Onnea on.... (elokuun värihaaste)

Ihan peruspaidan taas tein, mutta itselle kannustukseksi laitan sen yksittäinkin tänne. Näitä tulee varmaan lisää muodossa ja koossa jos toisessakin, niin kuin on jo tullut. Kaipa tuo värimaailmakin menee elokuun värihaasteen murrettuihin.

Kaavana on OB:n Panda (3/2016), ja kokona 92. Muistin jopa laittaa kokomerkin! Hirveän paljon nykyistä kokoa isommalta tuo ei tunnu, mutta kaula-aukosta sain jotenkin avaran. T-paitamalliin pidensin hihoja, mutta ensi kerralla voisin pidentää vielä viisi senttiä lisää. Onnit hamstrasin Facebookista, hihat ja kainalokaitaleet ovat EK:n palalaarista ja samoja kankaita käytin myös resoreiksi.  

Nyt alkaa taas uuden koon kausi, että ehkä innostun piirtelemään jonkin ihan uudenkin kaavan, vaikka ainakin noista vihreistä housuista on tulossa vain pidempi versio. Pojan vyötärönseutu tuntuu kasvavan kokoa hitaammin kuin muu kroppa, joten piirrän taas tämänhetkisen koon pidemmillä punteilla, niin saan ehkä sopivat. 

Kauluriohje lapselle ja aikuiselle

Hups, kylläpä on viime tekstistä vierähtänyt aikaa. Mutta on tässä välissä ollut hommaakin, niin en ole joutanut käsitöitä tekemään. Nyt on taas hetki aikaa asettua.

Viime talven lapsi meni kypäräpipolla, enkä kauluria tai kaulaliinaa saanut ollenkaan aikaiseksi. Nyt on tiedossa enemmän aikaa ulkona, joten neuloin jämistä Pojalle kaulurin. En jaksanut hirveän kauan ohjetta etsiä, kun kaapeista kaivelin langan, jota ei edes Suomesta saa. Anoppi toi Indiecitaa kerran Perusta ja vannotti, että teen siitä jotain itselleni. Teinkin boleron, ja toisesta väristä liivin, mutta viimeisestä 1,5 kerästä annoin itselleni luvan tehdä myös lapsenlapselle.

Käsinpesun harmihan tässä on, mutta ihoa vasten on kiva, kun on pehmeää.

Lanka: Indiecita DK, 100 % baby alpakkaa (50 g = 113 m)

Koko: taaperolle (aikuiselle)

Menekki: 100 g (150 g): reilut määrät

Puikot: 3,5:n sukat ja pyöröt (langan ohjekoko US 6 eli n. 4)  

Ohje: oma

1. Luo 68 s sukkapuikoille.
2. Neulo 2 o 2 n -neuletta pyörönä 15 cm.
3. Siirrä työ 60 cm:n pyöröpuikoille, ja jaa työ silmukkamerkein neljään osaan järjestyksessä: 13 - 21 - 13 - 21 s. Neulo kerros oikein.
4. Jatka neulomista oikein, mutta lisää 8 s seuraavalla kerroksella: neulo silmukkamerkin jälkeen 1 s, tee lisäys (toisen silmukan oikealta puolelta) neulo, kunnes ennen seuraavaa silmukkamerkkiä on 1 s ja tee lisäys (toiseksiviimeisen silmukan vasemmalta puolelta). Toista neljä kertaa kerroksella. Neulo seuraava kerros oikeaa ilman lisäyksiä.
5. Toista kohtaa 4 lapselle 12 kertaa (164 s; 8,5 cm joustinneuleesta), aikuiselle 23 kertaa (252 s, 16,5 cm joustinneuleesta).
6. Neulo lisäämättä silmukoita kerrokset nurin, oikein, nurin, oikein, nurin.
7. Lopeta melko kireästi.
8. Päättele.

Huom! Aikuisen ohjeen olen vain laskenut lapsen kaulurista, en testannut. 

Mitä 90 sentistä saa?

Tällä kertaa kaksi autonpenkinsuojusta ja kolme ruokalappua. 

Palapeli meni näin:

Valmiit tuotokset näyttävät tältä:

 Autonpenkinsuojuksissa kannattaa muuten ottaa huomioon mahdollinen Isofix-kiinnitys. Näissä ulkomitat ovat n. 45 x 80 cm. Nepeillä käänsin vähän alareunaa, jotta kerää hiekat.

Kaavat ovat omat. 

Kankaana on Marimekon Siirtolapuutarha.

Edistymistä

Nämä pikkupökät olivat taannoisen aamun tuotoksia. Ajattelin kyllä hyvissä ajoin (edellisenä iltana), että jotain pitäisi viedä ystävän kolmiviikkoiselle, kun hänet ensi kertaa tapaan, mutta luottavaisin mielin ajattelin jotain valmistaa seuraavana aamuna. Kyllä mä tunnin myöhästyinkin, mutta kiva oli huomata, että aikas hyväksi ja nopeaksi sitä kehittyy samaisen kaavan kanssa, kun toistokertoja on sormien ja varpaiden verran takana. Ei kai ihan.

Kaappientyhjennysprojektikin sai taas pienen nykäyksen eteenpäin, kun sommittelin kaikenlaisista jämäpaloista nämä pökät. Kankaan koko määrittelikin sitten sen, minkä kokoisia näistä tuli. Pienimmät punaiset taitavat olla Nanson kangasta kirpparilta, Ruskeat joustofroteiset Piparikukkaa Myllymuksuilta, vaaleanpunaiset Satoa Paapiita ja keltaiset ruusut olen saanut Kangashamstereilta. 

En muistanut taaskaan laittaa kokomerkintöjä, mutta ei sillä, että olisin ollut niistä edes varma. Pienimmät ovat 56:n kaavalla tehdyt, loput ihan käsivaralla suurennettuja. Eiköhän ne vanhemmat osaa todeta, milloin sopivat jalkaan.

Jämäteepparit (PP-sarja)

Joo, ei ihan käynyt niin, että tekaisisin nopeasti perusvaatteta edellisen postauksen jälkeen, vaan nämähän oli jo valmiina, kun vähän kaivelin kuvia kamerasta. Olin tehnyt kolme T-paitaa OB:n Panda-kaavalla (3/2016). Kaksi pienempää koossa 86 meille ja yhden naapurinpojalle (104 cm).

Ensin tein tuon isoimman ja jämistä sitten vielä omalle pojalle toisen (Paapiin kankaat, isomman resori taitaa olla Kangaskapinasta). Samalla vaivalla sitten vielä tuo Metsän sirkus ja EK:n palatkin liittoutui.

Tykkään kovin tällaisista  tilkkutöistä, jotka eivät ihan tilkkuilulta näytä kuitenkaan. Joskin alkaa jo vähän kyllästyttää se aikoja sitten ostamani Paapiin tilkkusäkki, joka ei tunnu loppuvan ikinä. Näiden myötä sain kuitenkin tuon vihreän ja harmaan Sateen ja harmaan Sadon tuhottua niin, että loput saatoin hyvällä omallatunnolla viskata menemään.

Kainalokaitaleen takia T-paidat eivät ole oikein tuotekuvassa edukseen, mutta päälle näyttävät istuvan hyvin. Ihan kiva ajatus sekin, ettei kesähelteillä kainalon kohdalla ole ylimääräisiä saumoja.

Kankaan vuoksi (heinäkuun värihaaste)

Julkaisenpa roikkumaan jääneen luonnoksen. Piti tähän saada kaikki muutkin samanmoiset perusvaatteet ympättyä, muttei tullutkaan sitten tehtyä. Ehkä saan just huomenna ne aikaan...

Poikasen vaatekaapissa on aina huutava pula vaatteista, koska mun päähän on pinttynyt ajatus, etten vaatteita osta, kun kerran osaan tehdä ja kaapissa kankaita on. Eräänä päivänä ne oli onneksi leggarit, jotka oli kaikki likaisina, eikä vaikka housut tai hupparit. Aamupalaksi siis tämä. Kangas on Pehemiän Kvaak. Palana se ei ollut kovin suloinen, mutta valmiina vaatteena kylläkin.

Edit. Ja jos en muuta keksi, tämä menköön mun heinäkuun värihaasteena.

Turkoosin äärelle (kesäkuun värihaaste)

Kierrätysryhmästä sain viime syksynä ilmaiseksi pyöränistuimen Pojalle. Koko talven sen vähän jo kärsinyt pehmuste majaili mun käsityökaapissa, kunnes ajattelin tehdä tilaa. Tällainen muovinenhan on hyvin vettä kestävä, mutta ei.

Mun pyörä on turkoosi, joten kuun värihaasteessa etsin sille kaveria. EK:n palapuoli oli päättänyt ystävät mun puolestani, joskin tästä kankaasta oli tullut osa mun laareja jo kauan sitten. Toista tämä väriyhdistelmä jotenkin puistatti, joten kotiin kangas ei päätynyt.

Tämä oli yhtä yksinkertaista kuin syöttötuolin pehmusteen uudelleenverhoilu:  mäjäytetään solumuovi kankaalle ja leikataan saumavaroilla. Takapuolelle muistetaan tehdä pitkä keskikohta, jotta kangas voidaan katkaista ja palat ommella reunat käännettynä hieman päällekkäin. Näin ei tarvita mitään kiinnityssysteemejä. Merkitään sekä etu- että takapuolelle napinläpireiät turvavöille ja siinä on.

Paitsi että ei ollut. En tiedä, oliko kankaassa valmistusvirheitä vai olinko itse sohinut saksien kanssa, mutta jouduin paikkaamaan puolen tusinaa reikää ennen kuin tämä oli valmis. Siinä oli langanvaihdoissa hermoissa kiristelemistä, kun tietenkin jokainen purkauma oli eri värillä. Jos kuvaa katsoo, O:n alapuolella on yksi paikkaus. Onpahan ainakin uniikki!

Ja sit menoks!

Perusteeppari (PP-sarja)

Musta tämä Myyryn herukat (Paapii) on aikas passeli lapsenmieliselle aikuisellekin. Selän ja hihat tein vanhasta EK:n kankaasta. Se on jotain tekokuitua, mutta sipi väriltään niin hyvin noihin herukoihin, etten uutta alkanut metsästämään. Mun kokemuksen muklaan Paapiin kankaatkaan ei ole niitä nukkaantumattomimpia, että eivätköhän kestä käytössä saman verran.

Kaava on valmisvaatteen mukaan piirretty. Ensi kerralla hieman avarammat hihat.

Nenä (check), niska (check), korvat (check): aurinkosuojaa!

Aurinko paistaa, joten suojauduttava on. Tein Pojalle lierihatun vanhaa OB:n Little Sailor -kaavaa muokkaamalla. Leikkasin lierin avautuvammaksi ja kiinnitin sen alaspäin. En kuitenkaan ajatellut, että 50-senttisen kupolin kaavalla tulee 50-senttiselle sopiva lätsä. Siis liian iso.

Toisella yrittämällä uhkasi tulla liian pieni, joten leikkelin kangasta kolmannen kerran ja siihen se sitten tuhoutuikin, lopullisesti. Harmillista sinänsä, koska tämä sammari on aivan superihanaa, EK:n palalaarista ongittua! Onneksi mua odottaa hame leikattuna. Ja Poika sai kuin saikin kesähattunsa. 

Hieman tyttömäinen tuo pyöreä päälaki on, mutta en mä mitään safarihattuakaan halunnut. Meneepä näin nyt sitten kasvatuksestakin tämä projekti.

Helppo peruspaita itselle

On taas ollut mietinnässä tämäkin tekele liian kauan. Kaavoitukseen ja saumurointiin meni muutama tunti, mutta ainakin kymmenkertaisesti  pähkin, tuleeko tästä mitään. Ihan hyvä tuli, vaikka kaula-aukko olisi voinut olla hieman avarampi ja rypyttömämpi.

Kaava vanhasta valmispaidasta, kangas EK:sta. 

Sivusaumojen raidat ei oikein osuneet kohdilleen, mutta leikatessa tajusin molempien hihojen ja itse paidan saumat kohdistaa.

EDIT 16.6.2016. Tein toisenkin, mutta en saanut tästä kuin puolikkaan hyvän kuvan. V-aukko oli helppo toteuttaa, mutta ei maailman toimivin tällaisessa takaa pidemmässä löysässä paidassa. Tuppaa kaula-aukko valumaan selän puolelle.