Pieleen mennyt harhautus

Vastoin kaikkia nykyohjeistuksia tämän päivän vanhemmalle yritin päästä helpolla ja tehdä lapsille majan, ettei koko ajan tarvitsisi olla pesemässä jotain riepua tai petivaatetta. En onnistunut. Lapset kyllä tykkäävät majastaan yhtenä kodin paikoista, mutta harva se päivä sohvatyynyt myllätään ympäri olohuoneessa erillisestä piilopaikasta huolimatta.

Kankaana on Ikean Lisel. Menekkiä en oikein muista, kun tästäkin projektista on jo jonkin verran aikaa ja lappu hukkunut. Maja on rakennettu Ikean Melltorp-pöydän päälle, jonka mitat ovat aika lailla 75 * 75 * 75. Näin ollen voisi kuvitella, että oon ottanut kangasta 3,5 metriä. Saumanvaroja en juurikaan varannut, koska halusin majasta tiukasti pöytään istuvan. Lapsi toivoi postilaatikkoa, jonka toteutin tähtikurkistusaukolla. Majan sisällä on irtotyyny eli äitiyspakkauksen patja päällystettynä vanhalla päiväpeitteellä.

Oveen halusin ison ikkunan, jotta majaan tulisi valoa, eikä pimeässä olisi pelottavaa olla. Leikkasin aukon, huolittelin saumurilla reunat ja käänsin sauman verran nurjalle samalla, kun kiinnitin kristallimuovin. Ympäri ompelemisen jälkeen leikkasin ylimääräiset muovit pois. 

Lasten mielestä iso ikkuna oli varmaankin vikatikki, sillä suurinta hupia on mennä taskulamppujen kanssa majaan. Oli muuten vaikea löytää taskulamppuja, joissa patterit ovat ruuvin takana, joten toinen lapsista sai joululahjaksi pyörän lampun, kun se oli pyöräilykäytössä vähän tehoton. 

Tein myös tuollaiset ovenpidikkeet (9 * 15 cm palat taitettuina), mutta ei niissä vieläkään ole suunniteltuja tarranauhoja. Ei ole käyttöä haitannut. Oven tein mahdollisimman leveäksi, jotta pöytää voi käyttää ihan pöytänäkin ottamatta majaa pois. Ratkaisu on toiminut erinomaisesti. Ovi on kaksi senttiä päällekkäin sivupaneelin kanssa. Ovesta olisi voinut tehdä leveämmänkin, sillä sivupaneelit hieman vetävät pöydän päällä. Vaihtuupahan ilma.


Majan juju on sivuikkuna, jonka muodon vanhempi lapsista sai päättää. Sen verran iso (kaavoihin kangistunut) hän jo on, että toivoi pyöreää, kun kysyin muotoa. Varmaan ihmetteli, että miksi häneltä kysytään, että haluaako pyöreän vai suorakaiteen. Selvensin, että nyt voi toivoa vaikka junaa. No juna sitten!

Kristallimuovia sivuseinän päälle, ja leivinpaperi kristallimuovin päälle. Alikeompeluna nurjalta melko tiheällä (pituus 06, leveys 1,5), mutta ei muovia leikkaavalla siksakilla ja ratkoen leivinpaperi pois. Oikealta puolelta saksilla kuvio esiin ja sen jälkeen pinseteillä viimeiset siistimiset. 

Pimennysverhoista kalansaaliiksi

Viime keväänä tuli ajankohtaiseksi pimentää makuuhuoneita, jotta aamulla saattoi nukkua hieman pidempään. Lyhensin Ikean (muistaakseni nämä) verhovuoria, ja pyörittelin hetken mielessäni palasten käyttötarkoitusta. Kokeilin muutamaa leikkikalaa, ja näissä kerrankin visio jäi kirkkaasti jälkeen toteutuksesta. 

Leikkelin pulleampia ja pitkulaisempia kaloja, jotka jäivät pyrstönsä päästä auki. Tiukkoihin käännöksiin leikkasin vekit. Käänsin kalat (tilaa kannattaa jättää tarpeeksi kapeimpaankin kohtaan) ja ompelin pyrstön kiinni edestakaisin kuvan mukaisesti. Valitsin koristeompeleeksi piparkakkureunan ja linjaa ohjasin hieman kaarevaksi. Silmätkin tein pisteiksi hyvin tiheällä siksakilla lähes paikallaan.

Nyt ois sitten enää 1031 kalaa jäljellä, jos verhojen lyhennykset aikoo näihin käyttää... Ei.

Piparinleipojaisten yhteydessä päiväkodista pyydettiin laittamaan lapsen mukaan essu. Mulle on kauhean työlästä tällaisia muistaa, joten kulutin yhden lauantaipäivän ommellen muutaman siinä toivossa, että ensi vuonna pääsen pälkähästä. Ja ehkä muutama muukin vanhempi. Henkilökunta tuntui olevan erityisen mielissään tällaisesta joululahjasta. Essuja taisi tulla viitisentoista.

Ruosteinen oranssi ja kukkakangas ovat Kangaskapinalta. Keltainen essukangas taitaa olla EK:n palalaarista vuosia sitten ja lahjapussikangas kirppikseltä. Malli on oma. Googlettelin alustavat mitat verkosta ja sitten suunnittelin kangashävikkiä vältellen leveydet ja pituudet.

Ompelin mä samalla yhdet kotiinkin, mutta taisi pienempi jäädä sinne päiväkotiin sekin.

Päiväkotiryhmän muistaminen aikuisille

Nämä tehtiin joulukuussa 2019 päiväkotiryhmän yhteisissä pikkujouluissa muistamisena päiväkodin aikuisille. Kuvan kangaskassi on peruskauppakassia pienempi. Sormien sijaan kehotan painamaan reilusti kämmenlehtiä, niin puusta saa hieman vehreämmän.

Väreinä on Emon kupari ja tummansininen, hieman hipaistiin myös helmiäisvalkoista lehtiin. Mulla piti olla tarpeeksi kangasta pohjakankaaseen häämekon raakaversion helmoista, mutta jouduin kuitenkin sitten ostamaan lisää. 

Kun tässä keväällä kaivelin kätköjä, tajusin, että mulla olisi ollut valmiiksi ommeltuja kangaskassejakin, eikä vain kangasta, tätä tarkoitusta varten. Mutta annoin nämä sitten värinloppujen kanssa eräälle kaverille äitienpäivälahjatarpeiksi. 

Muutama Ensemble

Viime keväänä tein muutaman paidan Ensemble-kaavalla (OB 6/2014). Isommalla on se on kaikissa kuvissa koossa 122 cm. Ruudukon jätin toki tekemättä, mut tää on kiva kaava tuollaiselle kukkakeppimalliselle lapselle. 

Päärynä-kangas on Majapuulta, ja oon aivan rakastunut siihen! Povaan sille pitkää ikää laadun puolesta, sillä kangas on sileä. Eri asia sitten, kestääkö valkoinen lasten ruokailun. Pienemmän kaavaa en näemmä laittanut muistiin. 

Salamakangaskin on Majapuun. Tästäkin riitti pienemmän paitaan, kun hieman kikkaili tuohon alareunaan suikaleen. Eipä se menossa näy.

Ja sitten vielä tässäkin taitaa olla. Pienemmällä Lil' Bear (OB 4/2016) koossa 98 cm. Hihoihin ei enää riittänyt kokonainen pala, niin tein tuollaiset jatkokset ja resorilla pelastin lopun.

Kiitoksia

Tämäkin teksti on jo viime keväältä:

 

Koitan epätoivoisesti tyhjentää kaappeja langoista ja kankaista. Kankaiden puolella olen onnistunut melko hyvin, sillä ompelematta on vain muutama kangas, jotka ajattelin tähän mennessä kevättä saada vaatteiksi. Lankojen saralla en ole ihan niin onnistunut, sillä fysiikka ei kestä samalla tavalla neulomista. Mutta jotain sentään eli villasukkia kolmet parit kiitokseksi hyvästä työstä. Kaikki on neulottu kolmosen puikoilla.

Nämä naisten villasukat ovat noin kokoa 38. Lankana on vaaleanruskeaa Jannea (452) hieman päälle kerä ja loput Sockista. Ohje on täältä ja aiemmin olen tehnyt melko samanlaiset. 

Miesten villasukkiinkin halusin jotain eloa, joten koitin broken seed -neuletta tällä ohjeella. Aloitin 60 silmukalla, joita neuloin 15 krs oikeat kiertäen.  Neuloin kerroksen oikein ja vähensin samalla 4 silmukkaa. Sitten tein neljän kerroksen broken seed -neuletta kuusi kertaa. Tämän jälkeen taas alun resoria 10 kerrosta. Kantalappuun tein 26 kerrosta, ja kantalapun kavennuksien jälkeen puikoilla oli 8 silmukkaa. Siirsin etupuikoilta silmukoita sivuun niin, että toisella ja kolmannella puikolla oli 11 s. Tähän määrään kiilakavensin myös ekan ja vikan puikon silmukat. Sitten sopiva määrä posotusta ja aika pikainen jokapuikonkavennus.

Lankana on vaaleanruskea Janne (452) sekä Socki Stonewash (granite, B115).

Kolmansissa villasukissa on niin ikään pohjavärinä vaaleanruskea Janne (452). Socki Stonewashilla (granite, B115) on saatu vähän väriä.

 

Jokainen vuodenaika on hyvä tehdä himmeleitä

Järviruo'ot olivat olleet leikattuina vaikka kuinka pitkään - siis vuosia - ja kahdessa illassa taisin tehdä tämän valmiiksi. Postaamiseen menikin nyt sitten toinen vuosi. Tykkään tuosta järviruo'on vaihtelevasta väristä ja paksuudesta. Tehdessä pysyi ehjänäkin, mutta kotiin kuljettaessani lipesi tämä käsistä ja otin hieman liian lujaa kiinni. Tuskin sitä kukaan huomaa kuitenkaan, kun käytin jälleen metallilankaa. Taas yksi hyvä puoli sille: pysyy rikkinäisenäkin koossa!

 

Täällä edelliset lasista tehtyinä. Lapsi taiteili oman teoksensa seinähimmelistä jääneistä muovipilleistä:

 

 

Pureskeluun

Tulipa tällaisiakin kokeiltua, mutta eivät nämä suurta suosiota ole nauttineet. Nauhat ovat jonkin firman turvamekanismillisia mainosnauhoja, joista sai nimen leikattua näppärästi pois, kun lapsen kaulaan lyhempikin riitti. Silikonihelmet ja niiden läpi menevä kuminauha on täältä. 

Hutiostos

En nyt oikein tiedä tästä Majapuun kankaasta... Miksi se näytti tietokoneen ruudulla jotenkin mielenkiintoiselta, mutta ommeltuna ei yhtään? Lapsi on kuitenkin toivonut raitakankaasta paitaa pitkään, joten hänelle tämä on ehkä kiinnostavampi. Tai ainakin se on paita. Edelleen kiitän onneani siinä, ettei tuo esikoinen niin välitä, mitä päälleen saa. Suosikit sillä on, mutta mikä tahansa käy. 

Kaavana OB:n Bunny (6/2018) ilman olkarypytyksiä ja kaulus lisättynä. Tämä koko 122 on himppasen iso vielä, kuten näkyy. Koko 116 tuntuu kuitenkin jäävän jo pieneksi.

Lopusta kollarinpalasta pienempi sai kotihousut ja sitten vielä joku pienempi yhdet housut. Noita pikkuhousuja nyt on muutenkin tullut tehtyä kaikista jämistä. Kuopuksen housut on levennetyt OB:n Small John'sit (6/2013) koossa 92.

Pitäis keksiä jokin hyvä kaava tuollaisille pienille housuille ja piirtää kaavat. Jotenkin tuntuu, että se oma vanha kaava on jo niin elänyt, etten tiedä, miten hyviä tai oikeankokoisia housuja sillä tulee. Mut sit taas OB:n kaavat on niin valtavan jättejä kaikkiin suuntiin, varsinkin noissa pienissä housuissa, että tuntuu turhalta niistä yrittää luottokaavaa.

Joululahjat 9: Villasukat kummitytölle

Joo, edelleen näitä postailen. Sain kyllä vuoden alussa vietyä, mutta nyt vasta editoitua kuvan ja kirjotettua. Malli on oma, joskin apua katsoin kirjasta "Japanilaiset neulemallit" (Hitomi Shida).

Kolmosen puikot ja Socki Stonewashia (Granite-väri).