Kenkäteline

Kuten jo mainitsin, oikeankokoista kenkätelinettä ei verkon ihmemaailmasta helposti löytynyt, joten päätin isommat etsinnät suosiolla ohittaa ja pyöräilin rautakauppaan. Onneksi pihalla myyjä sahasi kolmimetriset rimat hieman pienemmiksi, jotta mahtuivat pyörän tarakalle. Uudestaan ne vielä isä sahasi mökillä, kun heittoa pituuksissa oli parin sentin verran. Ei ois tullut suoraa.

Pituus 91 cm, leveys 31 cm ja korkeus 29 cm.

Tarvikkeet:

• Rimaa 5 kpl: 15 x 32 x 3300 mm (14 kpl: 89 cm; 4 kpl: 31 cm; 8 kpl: 29 cm)
• 3 pulloa spray-maalia (Bravo Spray, kiiltävä musta)
• 30 mm ruuveja 28 kpl; 25 mm ruuveja 32 kpl)
• pora, hiomapaperia, ruuvimeisseli, puristin, suojapahvia & -käsineet (hengityssuojainkin olis ollut hyvä) sekä sellainen ruuvin kannalle paikan tekevä käsityökalu (tietääkö kukaan sen oikeaa nimeä?
• mustia huopatassuja

Työohjeet

1. Sahaa rimat oikeanpituisiksi.
2. Hio päistä tikut pois.
3. Kiinnitä 7 pisintä rimaa kahteen 31-senttiseen rimaan. Huomaa 31-senttisen riman pystysuunta. Kiinnitä ensin reunarimat, sitten keskellä olevat. Tee toinen hylly.
4. Maalaa ensimmäinen ohut kerros.
5. Kiinnitä jalat 31-senttiseen rimaan kahdesta kohtaa (=molemmat hyllyt). Kiinnitä jälleen ensin uloimmat jalat, sitten toisen päädyn ulommat jalat. Ota ristimitta ja väännä suorakulmioksi salmiakista, jos tarpeen. Kiinnitä toisella ruuvilla joka kohdasta. Kiinnitä keskimmäiset jalat.

Ja sitten vielä tarkemmilla selityksillä:

Kokosin ensin hyllyt. Otin kaksi 31-senttistä rimaa päihin ja 7 kappaletta 89-senttistä rimaa väliin. 31-senttiset rimat laitoin pystypäin, kun mielestäni näytti paremmalta kuin vaakatasolla (kuvassa hyllyrimojen päällä).  Ihan sormilla kiinni puristaen liitin pitkän riman lyhyeeseen pitkän riman puolelta: porasin reiän, tein tilaa ruuvin kannalle ja ruuvasin (30-milliset ruuvit). Ensin kiinnitin molemmat pitkät reunarimat molemmista päistä, jotta lyhyet rimat pysyisi suorassa kaikkiin rimoihin nähden, sitten muut. Välitys pitkien rimojen välissä on riman paksuus eli 1,5 cm; oli helppo laittaa joku vapaana oleva rima pystypäin väliin, niin ei tarvinnut paljon mittailla. Toinen hylly samalla tavalla. Hioin kaikkia liitoskohtia, mittasin ristimitan ja väänsin suorakaiteeksi, jos oli salmiakkikuvio. Maalasin ensimmäisen ohuen kerroksen.

Toisessa vaiheessa kiinnitin 8 kappaletta jalkoja hyllyjen päihin, neljä kumpaankin päähän. Käänsin tässä vaiheessa hyllyt niin, että poikkirima oli päälläpäin. Toisin päin välejä olisi saanut olla putsaamassa koko ajan, ja näin sain sivuille jonkilaiset reunat, ettei kengät iske jälkiä seinään. Jaloista jokainen on kiinni kahdella ruuvilla diagonaalisesti (etteivät osuisi hyllyn jo porattuun ruuviin), sillä jalat liitettiin samaan 31-senttiseen rimaan, ei pitkien rimojen päihin. Toinen hylly tuli aivan jalkarimojen yläpäähän ja toisen alle jäi 7 cm, jotta imurilla mahtuu alle. Ensin kuitenkin laitoin jalat vain yhdellä ruuvilla sekä ylä- että alahyllyyn kiiinni. Tein näin uloimmille jaloille molemmissa päissä. Otin ristimitan ja väänsin suorakulmioksi, jos mitta ei ollut sama. Sitten puristimen avulla kiinnitin toisella ruuvilla oikeaan kohtaan jokaisen neljästä jalasta kahdesta kohtaa. Lopuksi laitoin koristeen vuoksi keskijalat kahdesta kohtaa ja kahdella ruuvilla kiinni. Otin reunajaloista suoran puun avulla mittaa, etteivät keskijalat olleet pidempiä kuin päissä olevat.

Lopuksi hioin taas kaikki liitoskohdat tasaisiksi. Maalasin. Maalasin. Tuli vesipisaroita. Maalasin. Kuplia. Hioin. Maalasin. Tassut alle.

Apua sain rimojen haussa ja yhteenliittämisessä, siis kiitos sisko ja isä!

Tällaiselta nyt näyttää eteinen: uusi naulakko ja uusi kenkäteline. Vielä uusi matto, jota sitäkin on harkittu muutama vuosi, niin olen tyytyväinen. Ja uusi lattia seuraavan isomman rempan yhteydessä...

Vauvan kypärämyssy uudella mallilla

Yleensä olen tehnyt kypärämyssyn tasona ja sitten yhdistänyt neulalla ja langalla osat (esimerkki). Nyt tein suoraan pallomaiseksi, joten tarvitsi päätellä vain aloitus- ja lopetuskohta. Venytin pipan pilates-pallon päällä!

Malli on täältä, mutta jouduin muokkaamaan sitä aika paljon, kun käsiala oli ilmeisen pientä. Ensinnäkin loin vain 120 silmukkaa, ja jaoin ne kolmelle puikolle. Näin oli helppo muistaa, milloin tulee *nosta, neulo kaksi yhteen, nosta nostettu silmukka neulottujen yli* -kavennus ja milloin lisätään kaksi silmukkaa. Aloitin puikon aina 18 silmukan oikealla, jonka jälkeen tuli kavennus, sitten 18 silmukkaa oikeaa ja sitten lisäykset vika silmukan molemmille puolille. Tällaisia kerroksia tein 12 (ja väliin normaalit kerrokset). Näitä voisi olla kyllä vielä enemmän. Sitten aloitin kavennusten tekemisen eli lopetin lisäykset.  Jossain vaiheessa totesin, että kavennuksia pitää tehdä jokaisella kerroksella eikä vain joka toisella, jottei tule tonttulakkia. Kun silmukoita oli jäljellä 12, kavensin kaikki kaksi oikein yhteen ja päättelin. Pujotin lankaa kolminkertaisena molemmista alareunoista läpi, pyöritin molemmat päät samaan suuntaan ja annoin kietoutua yhteen. Solmin ja leikkasin ylimääräiset pois.

Lanka: Grignasco Bambi, väri 787 (Merinoa, 4 ply; 50 g = 225 m; 30 s & 38 krs / 10 cm)
Menekki: reilusti alle 50 g
Puikot: 2,5:n sukkapuikot
Koko: päänympärys alle 50 cm

Naulakon muodonmuutos

Muuttaessa tulee laitettua isot linjat kuntoon, mutta pieniin yksiyiskohtiin ei oikein riitä aikaa. Sitten menee muutama vuosi ihan tyytyväisenä, kun koti nyt kuitenkin näyttää suht mukavalta. Ja sitten alkaa muhia ajatus, että pitäisikö huonekalujen järjestystä muuttaa tai seinä maalata toisella värillä. Purin intoni tällä kertaa eteisen naulakkoon, joka on jäänyt huomiotta.

 

Puuhun oli leimattu teksti "Keravan puuteollisuus O.Y.", eli naulakko on hyvinkin voiniut itsua asuntomme seinällä yli puoli vuosisataa. Siltä se kyllä messinkisten koukkujen puolesta näyttikin. Oikealla puhdistettu ja kiillotettu versio.

 

 

Harmaa-musta-puu-kaunistuksemme sai osakseen rutosti hinkkausta ja hieman maalia.

 

Nyt on kaikki mustaa, mutta suunnittelin tässä jo, että nuo laatikot voisi päälystää jollain kivalla kankaalla. Toisaalta takeistakin tulee jotain väriä, joten ehkä nyt hetken aikaa mennään tällaisella mustavalkoisella eteisellä.

Tärleämpää kuin laatikkojen päälystäminen taitaa olla uuden kenkätelineen tekeminen. Yritin googlettaa valmista kehikkoa, jonka voisi vain vetää samalla spraymaalilla kuin naulakonkin (Bravo Spray, kiiltävä musta), mutta oikeaa kokoa ei löytynyt. Takaisin mökille siis nikkaroimaan.

Jotain epätavanomaista: tunika

Tällaista olen tikuttanut viime aikoina: silmukan luontia, kavennuksia ja oikein neulottuja silmukoita. 

Tunikaan yritin saada pientä puhvia hihoihin. Sivuissa on sileää neuletta ja kuvio on edessä ja takana keskellä. Sitten tietenkin joustinta helmaan, kaulukseen ja hihansuihin.

Tunika valmistui mun lempilangasta: ohutta, tiukkakierteistä, pehmeää ja pesukoneessa pestävää!

Lanka: Grignasco Bambi, väri 787 (Merinoa, 4 ply; 50 g = 225 m; 30 s & 38 krs / 10 cm)
Menekki: 350 g eli 7 kerää
Puikot: 3:n pyöröt ja sukkapuikot
Malli: oma, inspiraatiota eli kuvio on otettu Suuri Käsityö -lehdestä (joku kevät-kesänumero 2000-luvun puolivälistä)

Puuvillapaita ystävälle

Nyt se on valmis. Viime keväänä ystävä esitti toiveen puuvillapaidasta. Käytiin yhdessä lankakaupassa ja aloin hioa suunnitelmia. Tälle vuodelle ajoitin synttäreille valmiiksi. Syntäriaamuna sitä vielä pääteltiin, joten en ehtinyt kostuttaa jo oikoa. Se tapahtukoon käytössä.

Lanka: Cotton 8, tummansininen (50 g = 150 m, 26 s, 34 krs / 10 cm)
Menekki: 350 g eli 7 kerää
Puikot: 2,75 pyöröt ja 2,5 sukkapuikot
Ohje: täysin omasta päästä neuloessa

Pitsinen kirjanmerkki kummisedälle ja serkulle

Tein jo viime vuoden helmikuussa yhtenä päivänä tämän pitsisen kirjanmerkin. Sain tilaamani nypylät postissa ja samassa paketissa lankaa (Bockensin tiilenpunaista, 66/3), joten mun piti päästä kokeilemaan heti. Paperilla oli vaan mynsteri, mutta osasin jo siitä päätellä, kuinka monta paria nypylöitä tarvitsen ja millaisilla lyönneillä kuvio saadaan aikaan. En tiedä, onko juuri mallinmukainen, mutta toimii ainakin liina- ja kokolyönneillä tehtynä.

Malli on Atelier MB:n, ja se löytyy samalta sivulta kuin aiemmin tekemäni pitsinen kirjanmerkki. Tarkempia tietoja mulla ei ole edelleenkään antaa. Tykkäsin tämän tekemisestä kovasti, koska työ valmistui nopeasti, kun aikaa ei mennyt kuvion ihmettelemiseen. Lisäksi ei tarvinnut päätellä tai sählätä monien nypyläparien kanssa, kun 14 paria sidottiin lopuksi solmuksi.

Alkuperäistä mallia lyhensin vain kuudesta osasta neljään, jotta mahtuu mukavammin pienenkin kirjan väliin. Tein samanlaisen sitten vähän myöhemmin keltaisena (Bockens 66/3), mutta tämä meni jo lokakuussa serkulleni, jonka pirskeissä juhlittiin kaikkea.

Taskuista pikkutytön laukku

Ostin alennusmyynneistä takin, mutta totesin, että sen etutaskut ovat ehkä vähän liian tyttömäiset. Ratkoin irti ja pyörittelin paloja kädessäni. Materiaalia on niin vaikea heittää pois. Näissä taskuissa oli vuorikangaskin kiinni valmiina. Ratkaisu näyttää tältä:

Otin toisesta taskusta irti myös koristerusetin ja siirsin olkahihnaksi. Palat yhteen entisen sauman kohdalta ja käsin kiinnin ulkoreunasta. Nurjalle silitin vielä veikeän apinan peittämään ratkonnan jäljet.

Musta farkkuhame - mitä vaihtelua!

Siskon farkut joutuivat käsittelyn kohteeksi tällä kertaa. Alkaa jo hävettää farkkuhameiden määrä kaapissa, mutta kai ne joskus menevät rikki ja mä vain ennakoin. =) Värjäsin tällä kertaa mustaksi, jotta edes jotenkin erottuu edellisistä. Väriaineena Perusväri musta.

Se oli oikeastaan ihan hyvä valinta, vaikkei tuo nyt mikään sysipimeä väri olekaan. Langat eivät värjäytyneet, joten hameeseen jäi vähän punaisia tikkauksia eteen sekä napinläpeen ja takataskuihin vihreitä.

Juhlalaukku

Oli iltapukujuhlat ja tarvitsin laukun. Mihinkään kummoiseen ei ollut aikaa.

Tarvikkeiksi siis
- muovikansio kovikkeeksi
- 40 cm  normaalilevyistä kangasta (140 cm?), itselläni lukee kuitissa vain "Vogue-mallipakat"
- tarranauhaa

Laukussa on sisällä pieni korttitasku ihan vain applikoituna kiinni sisävuoreen. Sitomisnauhat lähtevät ylhäältä ja alhaalta,eivätkä siis kierrä koko laukun ympäri. Todellinen kiinnitys on läpän alla: tarranauha. Alla muutama kuva tekovaiheesta, jos auttaa hahmottamaan sitä, mitä tapahtui. Ensin kaikki osaset yhdessä (laitimmaisin vasemmalta on turha, koska en tarvinnutkaan lisäyspalaa).

Tällainen on oivaa avaruudellista aivojumppaa, ken kaipaa. Maaliviivan näkyessä lopputulos alkoi näyttää tältä: kansipussi, ulkopussi ja sisäpussi. Kansipussin ja sisäpussin välinen sauma on auki, jotta voi sujauttaa kaksi palaa muovia ulkopussiin (sisäpussi käännetään siis näiden muovien väliin) ja yhden pienemmän palan muovia kansipussiin. Viimeisen sauman vetelin käsin, vaikka olisihan tuo ompelukonekin sen piiloon jurnuttanut.

Villapaidan ja farkkujen muodonmuutos

Villapaidan hihat muokkasin jo syksyllä, mutta en saanut kuvattua. Leikkasin vanhat poikki ja surutta neuloin vapautuvalla langalla uudestaan. Kyllä pyykinpesukone hoitaa tasoituksen myöhemmin. Alkuperäinen paita täällä.

Vanhoista farkuista tein taas yhden hameen. Kohta alkaa farkut loppua kaapista, enkä uusia ole hankkinut vuosikausiin. Voipi olla, etten vuosikymmeneen... huhhuh. Yhdet odottavat vielä muokkausta, mutta niille ajattelin niin villiä tulevaisuutta, että en vain hameeksi pistä, vaan ihan värjäänkin! Saa jotain muutakin kuin denimiä kaappiinsa. Tämä kuitenkin jäi vielä värjäämättä (ja ryppyiseksi).