta nostamalla applikaatiolla esiin tuon hämmästyneen tyypin.


Tein myös aivan uuden kokeilun helmaresorin ja kädensuiden kanssa. Helmaan jätin aukon ompelemalla päät hieman vinoon. Tuon pitäisi jäädä housujen päälle, ettei tarvitsis miettiä aluspaidan väriä niin tarkasti. 

Hihansuihin surautin samalla idealla kalvosimet. Alla kuvasarja selventämään, kuinka se tapahtui. Vaikka itse sanonkin, niin onpa kätevä idea pikkulapsen juhlapukeutumiseen!

Paitamaaliskuu  jatkuu.

EDIT 31.3.2018: sovituskuvat