Helppo peruspaita itselle

On taas ollut mietinnässä tämäkin tekele liian kauan. Kaavoitukseen ja saumurointiin meni muutama tunti, mutta ainakin kymmenkertaisesti  pähkin, tuleeko tästä mitään. Ihan hyvä tuli, vaikka kaula-aukko olisi voinut olla hieman avarampi ja rypyttömämpi.

Kaava vanhasta valmispaidasta, kangas EK:sta. 

Sivusaumojen raidat ei oikein osuneet kohdilleen, mutta leikatessa tajusin molempien hihojen ja itse paidan saumat kohdistaa.

EDIT 16.6.2016. Tein toisenkin, mutta en saanut tästä kuin puolikkaan hyvän kuvan. V-aukko oli helppo toteuttaa, mutta ei maailman toimivin tällaisessa takaa pidemmässä löysässä paidassa. Tuppaa kaula-aukko valumaan selän puolelle.

Patja uusiokäyttöön

Meidän petari alkoi olla jo aikansa elänyt, mutta ajatus senkokoisen möhkäleen heittämisestä roskiin teki pahaa. Siirsin loistokkaasti pahaa mieltä, kun taitoin petarin kahtia, puolitin sen suojuksen yhtä lailla ja päällystin koko komeuden kirpparilta hamstaamillani kankailla. Ihanhan ne ei nyt ole oikeanväriset, mutta menettelevät.

Alun perin ajattelin tätä olohuoneen lattialle, kun Poikanen viihtyy niin paljon paremmin leikeissään, kun olen lattialla enkä sohvalla. Kova parketti ei kuitenkaan miellytä mun vanhoja jäseniä. Tämä kuitenkin päätyi lastenhuoneeseen ikkunapenkin alle, jotta kiipeilyharjoitukset olisivat vähän suojatumpia. Tässä on kiva lukea myös iltasatua. 

Toisessa päässä on vetoketju ja molemmissa kantokahva sekä pieni neppilista niin, että patjaa voi kantaa helposti.

Paratiisi tuli (toukokuun värihaaste)

Oli ihanat hellesäät, kuin vihdoin sain valmiiksi Paratiisin puutarhasta itselleni topin. Eihän tuota voinut paksuutensa vuoksi pitää! Mutta onneksi Suomen kesä korjaa sen, minkä ensin estää. Nyt on taas ollut hyvä käyttää. Ja tykkään kovasti siitä, ettei tämä ole ihan lirua, vaan napakkaa kangasta.

Kaava on oma. Hieman on kuitenkin vielä harjoittelemista noiden resoreiden kanssa. Tuntuu, ettei pituus koskaan osu kohdalleen, vaan aina on liian vähän tai liian paljon pituutta kankaaseen nähden. No, pesukone, näytä voimas!

Osallistuminen toukokuun haasteeseen ei ollut kummoinen haaste mun värimieltymyksillä. Tämähän on siis kultainen eikä ruskea!

Äitienpäivälahjat

Isät saivat syksyllä hirviä metsässä, nyt oli äitien vuoro saada norsuja savannilla. Tausta onnistui mun mielestä kivemmin näissä savanneissa, mutta käytin liikaa väriä, eikä se oikein jaksanut kiinnittyä kunnollisellakaan silittämisellä. Norsuista raapiutui osa pois testipesussa.

Tarvikkeet:

• tyynyliina (kuvissa Annon)
• tiheäpiikkinen kampa, pyöreäkärkiset pinsetit, ohut sivellin, maalarinteippiä
• Emo-värejä: keltainen, punainen, sininen, vihreä, valkoinen, musta ja kupari

Inspiraatiota hain verkosta sanahaulla "savannah". Omaksi taustan malliksi valikoitui tämä kuva. Elefanttinäkökulma tuli Pinterestin sivulta, johon on kerätty kaikenlaisia käsipainantakuvia.

Ohje

Rajasin tyynyliinan keskelle neliskulmion niin, että reunoille jäi noin 10 cm.

Ensiksi sekoittelin keltaiseen hyvin vähän punaista, kuparia ja valkoista. Jätin tahallisesti värin hieman epätasaiseksi, jotta pinta olisi elävämpi. Kastoin kamman väriin ja raavin sitä yli puoleen pinnasta.

Vihreästä tein eri asteita sekoittamalla siihen mustaa ja valkoista.

Puunrunkoihin sekoitin punaista, keltaista, vihreää, mustaa ja valkoista.

Taivaanrantaan maalasin siveltimellä ja aaltoliikkeellä puurivin sekä muutamia horisontaalisesti levinneitä lehvästöjä.

Maalasin myös puunrungot taivaanrantaan ja etualalle sekä muutamia oksia, vaikka jälkimmäiset taisivatkin kaikki jäädä piiloon lehvästöjen alle. Oksat olisivat saaneet olla vielä leveämmälti.

Etualan puihin tein tekstuuria pehmeäkärkisillä pinseteillä (teräväkärkiset raapinevat kankaan rikki). Vetelin summittaisesti eri suuntiin kasvattaen lehvästön kokoa varsinkin vaakatasossa. Jos nyt jotain tekisin toisin, niin maalaisin lehvästön alareunan oksien yläreunasta ylöspäin, enkä päälle. Tulisi aidomman näköiset puut.

Lopuksi sitten valkoiseen ihan hippusen mustaa ja sinistä norsuväreiksi ja Pojan käsi väärin päin kankaalle. Hölmistyneenä se paineli viisi, kun me kaksi sarjatuotantona sudittiin käteen maalia ja läntättiin tyynyliinalle. Luulen, että viiden jälkeen se olisi saanut juonesta kiinni, eikä näin selkeää kädenjälkeä enää olisi syntynyt. Oma käsi samalla tapaa peukalosta kiinni.

Toinen hoiti homman loppuun lisäämällä hieman väriä, hännät sekä ääriviivoja ja tummennoksia. Päätettiin jättää torahampaat ja silmät pois. Lopuksi maalilla vielä teksti ja pakettiin.

(Meni yötöiksi, siksi värit on mitä on.)

Tälläkin voin osallistua toukokuun värihaasteeseen.

Miniäkin minimpää (PP-sarja)

Olen tehnyt varastoon vaatteita keskoskoossa, sillä jo hetken on ollut tiedossa, että kaveri triplaantuu tässä kevään aikana. Kaksoset tuppaavat tulemaan hieman aikaisemmin ja pienempikokoisempina, joten ajattelin, että näitä on oltava valmiina, kun saapuvat. Sattui kuitenkin niin, että tytöt olivat rauhallisia, joten näiden toimitukselle tuli kiire.

Pöksyjä tein neljin kappalein. Paapiin Pesueista tuli puolipotkarit ja housut. Vaaleanpunainen resori on Kangaskapinasta, musta EK:sta.  Ihmettelin, voiko jalkaterä olla niin pieni, että se näihin mahtuu.

Toisen pöksyparin tein  Kangashamstereista ostetusta Royal-tuotteen (?) viidakkokankaasta (mitenmäsenlopunsilppuan!?) ja Paapiin persikkaisesta Siiristä ja Myyrystä. Oiskohan tuo vihreä resori Kangaskapinasta ja punainen EK:sta. Ainakin aika samanmoista sieltä on saanut. Tuli hieman eripituiset kankaan riittävyyden mukaan, mutta ei kai se haittaa. Viimeksi, kun näitä tein, mulle sanottiin, että menivät vielä 56:nakin, mutta eivät olleet alussa hukuttavat.

Ja sitten nämä bodyt. Voi nyyh, että on pieniä!

Jälleen Paapiin jämistä ja Kangaskapinan resoreista. Kaava on OB:n jostakin bodykaavasta pienennetty. Rusetin laitoin vain tuohon kainalon kohdalle; luotan siihen, etteivät ne vastasyntyneet niin paljon liiku. 

Tässä vielä verrokkina aiemmin esittelemäni kameleonttibody koossa 86. Ehkä tämä kertoo siitä, kuinka nukkemaisia nuo pienet vaatteet on!

Osasin!

EK:n palalaarista uskalsin penkoa aika monet housukankaat. Aiemmin vannoin mielessäni, etten näihin lähde, kun on niin monta työvaihetta, mutta rikkinäisellä koneella tekee mieluummin useampia vaiheita kuin työstää joustavaa materiaalia (ja purkaa ja purkaa) muutamassa vaiheessa. 

Vaikka en mä purkamatta näitäkään saanut tehtyä. Vihreistä meni vaihtoon vyötärökuminauha. Ensin yritin kierrätystä, mutta kuminauhojen kohdalla sellaista ei taida kannata ajatella. Vaaleammat housut tein iltamyöhällä uskotellen itselleni, että jos kerran onnistuin, niin toisella kertaa ei tarvitse olla niin hereillä.

Otin kuvan, kun toisen kerran purin housut samasta virheestä. Kolmannen kerran jälkeen jäin miettimään, että oliko se virhe ollenkaan, eikä mun aivot vieläkään taivu ajattelemaan, että oisko noista saanut noin housut. OB:n kaavassa Alvin (4/2013) ommeltiin siis ensin sisäsaumat, sitten haarasauma ja vasta lopuksi sivusaumat - aivan eri järjestyksessä kuin olen housuja ennen tehnyt, mutta ompeleminen oli helpompaa näin (se miettiminen ei).

Tässä viimeisessä kuvassa meidän hipsteri esittelee pöksyjään. Tein koon 80 pidennetyillä lahkeilla. Pysyvät jalassa ilman henkseleitäkin, koska lahkeet ovat niin pillit. Kankaasta johtuen sujahtavat kuitenkin jalkaan yllättävän helposti.

Kaitalehameet (PP-sarja)

Mä alan kyllä itsekin ihmettelemään, miten näitä Paapiin kankaita vain riittää. Olihan se ostamani kangaspussi iso,  mutta jotenkin mun fiksaatio alkaa karata ihan käsittämättömiin sfääreihin (ja se vie sanat mukanaan, koska en kertakaikkiaan muista nyt noita suomeksi). Ihan jokainen pala on käytettävä järkevästi, enkä vaan saa heitettyä päiväkotikierrätykseen.

Tällä kertaa tein kaksi hametta. Isomman kohdalla mietin, ettei se vain ole liian lyhyt, mutta voihan sinne vaikka tunkea sukkikset alle. Pienempi oli oikein sopiva 80/86-senttiselle, mutta rypytys ei ole ihan tasainen. Sentään tajusin siihen virittää framilonia, niin ei tullut aivan järkkyjä kommelluksia. 

Kankaat ovat Pesue ja Herttanen. Pesueen vyötärökaistale on niin ikään Paapiita, mutta Herttasen resori on Kangaskapinasta. Malli ja koot on just ne, mitkä sattui jämäkankaista lähtemään. Leveimmät alimmaisiksi.

Kameleontti

Tämä kangas särki silmää kuosina, mutta menetteleekin näin vaatteena. Hankintapaikkana Royal Kestot. Resori on samasta paikasta tai Kangaskapinasta. Kaavana OB:n Multi Stripe (1/2016, koko 86), mutta takaosa yhdestä kankaasta ja edessä neppilista, jonka Poikanen kätevästi peittää.

Leggarit (PP-sarja)

Sain Siiriä ja Myyryä jonkinlaisen pakanlopun, koska kankaassa on ylimääräisiä viiruja. Viirut ovat niin tasaisia, että niiden voisi melkein luulla kuuluvan kuosiin, jos ei tietäisi. Emmin silti näiden laittamista vaatteeseen, ennen kuin keksin, että kyllä ne pitkissä kalsareissa hyvin menevät. 

Niinpä siis poikaselle tälle keväälle vielä OB.n (4/2014) Straight stripes -kaavaa muokkaamalla yhdet leggarit. Kangaspala määritteli sen, että vyötärölle ja nilkkoihin tuli pituutta lisääviä resoreja. En jaksanut uutta kaavaakaan piirtää, joten 74:stä vain summittaisesti suurentelin. Osui.

Tykkään tuosta harmaasta resorista vyötäröllä leggareissa varsinkin näin kesää kohti mennessä; usein paita heitetään pois ja leggarit pilkottavat housujen yläpuolella. Harmaa käy melkein minkä tahansa bodyn ja housujen kanssa. Tässä tuli nyt toiseen lahkeeseenkin harmaata, kun ei vain riittänyt!

Viiden suora

Tein ruokaessuja pojalle omalla kaavalla edellisistä, ja niistä tuli karmeita. Ajavat varmaan asiansa, mutta en kehtaa täällä esitellä. Kangas oli samaa kuin viimeksi, mutta värinä keltainen, ja se ilmeisesti jotenkin vaikutti kankaan ominaisuuksiin. Rypyssä ja tahmeita jo ennen pientä käyttäjää.

Ostin sitten samantien lisää kangasta ruokalappuihin. Yksi menee kaverille, jonka lapun tärvelin liian kuumalla pesulla. Ehkä yhden laitan varastoon. Ja loput jää meille käyttöön.

Kankaana on EK:n Tuulihattu-kerniä (5601668M100), jonka voi pestä pesukoneessa. Tämä toimii hyvin. Resorit ovat sieltä täältä ja niiden pituutena on noin metri. Ne oli aiemmin kutistettu ja asettuivat sitten ensimmäisen pesun jälkeen kauniimmin kuin kuvassa. Saatoin taas huokaista, että kannatti olla laiska ja uskoa pesukoneen voimaan eikä lähteä putkea katkomaan.

Muistaakseni otin kangasta 60 cm, ja siitä tosiaan tuli viisi vierekkäin taskuineen. Kaavan laitan heti, kun joku kertoo, miten pdf:n saa tänne ladattua!